Puurakentamiseen lisävauhtia käyttäjälähtöisyydestä

Helsingin Löyly-saunaravintola on esimerkki uudesta, näyttävästä puurakentamisesta. Kuva: Anna Kauppi

Maailmalla rakennetaan yhä enemmän puukerrostaloja ja myös Suomi haluaa olla mukana kestävän rakentamisen talkoissa. Professori Katja Lähtisen mukaan uutta vauhtia ja vientiä teolliseen puurakentamiseen voitaisiin saada esimerkiksi unohtamalla materiaalien väliset vertailut ja ottamalla asukkaat yhä enemmän mukaan suunnitteluun.

Puurakentamisen liiketalouden professori Katja Lähtinen kehottaa googlaamaan sanat Bordeaux ja CLT. Ruudulle ilmestyy kuva futuristisesta tornista, joka muistuttaa elävää puuta. Ranskalaisarkkitehti Jean Paul Viguierin suunnitteleman talon massiivipuiset linjat ovat kuin oksia, jotka kannattelevat vehreitä parvekkeita.

Bordeauxin 18-kerroksinen talo on Ranskan ensimmäinen korkea puurakennus. Uutisia isoista, innovatiivisista ja näyttävistä puurakennuksista tulee parhaillaan ympäri maailmaa: Lontoosta, Tukholmasta, Melbournesta.

”Puurakentaminen kiinnostaa nyt myös siellä, missä sillä ei ole samanlaista perinnettä kuin meillä Suomessa. Nyt on juuri oikea hetki kehittää omaa osaamista ja etsiä myös kokonaan uudenlaisia puurakentamisen ratkaisuja”, Lähtinen sanoo.

Lähtisen työsarka on melko uusi. Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston metsäteollisuuden markkinoinnin ja johtamisen dosentti aloitti Suomen ensimmäisenä puurakentamisen liiketalouden professorina Vaasan yliopistossa viime syksynä. Yksi professuurin rahoittajista on Suomen Metsäsäätiö.

Puurakentamisen liiketalouden professori Katja Lähtinen. Kuva: Anna Kauppi
Katja Lähtinen aloitti Suomen ensimmäisenä puurakentamisen liiketalouden professorina Vaasan yliopistossa viime syksynä. Kuva: Anna Kauppi
Kuhmolaisen Crosslamin CLT-levyjä. Kuva: Anna Kauppi
Pohjoisten metsien keskellä syntyy uutta teollista puunjalostusta, joka lisää työpaikkoja ja jossa panostetaan ympäristöystävällisyyteen. Kuvassa kuhmolaisen Crosslamin CLT-levyjä. Kuva: Anna Kauppi

Lähtisen tehtävänä on kehittää puurakentamista yritystoiminnan näkökulmasta. Puutuoteteollisuus ja puurakentaminen on perinteisesti paikallista ja pienten toimijoiden alaa. Sillä on suurta aluetaloudellista merkitystä, joka ulottuu metsänomistajiin asti.

”Kun kotiläksyt tehdään huolella, kestävään rakentamiseen ja asumiseen liittyvät globaalit ilmiöt tuovat myös vientimahdollisuuksia”, Lähtinen sanoo.

Sijainnilla on väliä

Lähtistä kiinnostaa erityisesti se, miten ihmiset haluavat asua. ”Pitääkö suomalainen unelma omakotitalosta paikkansa vai ollaanko vain tyytymättömiä kerrostaloihin?” professori kysyy. Jos kerrostaloasuntoa voisi muokata mieleisekseen kuten omaa taloa, valitsisiko moni sittenkin sen?

Lähtinen uskoo, että aika moni valitsisi. Kerrostaloasuminen sopii aikaamme, jossa asuminen tiivistyy kaupunkeihin ja yhteisöllisyyttä kaivataan uudella tavalla. Asukkaan osallistumisesta suunnitteluun pitäisi hänen mukaansa tehdäkin puukerrostalojen markkinointivaltti.

Parhaimmillaan asunnon ostaja osallistuisi asuntonsa suunnitteluun jo rakennusvaiheessa. Kevyet väliseinät voisivat mahdollistaa asunnon muokkaamisen asukkaan tarpeisiin myös myöhemmin. Yksilöllisiä vaihtoehtoja voitaisiin asuntokaupassa esitellä virtuaalisesti.

Puurakennuksen tiedetään olevan miellyttävä, hiljainen ja terveellinen ympäristö. Asuintalojen lisäksi puusta rakennetaan yhä useampi koulu ja päiväkoti – Suomessa osaamista on erityisesti hirsirakentamisessa.

”Juuri julkisessa rakentamisessa voidaan argumentoida puun puolesta esimerkiksi kestävän kehityksen mukaisena materiaalina. Kodin valinnassa puu tai asunnon runkomateriaalin kestävyysvaikutukset tuskin ovat ensimmäisiä kriteerejä, vaan vaakakupissa on paljon painavampia tekijöitä kuten talon sijainti ja asunnon pohjaratkaisut sekä niiden vaikutukset koettuun asumisen laatuun”, Lähtinen toteaa.

Siksi kunnilla on puurakentamisen edistämisessä avainasema. Puukorttelien kaavoitus voisi olla myös niiden kilpailuetu. Kestävä rakentaminen voisi houkutella paikkakunnalle uusia asukkaita ja yrityksiä, ja julkiset puurakennukset toisivat kaupunkikuvaan uutta arkkitehtuurista ilmettä.

Taustalla kestävä metsänhoito

Puurakentaminen on Suomen hallituksen kärkihanke. Tavoitteena on lisätä teollista puurakentamista ja vientiä sekä rakentamisen ympäristö- ja ilmastoystävällisyyttä. Puurakennus on hiilivarasto koko elinikänsä, jopa satoja vuosia.

Ensi vuoden alusta puurakentamisen säädöksiä kuten paloturvallisuusmääräyksiä kevennetään, jotta puu pääsisi kilpailemaan tasaveroisesti betonin ja teräksen kanssa.

Lähtinen huomauttaa, että suomalaisen puurakentamisen valteista on muistettava kertoa. Niitä ovat myös maan metsätalouden vastuullisuus ja läpinäkyvyys. Hyvään metsänhoitoon velvoittavat Suomessa sekä perinteet että lainsäädäntö.

”Tiedämme mistä puu on peräisin ja miten metsiä on hoidettu, vaikkei niitä olisi edes sertifioitu”, Lähtinen toteaa ja lisää, että toki Suomen talousmetsät on sertifioitu lähes kokonaan.

”Puurakentamisessa saavutetaan myös aito kiertotalous, jos materiaaleissa hyödynnetään tulevaisuudessa yhä laajemmin metsäteollisuuden sivuvirtoja ja varsinaisten puuteollisuuden tuotteiden lisäksi käytetään esimerkiksi muovia korvaavia komposiittituotteita. Samalla puurakentaminen yhdistää kemiallista ja mekaanista metsäteollisuutta, pk-yrityksiä ja suurteollisuutta.”

Liiketalouden malleja pitää kehittää

Suomen vahvuus puurakentamisessa on ollut pitkään omakotitaloissa ja kesämökeissä. Pellervon taloustutkimuksen tuoreen selvityksen mukaan Suomen erillisistä pientaloista yli 80 prosenttia on runkomateriaaliltaan puuta, vapaa-ajan-asunnoista käytännössä jokainen.

Asuinkerrostaloista puurunkoisia on muutama prosenttia, mutta niitä tulee kaiken aikaa lisää. Jokainen uusi puukerrostalo on alueensa uutinen.

Teollinen puurakentaminen on Suomessa vielä nuorta. Esimerkiksi Suomen ensimmäinen massiivipuisia CLT-rakennuslevyjä valmistava yritys perustettiin vuonna 2014. Lähtisen mukaan on kuitenkin jo korkea aika kehittää teollisten prosessien viilauksen lisäksi myös liiketaloudellisia malleja, joilla voidaan esimerkiksi parantaa rakennustoiminnan tehokkuutta, ja joustavuutta sekä kykyä vastata asiakastarpeisiin.

Lähtisen missiona on edistää puun käyttöä koko rakennetussa ympäristössä sekä talojen sisustuksessa. Ratkaisuja tähän on muun muassa puutuoteteollisuudessa ja metsäalan uusissa innovaatioissa. Pihakiveyksen voi vaihtaa komposiittiterassiin ja tekstiileiksi voi valita sellukuitua.

Rakentamisessa hän ottaisi hyödyn irti eri materiaalien parhaista ominaisuuksista ja kehittäisi ratkaisuja puun, betonin ja teräksen yhdistämiseksi.

”On kohteita, joissa yksinomaan puurunkorakentaminen on perusteltua ja sitten taas kohteita, joissa eri materiaaleja yhdistävä hybridirakentaminen on perustellumpaa jo ulkonäkösyistä”, Lähtinen toteaa.

”Hyvä esimerkki tällaisesta hybridirakentamisesta on Helsingin Löyly. Sauna- ja ravintolarakennuksessa kaikki materiaalit on jätetty näkyviin, mikä vain korostaa puun erityisominaisuuksia”, Lähtinen sanoo.

Kirjoittaja

Anna Kauppi

2 kommenttia “Puurakentamiseen lisävauhtia käyttäjälähtöisyydestä” artikkeliin

Jukka Sihvola sanoo:

Puurakennus on tosiaan hiilivarasto niin kauan kun sen katto pidetään kunnossa. Voisikohan lisäksi tutkia mahdollisuuksia kierrättää vanhaa puumateriaalia, jota on käytetty esim. rakennuksessa jo yli 100 vuotta? 1800-luvulla kaadetusta puusta tehty huonekalu voisi kiinnostaa ostajia.

Hannu Kuitunen sanoo:

Uskoisin hirsitalon olevan turvallisin ratkaisu alueille missä maanjäristykset ovat yleisiä. Valtionjohto voisi lähteä vienninedistämismatkalle.

Kirjoita kommentti