Lyhyet: Metsäteollisuuden investoinnit nousivat reippaasti – tälle vuodelle odotetaan laskua

Metsäteollisuuden investoinnit nousivat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna yli viidenneksellä runsaaseen miljardiin euroon. Nousua selittävät erityisesti suurten metsäyhtiöiden investoinnit, joiden huippuvaihe on tänä vuonna ja ohitettu.

Esimerkiksi Suomen historian suurin teollinen investointi, Äänekosken biotuotetehdas otetaan käyttöön tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tälle vuodelle metsäteollisuuden investointien oletetaankin laskevan.

Kokonaisuudessaan Suomen tehdasteollisuuden investointien odotetaan kasvavan tänä vuonna runsaan neljä prosenttia. Kasvua odotetaan erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Toimialoista metsäteollisuus investoi viime vuonna selvästi eniten. Seuraavana olleen kemianteollisuuden investoinnit ylsivät runsaaseen 700 miljoonaan euroon.

Yli puolella metsäteollisuuden Investoinneista tavoitellaan tänä vuonna kapasiteetin kasvua. Rationalisointiin tähtää vain kymmenesosa investoinneista.
Teollisuudenaloista metsäteollisuus ja elektroniikka- ja sähköteollisuus aikovat investoida tänä vuonna eniten uuteen kapasiteettiin. Kemianteollisuudessa uutta kapasiteettia aiotaan rakentaa 40 prosentilla investoinneista.

Koko teollisuudessa investointeihin vaikuttavista tekijöistä kysyntä on suurin. Arviot investointeihin vaikuttavista tekijöistä eivät ole juurikaan muuttuneet edellisvuodesta, vaikka metsäteollisuudessa kysynnän vaikutus onkin jonkin verran noussut.

Tiedot perustuvat Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedusteluun, joka julkistettiin tällä viikolla.

Lisätietoja: Elinkeinoelämän keskusliiton tiedote ja investointitiedustelu

18.1.2017: Suot, järvet ja joet uhanalaisimpia Euroopassa

Ensimmäisen Euroopan-laajuisen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaa yli kolmannes maaympäristöjen luontotyypeistä on uhanalaisia, kertoo Itä-Suomen yliopisto. Kaikkein uhanalaisimpia ovat suot: arvioiduista suoluontotyypeistä lähes kaikki sijoittuivat uhanalaisiin luokkiin Euroopan unionin alueella. Järvien, jokien ja rannikoiden luontotyypeistä lähes puolet habitaateista arvioitiin uhanalaisiksi.

Metsäluontotyyppien tila on jossain määrin parempi, mutta niistäkin reilu neljännes arvioitiin uhanalaisiksi. Meriluontotyypeistä reilu neljännes arvioitiin uhanalaisiksi ja noin puolet jäi puutteellisesti tunnetuiksi.

Luontotyyppien tilaa uhkaavat monet tekijät. Maankäytön muutokset, kuten perinteisten laidunnuskäytäntöjen loppuminen, ojitukset ja rakentaminen sekä saasteet ja vieraslajit ovat merkittäviä uhkatekijöitä. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia on jo havaittavissa.

Euroopan luontotyyppien punainen kirja on täysin uusi työkalu luontotyyppien tilan tarkastelulle. Se ei korvaa kansallisia arviointeja. Katsaus myös kattaa paljon suuremman määrän luontotyyppejä kuin unionin luontodirektiivi, kaikkiaan 490 luontotyyppiä 35 maan alueella.

Arvion tekoon osallistui yli 300 eurooppalaista asiantuntijaa ja sitä koordinoivat hollantilainen Wageningen Environmental Research, kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ja brittiläinen NatureBureae.

Lisätietoja: Euroopan luontotyyppien punainen kirja (vain englanniksi), Itä-Suomen yliopiston tiedote

11.1.2017: Luontolahja satavuotiaalle Suomelle

Metsänomistajille suunnattu Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja käynnistettiin tänään Helsingissä. Kampanja kannustaa metsänomistajia suojelemaan metsiään ja valtio sitoutuu osana ohjelmaa suojelemaan omia metsiään vastaavalla panoksella.

Osanotto kampanjaan on metsänomistajalle vapaaehtoista eikä suojelusta makseta korvausta. Kampanja on suunnattu kaikille yksityisille maanomistajille, perheille ja yhteisöille.

Kertaluonteinen kampanja toteutetaan Suomen sadannen itsenäisyysvuoden 2017 aikana. Tavoitteena on perustaa 100 hehtaaria uusia suojelualueita jokaiseen maakuntaan, yhteensä 1800 hehtaaria. Suojeltavat alueet jäävät metsänomistajan omistukseen ja ne voivat olla joko metsää tai suota.

Kampanjan toteuttavat maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriö.

15.12.2016: Liito-oravaa haittaa muukin kuin hakkuut

Liito-oravan esiintymistä ei voi ennustaa maiseman tai puuston muutoksilla, kuten hakkuilla, havaittiin Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa. Todennäköisesti on muita, metsätalouden ulkopuolisia tekijöitä, jotka vaikuttavat lajin esiintymiseen, kuten petoeläimet ja levinneisyyshistoria.

Hakkuiden lisääminen tavoitetasolle kuitenkin vähentää liito-oravalle sopivien elinympäristöjen määrää, mutta ei kaikkialla samalla tavalla. Erot selittyvät metsärakenteen ja liito-oravakannan tiheyden vaihtelulla.

Liito-orava ei ole Suomessa uhanalainen, vaan se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. Se on kuitenkin suojeltu Euroopan unionin direktiivin perusteella. Lajin ongelma Suomessa ei ole harvinaisuus vaan pienenevä kanta, minkä syynä pidetään metsänhakkuita. Liito-orava suosii kuusivaltaisia, järeää lehtipuuta kasvavia metsiköitä, mutta sitä tavataan kaikenlaisista ympäristöistä, jopa kaupungeista.

14.12.2016: Metso-ohjelmalle lisärahaa

Eduskunta on myöntämässä metsiensuojelun toimintaohjelma Metsolle kahden miljoonan euron lisärahoituksen ensi vuodelle. Lisärahoituksen turvin saadaan osittain kurottua kiinni ohjelmaan aiemmin kohdistettu merkittävä, liki 70 prosentin rahoitusleikkaus.

Metsäteollisuuden ja metsänomistajien järjestöt ovat yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa vedonneet Metso-ohjelman rahoituksen vahvistamiseksi useaan kertaan yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa. Metsäalan mukaan suunniteltu lisärahoitus on tarpeen, mutta se ei kuitenkaan riitä ohjelman suojelutavoitteiden saavuttamiseksi.

Eduskunta tekee lopullisen päätöksen valtion budjetista lähipäivien aikana.

Kirjoittaja

forest.fi

Kirjoita kommentti