Näkökulma

Näkökulma: Pohjoiset metsät ovat valttikortti ilmastonmuutosta vastaan

Kirjoittaja

Pekka Kauppi ja Tomas Lundmark

Pekka Kauppi on ympäristönsuojelun professori Helsingin yliopistossa. Tomas Lundmark on metsänhoidon professori Ruotsin maatalousyliopisto SLU:ssa.

Pohjoismaissa metsätalous on pitkälle digitalisoitu. Kuvassa Valtakunnan metsien inventoinnissa jo useita vuosia käytetty laite, johon inventointitiedot voidaan tallentaa maastossa paikkatietoineen. Kuva: Krista Kimmo

Ruotsin ja Suomen pitäisi asettaa yhteiseksi strategiseksi tavoitteekseen edelleen lisätä metsien kasvua, puuvarantoja ja hakkuita.

Useat ympäristöjärjestöt suosittelevat kuitenkin päinvastaista, eli että hakkuita tulisi vähentää ja metsien suojelua lisätä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Järjestöt tarkoittavat hyvää, mutta tosiasiat puhuvat muuta: suurimman ilmastohyödyn tuo talousmetsien käyttö.

Talousmetsiemme puuvaranto ja kasvu ovat molemmat lisääntyneet viime vuosisadan ajan. Kun panoksia talousmetsien luonnonhoitoon lisättiin 1990-luvulla, on myös kuolleiden puiden määrä metsissämme noussut ja monet eläinlajit ovat yleistyneet.

Hirven, karhun, suden, metsäpeuran, majavan, näädän ja ilveksen kannat ovat elpyneet ja samoin on käynyt suurelle määrälle metsälintuja. Pohjolan metsät suorastaan kuhisevat eläinlajeja. Toki kehitys on hidasta, mutta se menee oikeaan suuntaan.

Metsäluonnon hoidon suurin ongelma ei olekaan metsänhoito sinänsä, vaan ilmakehän hiiilidioksidimäärän aiheuttama ilmastonmuutos. Hiilidioksidipäästöt johtuvat enimmäkseen kivihiilen ja öljyn käytöstä sekä sementin valmistuksesta.

Ekosysteemeistä meitä huolestuttavat eniten arktisten alueiden ja pohjoisen metsärajan ekosysteemit, missä ilmastonmuutoksella voi olla erittäin suuret vaikutukset.

Fossiiliset raaka-aineet on korvattava

Luonnonsuojelun kannalta tärkeintä on korvata kivihiili, öljy ja sementti uusiutuvilla tuotteilla. Niiden käytön rajoittaminen edellyttää samanaikaisesti tehostamista ja vähentämistä.

Tämä taas ei onnistu, jos ei löydy halua uusiutuvien metsäraaka-aineiden lisääntyvään käyttöön. On aika ymmärtää, että metsien puuvarantojen täytyy kasvaa, mutta ei sen rajan yli, missä metsien vuotuinen kasvu lakkaa lisääntymästä.

Metsäbiomassan käytöllä on merkittävät, positiiviset ympäristövaikutukset. Kaikkea, mitä voidaan tehdä öljystä, voidaan tehdä myös puusta. Sen lisäksi puusta voi tehdä siltoja ja kerrostaloja.

Metsäteollisuuden sivutuotteena saadaan suuret määrät bioenergiaa, jolla voidaan korvata fossiilista energiaa. Puumateriaalin käytöllä voidaan korvata monin tavoin kivihiilen, öljyn ja sementin käyttöä.

Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos metsien kasvua ei saada lisättyä. Varsinainen haaste onkin juuri tässä – tarvitsemme metsänomistajille uusia kannusteita osallistua ilmastotyöhön.

Herkkutatti. Kuva: Krista Kimmo
Pohjolan metsät ovat myös virkistyksen ja keräilytulojen lähde. Esimerkiksi kuvan herkkutatteja kerätään aivan tavallisista suomalaisista metsätalouden käytössä olevista metsistä ja viedään Italiaan saakka. Kuva: Krista Kimmo

Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti

Suomen ja Ruotsin metsäalalla on myönteisiä vaikutuksia kaukana valtakuntiemme rajojen ulkopuolella. Pohjolan metsäteollisuus valmistaa tuotteita yli 200 miljoonalle ihmiselle, enimmäkseen Euroopan unionissa mutta myös Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa, missä on paljon väestöä mutta vähän talouskäytössä olevia metsiä.

Jos näiden maiden kansalaiset eivät saa käyttöönsä puutavaraa, pakkauksia ja muita metsätuotteitamme, he ostavat ne muualta. Missään niitä ei kuitenkaan tuoteta niin ympäristöystävällisesti kuin meillä.

Jos tuotteet ostetaan muualta, tiedämme myös, että ainakin osa niiden raaka-aineista tulee meidän talousmetsiemme sijaan koskemattomista metsistä.

Voidaan sanoa, että mitä isompi osa globaalista kysynnästä voidaan tyydyttää pohjoisia metsiämme käyttämällä, sitä parempi ympäristölle. Lisäämällä kasvua Pohjolan metsissä vähennetään samalla painetta puuttua koskemattomiin metsiin.

Meillä on siis erinomainen tilaisuus ajatella globaalisti ja toimia paikallisesti.

Myös taloutemme hyötyisi

Talousmetsien puuston määrän mahdollisimman suuren kasvun kannalta on tärkeää, että vanhat ja kasvunsa lopettaneet puut korvataan uusilla, elinvoimaisilla taimilla. Pitkäaikainen ja suuri puuvarannon kasvu edellyttävät metsien hoitoa ja hakkuita.

Jättämällä metsät hoitamatta metsien hiilivarastoa saadaan toki kasvatettua jonkin aikaa, mutta samalla lisääntyvä vanhojen puiden määrä sekä myrsky- ja hyönteistuhot alkavat väistämättä heikentää metsän kasvua.

Eikä tällaisten metsien hiilivarasto voi kasvaa loputtomiin. Kun puuvaranto on kasvanut riittävän kauan, jossakin vaiheessa metsään ei enää sovi enempää puita.
Kun puita kuolee yhtä paljon kuin niitä kasvaa, on saavutettu taso, jossa metsän ilmastohyöty ei enää kasva eikä se enää sido hiiltä pois ilmakehästä.

Ilmastoa voimme auttaa parhaiten hoitamalla metsiämme niin, että kannamme ympäristövastuumme, mutta haemme samalla mahdollisimman suuren puuvarannon kasvun ja hakkuiden tason muun metsänhoidon osana.

Hakkuiden lisäämiseen on myös kotimaisia syitä. Samalla edistämme parhaimmalla tavalla maidemme panostuksia tulevaisuuden biotalouteen.
Ruotsi ja Suomi voisivat edelläkävijöinä osoittaa, miten politiikka, teollisuus ja metsänomistajat yhdessä voisivat luoda edellytyksiä maailmalle ilman fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

Kirjoitus on julkaistu myös Svenska Dagbladetissa 2.3.2017.


Hakata vai säästää – metsät ja ilmastonmuutos


 

6 kommenttia “Näkökulma: Pohjoiset metsät ovat valttikortti ilmastonmuutosta vastaan” artikkeliin

jyrki kettunen sanoo:

Oikein hyvä ja tasapainoinen kirjoitus tässä kovaan ääneen huutavien maailmassa. Toivottavasti saa julkisuutta myös Suomessa.

Telle sanoo:

Olen ollut puutaiteilija yli 20 vuotta ja rakastan yli kaiken mäntypuuta materiaalina. Löysin sivunne vahingossa ja haluan tutustua siihen. En osaa vielä ottaa kantaa ennenkuin tutustun teihin…

KIITOS, että saan tulla mukaan! 🙂 Osoitteeni: soinkorpi.net/telle.

Hannes Mäntyranta sanoo:

Hei, tervetuloa vaan. Toivottavasti löydät jotain, joka sinua ilahduttaa.

Mikko Tiirola sanoo:

Erittäin harvoin pääsee lukemaan näin selkeätä viestiä. Rauhallista ja kiihkotonta ja niin selkeästi ja kansantajuisesti perusteltua. Toivottavasti tämä juttu päätyisi myös niiden journalistien pöydälle, jotka kovin kritiikittömästi uutisoivat ja kolumnoivat 68 tieteentekijän adressia metsien lisähakkuista.

Anssi Kujala sanoo:

Kiitos kirjoittajille. Viime aikojen kirjoittelu on usein pohjautunut luonnonsuojelun periaatteeseen ”luontoon ei saa koskea”. Ilmastonmuutos on kuitenkin suurin uhka koko luonnolle ja ihmiskunnalle. Ellemme tee kaikkeamme fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseksi ja ilmaan kertyneen hiilen poistamiseksi sieltä, olemme menossa todella suureen muutokseen elinympäristössämme. Ilmastonmuutos on kumuloituva prosessi, koska lämpenemän vaikutuksesta valkoinen lumipeite ja jäätiköt vähenevät vuosittain jättäen maan pinnalle entistä enemmän auringon energiaa ja samalla lämpeneviin valtameriin ilmasta liuennut hiilidioksidi alkaa karata takaisin ilmakehään eikä vähennä ilman hiilipitoisuutta niin kuin ennen. Kaiken tämän lisäksi Siperian ikiroudan sulaessa vapautuu jään alta suuria määriä metaania.

Juha Kinnunen sanoo:

Tervetullut puheenvuoro!

Puusta voi tehdä myös vaikkapa tuulivoimaloiden torneja. Siinäpä on suorastaan CO2:a sitova tai ainakin varastoiva energiantuotantomuoto. Luulisi kelpaavan tällainen puun käyttö ympäristöväellekin.

http://www.timbertower.de/de/

Kirjoita kommentti