Näkökulma

Metsäyhdistyksen blogi: Metsäalan koulutus on turvattava maakunnissa

Kirjoittaja

Anders Portin

Kirjoittaja on Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja.

Metsätalouden ja puupohjaisten tuotteiden merkitys kasvaa sekä kansantaloudessa että arjessa. Metsäteollisuuden lasketaan tarvitsevan vuosittain 10–15 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän puuta, ja sen korjuuseen tarvitaan osaajia.

Jotta metsien kestävä käyttö turvataan koko Suomessa, myös metsäalan koulutus on varmistettava alueellisesti. Ammattitaitoisia metsäkoneenkuljettajia ja metsureita tarvitaan, jotta kasvavan biotalouden puupohjaiset ratkaisut toteutuvat.

Ammatillista koulutusta uudistetaan parhaillaan rajusti. Reformi tarkoittaa oppilaitoksille uusia sisältöjä, mutta myös säästökuuria. Huolena on, miten pienenevillä resursseilla pystytään turvaamaan laadukas koulutus nuorille.

Tämä koskee erityisesti metsäalan koulutusta, jossa esimerkiksi kuljettajakoulutuksessa opiskelijat tarvitsevat ammattitaitoisen opetuksen lisäksi ajanmukaisen konekaluston tietojärjestelmineen sekä riittävästi koneella työskentelyä ja työssäoppimista.

Yhtä tärkeää kuin koulutuksen laatu on sen alueellinen kattavuus. Toisen asteen yhteishaussa tulevaisuuttaan suunnittelevista 15-vuotiaista nuorista suurin osa hakeutuu paikallisiin oppilaitoksiin lähellä kotia. Moni heistä toivoo myös työllistyvänsä lähellä kotipaikkakuntaansa. Metsäalalla heillä on siihen mahdollisuus: puunkorjuu työllistää ja tarvitsee uusia osaajia koko maassa.

Miksi nuori sitten valitsisi juuri metsäalan? Hyvien työllisyysnäkymien lisäksi metsäala tarjoaa mielenkiintoisia opiskelumahdollisuuksia ammatillisesta koulutuksesta aina yliopistoon saakka. Metsäalan koulutuksessa ja ammateissa yhdistyvät ekologia, talous ja tekniikka, mikä mahdollistaa monipuoliset urapolut.

Metsäteollisuuden investoinnit Äänekoskella, Varkaudessa, Pietarsaaressa ja Kuusankoskella lisäävät metsäsektorin jo nyt erittäin suurta merkitystä maakunnissa. Suomen Metsäsäätiön teettämän selvityksen mukaan metsäsektorin osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on yli kymmenesosan esimerkiksi Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Etelä-Karjalassa osuus ylittää neljänneksen, ja esimerkiksi metsätuotteiden viennin arvo lähestyy vuosituhannen vaihteen ennätyslukuja.

Biotalouden ja uusien puupohjaisten sovellusten ansiosta metsäala on jälleen kiinnostava. Kartonkiset älypakkaukset ja terveet puukoulut ovat esimerkkejä puun uudesta tulemisesta. Puulla voi periaatteessa korvata muovin kaikkialla, ja sitä hyödynnetään lääketieteessä, kosmetiikassa ja tekstiiliteollisuudessa.

Metsäalan oman vetovoiman lisäksi koulutusverkoston on kuitenkin oltava kunnossa, jotta nuori päättää hakeutua metsäosaajaksi. Laadukas ammatillinen opetus edellyttää koulutuksen järjestäjiltä myös nykyistä tiiviimpää yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa.

Jotta metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva nuori pärjää työelämässä, hän tarvitsee harjoitusta maastossa ja siihen pätevää ohjausta. Työpaikkaohjauksessa on metsäalalla omat haasteensa, sillä puunkorjuuta harjoittavat usein pienet yritykset vaihtelevalla kalustolla ja vaihtuvassa ympäristössä. Motivaatiota koulutussopimusten solmimiseen saattaisi lisätä työnantajalle maksettava koulutuskorvaus.

Nykyisin ammatillista metsäopetusta eli metsäkone- ja metsurikoulutusta antaa Suomessa reilut parikymmentä oppilaitosta. Useassa ammattikorkeakoulussa voi opiskella metsätalousinsinööriksi. Metsätieteiden laitoksia on maassa kaksi, Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

Oppilaitosten hyvällä ja aktiivisella yhteistyöllä voidaan saada vähemmällä aikaan enemmän ja vastata resurssien niukkenemisen tuomiin haasteisiin.

Luonnosta, taloudesta, teknologiasta kiinnostuneen nuoren kannattaa vakavasti harkita metsäalaa uravaihtoehdoksi.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin sanomalehti Keskisuomalaisessa.

Kirjoita kommentti