Sundström: ”Emme pidä tukiaisista”

Stora Enson pääjohtaja Karl-Henrik Sundström puhui Päättäjien Metsäakatemian tilaisuudessa Helsingissä. Kuva: Anna Kauppi

Stora Enso ei ole innostunut biopolttonesteistä, koska niiden tuotanto perustuu liikaa valtion tukeen. ”Tuet tulevat ja tuet menevät. Emme halua rakentaa sellaisen varaan”, sanoo Karl-Henrik Sundström, Stora Enson pääjohtaja.

Päättäjien Metsäakatemian tilaisuudessa Helsingissä tänään esiintyneen Sundströmin mukaan Stora Enso aikoo hakea kasvun uusiutuvista materiaaleista ja yhä enenevässä määrin pohjoismaiden ulkopuolelta: ”27 000 työntekijästämme Suomessa on tällä hetkellä 5000 ja Kiinassa 4000, mutta Kiina menee tässä piakkoin Suomen ohi”, Sundström sanoo.

Muutos on nopea, ainakin verrattuna pohjoismaisen puun kasvuikään. Sitä ajavat tutut trendit: kasvava väestö, kaupungistuminen, digitalisaatio, tulojen kasvu, ilmastonmuutos, elintapojen muutos ja ympäristötietoisuus. ”Me teemme kymmenessä vuodessa sen mitä ennen tehtiin sadassa”, sanoo Sundström.

Puullakaan ei kannata korvata kaikkea

StoraEnsoCEO_II
Pääjohtaja Karl-Henrik Sundströmin mukaan puullakaan ei aina kannata korvata mitä hyvänsä. Kuva: Anna Kauppi

Sundströmin kantava ajatus on sekin tuttu, mutta kohtalaisen vaatimattomasti ilmaistu: ”Puusta voi huomenna tehdä kaiken sen, mitä fossiilisista materiaaleista tehdään tänään”, Sundström sanoo.

Keskustelua käytiin Metsäakatemian tilaisuudessa tämän ajatuksen ympärillä: vaikka kaiken tuon voi toki tehdä jo tänäänkin puusta, on kokonaan toinen kysymys, onko se kannattavaa, teollisesti mahdollista tai kansantalouden kannalta järkevää.

Tilaisuudessa puhuttiin erityisesti muovista ja siitä, kuinka pian biomuovit voivat korvata fossiiliset. Sundströmin vastasi aluksi, että 5–10 vuodessa.
Mutta onko se järkevää? Nykyiset muovit ovat öljyntuotannon sivutuote ja niin kauan kuin öljyä tuotetaan – loppua ei tunnetusti ole näköpiirissä – prosessi tuottaa myös muovin raaka-ainetta. Jotain sillekin pitäisi tehdä.

Jos siitä ei tehdä muovia, se joudutaan todennäköisesti polttamaan, kun taas muovina sen sisältämä hiili säilyisi jopa ikuisesti poissa ilmakehästä.
Sundström myöntää ongelman. ”Totta kai meidän tulee keskittyä muovilaatuihin, jotka on kokonaisuuden kannalta järkevintä tuottaa biomateriaaleista”, Sundström sanoo.

Ligniini on vanha mutta uusi tuote

Stora Enso haluaa olla myös energiayhtiö, mutta ei millä ehdoilla hyvänsä. ”Metsää käyttävänä yhtiönä emme voi keskittyä pelkkään energiantuotantoon. Siinä, että kaikki puu poltetaan, ei ole mieltä”, Sundström sanoo.

Stora Enso ei myöskään ole kovin innostunut nestemäisistä biopolttoaineista. ”Tämä pitää paikkansa”, Sundström sanoo. ”Biopolttonesteiden tuotanto perustuu merkittävässä määrin valtion tukeen. Mutta tuet tulevat ja tuet menevät. Emme halua perustaa liiketoimintaamme sellaisen varaan.”

Yhdysvalloista Stora Enso osti äskettäin Virdian myötä osaamista puumateriaalien jatkojalostuksessa. Tavoitteena on esimerkiksi ligniinin ja hemiselluloosan erottaminen metsäteollisuuden jäteliemistä. Niiden avulla yhtiö opettelee rakentamaan kokonaan uudenlaisia, ”toisen sukupolven” biohajoavia molekyylejä ja sitä kautta kemikaaleja.

Ligniinin erottaminen on aloitettu Sunilan sellutehtaalla ja ensimmäisiä rakentamiseen liittyviä tuotteita tehdään jo. Yksi esimerkki on parempi versio jo 1960-luvulla tuotenimellä Karatex tunnetusta liimasta. ”Tässä liimassa myrkyllinen fenoli on korvattu kokonaan myrkyttömällä materiaalilla”, Sundström sanoo.

Yhtiö tuottaa myös liukosellua, josta tehdyllä viskoosilla voidaan korvata vaikkapa puuvillaa, jonka kasvatus on tuhoisaa ympäristölle ja vie peltoalaa esimerkiksi ruoan tuotannolta. Mutta miten yhtiö suhtautuu uusiin, liukosellun korvaaviin tuotantoteknologioihin?

Sundströmin mukaan erittäin kiinnostuneesti. ”Liukosellu sinällään on hyvä tuote, mutta se prosessi, millä liukosellusta tehdään viskoosia, on erittäin vaikea ympäristön kannalta.”

”Voisi sanoa, että nykyajan viskoositehdas muistuttaa ympäristövaikutuksiltaan 1950-luvun sellutehdasta. Siksi osallistummekin työhön, jonka tavoitteena on korjata viskoosintuotannon ongelmia.”

Sunilan sellutehdas.
Sunilan sellutehdas, jossa Stora Enso on vastikään aloittanut ligniinin tuotannon.

Aiemmin forest.fi:ssä: Liuskekaasun käyttö tuo tilaa ligniinille


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti