Aikamatka suomalaiseen biotalouteen vie jääkaudelta tulevaisuuteen

Havina opettaa, miten ja miksi metsiä on Suomessa aina käytetty ja muistuttaa, ettei biotalous ole 2000-luvun keksintö. Kuva: Suomen Metsäyhdistys ry

Uusi verkkosovellus osoittaa, kuinka vahvasti metsä on aina ollut osa Suomen historiaa ja kehitystä. Yläkoululaisille suunniteltu Havina-oppimateriaali tarjoaa oivalluksia ja uusia näkökulmia myös aikuisille.

Suomen Metsäyhdistys on luonut sata vuotta täyttävän Suomen kunniaksi uudenlaisen katsauksen suomalaisen biotalouden kehitykseen. Havina – aikamatka suomalaiseen biotalouteen -oppimateriaali havainnollistaa kuvitetun aikajanan avulla, kuinka suomalaiset ovat hyödyntäneet luonnon uusiutuvia materiaaleja ja niihin pohjautuvia keksintöjä ja innovaatioita jo vuosituhansien ajan.

Havinan käyttäjä voi seikkailla historiassa aikajanaa pitkin edestakaisin. Metsien käytöstä ja suomalaisten metsäsuhteesta kerrotaan tekstein, kuvin ja videoin. Biotalous keksintöineen ja innovaatioineen yhdistyy yhteiskunnallisiin muutoksiin ja maailman tapahtumiin.

”Historiamme tärkeissä tapahtumissa on jollakin tavalla aina ollut metsä mukana. Havina auttaa näkemään syy- ja seuraussuhteet. Se kertoo miten, mutta myös miksi metsää kulloinkin käytettiin”, toteaa materiaalin käsikirjoittaja, lehtori Pirjo Piesala.

Piesala mainitsee esimerkkinä ihmisten tiedontarpeen ja lukutaidon kehittymisen, mitkä johtivat paperintuotannon kasvuun. Sitä ennen höyrykoneen keksiminen vaikutti Suomessa juuri biotalouden kehittymiseen, kun tukkeja pystyttiin kuljettamaan höyrylaivojen ja -veturien ansiosta yhä tehokkaammin tehtaalle.

Maamme metsistä ja metsien käytöstä on olemassa valtavasti materiaalia. Sitä läpikäydessään Piesala sai itse monta ahaa-elämystä.

Moni nykyinen biotalouden innovaatio pohjaa jo kauan sitten keksittyihin menetelmiin ja materiaaleihin. Nyt nykyinen tietotaito ja teknologia muokkaavat niitä tämän aikakauden näköisiksi.

Puuta, Suomen merkittävintä uusiutuvaa luonnonvaraa, on käytetty aina myös muuhun kuin energiantuotantoon ja rakentamiseen: esimerkiksi pukeutumiseen. Kun nyt Marimekko suunnittelee mekkoja selluloosakuidusta, ennen korsetteja ommeltiin paperista.

Havina. Kuva: Suomen Metsäyhdistys ry
Kuva: Suomen Metsäyhdistys ry
Havina. Kuva: Suomen Metsäyhdistys
Suomen ja maailman muutosten lisäksi Havina seuraa pienen ja tyypillisen suomalaisen tehdaspaikkakunnan Äänekosken kehitystä aina eränkäynnistä biojalostamon rakentamiseen. Yllä Äänekoski 1600-luvun alussa, alemmassa kuvassa nykypäivänä. Kuva: Suomen Metsäyhdistys

Väline ilmiöpohjaiseen oppimiseen

Maksuton verkkosovellus on avoin kaikille. Sitä voi selailla verkossa tai sen voi ladata tietokoneelle tai tabletille.

Erityisesti Havina on suunniteltu yläkoulun oppimateriaaliksi. Laaja tietopaketti sopii perinteiset oppiainerajat ylittävään ilmiöoppimiseen. Siinä samaa aihepiiriä ja opetusmateriaalia kuten Havinaa tarkastellaan usean oppiaineen näkökulmasta. Havinassa on ainestoa esimerkiksi äidinkielen, maantiedon, kemian, kuvaamataidon ja uskonnon tunneille.

Pirjo Piesala. Kuva: Erkki Oksanen
Pirjo Piesalan mukaan opiskelu on mielekkäämpää, kun asioille löytyy perustelu. Kuva: Erkki Oksanen

”Havinaa on helppo käyttää ja se joustaa tarpeiden mukaan. Opettaja voi ottaa opetukseen vain pienen palan aikajanasta tai sitten asiaa työstetään monen teeman ja aikakauden kautta useissa oppiaineissa”, Piesala sanoo.

Piesala on itse biologian ja maantiedon opettaja. Hänen mukaansa metsä on oivallinen valinta ilmiöoppimisen punaiseksi langaksi erityisesti vuonna 2017, kun Suomi katsoo sekä historiaansa että etsii ratkaisuja tulevaisuuteen.

”On tärkeää nähdä yhteiskunnan ja omat juurensa, jotka suomalaisilla ovat vahvasti kiinni metsässä”, Piesala sanoo.

Tulevaisuuteen Havinassa kurkistetaan videoissa, jotka on tuotettu viime vuonna televisiossa nähdystä Suomen tulevaisuus -tiedesarjasta. Franck-median dokumenttiohjelmassa etsittiin vastausta siihen, millaisen osaamisen varassa Suomi on seuraavina vuosikymmeninä. Suuri osa sarjaa käsitteli biotalouden mahdollisuuksia.

Havinan käyttäjällä on mahdollisuus myös testata oppimaansa. Kysymyksiin vastaamalla hän saa pelirahaa, jonka avulla voi sovelluksen tulevaisuusosiossa päättää kehityksen suunnasta.

Biotaloustietoa myös metsäammattilaisille

”Ilmiöitä ei voi oppia yhden oppiaineen kautta. Samoin biotalous ylittää rajoja – se on kemiaa, energiaa, metsänhoitoa ja esimerkiksi vaateteknologiaa”, toteaa Suomen Metsäyhdistyksen Sirpa Kärkkäinen, jolla on pitkä kokemus metsäaiheisen opetusmateriaalin tuottamisesta.

Kärkkäinen uskoo, että rikkoessaan aine- ja alakohtaiset rajat Havina opettaa myös yhteistyötä. ”Sovelluksen avulla opitaan, että yhdessä tekeminen ja eri näkökulmat rikastuttavat lopputulosta.”

Hän toivoo myös metsäammattilaisten käyttävän Havinaa välineenä kertoa, mitä biotalous on. Aikajanaa on mahdollista seurata jääkaudelta tähän päivään ja tulevaisuuteen asti tai siltä voi kukin valita itselleen sopivan tarinan kerrottavaksi.

”Havinan kautta olen myös itse oppinut hahmottamaan aikakausia kokonaisempina”, Kärkkäinen sanoo.

Lisäksi sovellus tarjoaa lukemattoman määrän kiinnostavia tiedonmuruja, kuten tämän: 1900-luvun alussa hirviä oli vain muutamia kymmeniä ja niitä aidattiin metsästäjiltä turvaan. Nykyisin hirvenkaatolupia myönnetään Suomessa vuosittain monta kymmentä tuhatta.

Suomen Metsäyhdistys on myös forest.fi:n julkaisija. Havinaa ovat rahoittaneet Metsämiesten Säätiö, Maa- ja metsätalousministeriö, Aili ja Yrjö Rasin säätiö ja Kollin säätiö. Franck-median Suomen tulevaisuus -tiedesarjasta muokatut videot on tehty Wihurin säätiön tuella. Teknisestä toteutuksesta vastaa NordicEdu Oy.


Havina – aikamatka suomalaiseen biotalouteen


 

Kirjoittaja

Anna Kauppi

2 kommenttia “Aikamatka suomalaiseen biotalouteen vie jääkaudelta tulevaisuuteen” artikkeliin

Ritva Lehtonen sanoo:

Hieno artikkeli.
On totta, että biotaloudella on monet muodot. Nyt painopisteenä on energia, rakennusmateriaalit, paperi, vaateteollisuus osana , mutta itse toivoisin vieläkin enemmän metsää hyödynnettävän. Esimerkiksi, lääkeaineita löytyy paljon puhtaasta luonnostamme, mutta niihin ei ole ollut riittävästi kiinnostusta. Esimerkkinä puun kuoriaineesta saatavat eri aineet, havuista saatavat eteriset öljyt ja teeaineet, koivin lehdet, mahla, pajunkuorista asperiinia, ketonleipä ,keto-orvokki, kanervat, mustikan lehdet ja kaikki marjat, sienet ja sammaleetkin. Kuinka arvokasta ainesta saammekaan metsistämme, kun hoidamme niitä oikein.

Jos meillä päästäisiin peruspalkan avulla kouluttamaan kerääjiä ja saataisiin osuuskuntia eri puolille maata, voisi näitä myydä lääketeollisuuteen ja samalla varmistaa työtä ja puhtaita raaka-aineita. Tämä olisi yksi niistä ammateista missä työttömille olisi mahdollisuuus saada uutta työtä.
Itselläni ei ole tähän vankkaa osaamista, mutta kerään jo nyt teeainekset ja lääkkeet luonnosta hyvin pitkälle.

Heikki Niinimäki sanoo:

Karjalais-suomalaisessa neuvostotasavallassa oli pihkan, käpyjen kerääjiä. Parhaat palkittiin ansiomerkeillä.

Kirjoita kommentti