Tiedote

Suomen Metsäyhdistys jakoi Metsäpäivillä kuusi ansiomerkkiä

Kari Mielikäinen (vas.), Olli Kursula, Nina Pulkkis, Kirsi Arino sekä Vihdin seurakunnan Pekka Valkeapää ja Päivi Tapaninen.

Metsäyhdistyksen huomionosoituksen metsien ja niiden käytön hyväksi tekemästään työstä saivat tänä vuonna Esa Härmälä, Kari Mielikäinen, Kirsi Arino, Olli Kursula, Nina Pulkkis sekä Vihdin seurakunta.

Vihdin seurakunta ja Riuttarannan vastaanottokeskus saivat työstään maahanmuuttajien kotouttamiseksi Metsäyhdistyksen yhteisöille ja organisaatioille nimetyn ansioplaketin.

Vihdin seurakunta ja Riuttarannan vastaanottokeskus ovat yhteistyössä Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksen kanssa kotouttaneet turvapaikanhakijoita esimerkillisellä tavalla metsien kautta. Seurakunta hankki raivaussahoja ja opetti vastaanottokeskuksensa asukkaita taimikon harvennuksessa. Toimintaan osallistui lähes 40 turvapaikanhakijaa. Seurakunnan metsiä raivattiin useita hehtaareja.

Kultaa: Härmälä ja Mielikäinen

Suomen Metsäyhdistyksen kultaisen ansiomerkin saivat Esa Härmälä ja Kari Mielikäinen.

Esa Härmälän ura yhteiskunnallisena vaikuttajana on poikkeuksellinen. Merkittävä osa tästä työstä on tehty metsäalalla. 1990-luvun alussa Esa Härmälä oli pääministeri Esko Ahon talouspoliittisena erityisavustajana. Hän oli mukana Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa, ja hän on työskennellyt ulkoministeriössä ja Brysselissä edunvalvonnassa.

Härmälällä on ollut lukuisia kansainvälisiä luottamustehtäviä maa- ja metsätalouden alalla, muun muassa eurooppalaisen perhemetsänomistajien järjestön puheenjohtajana. Ehkä parhaiten mieliin on kuitenkin jäänyt Härmälän 12-vuotinen puheenjohtajuus Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:ssa. Se toi hänet läheiseen yhteistyöhön myös Suomen Metsäyhdistyksen kanssa. Härmälä on työskennellyt myös työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ja Metsähallituksen johdossa.

Kari Mielikäinen on harvinainen lahjakkuus. Hänen tietonsa ja osaamisensa metsäntutkimuksen alalla ovat poikkeuksellisia, mutta hänen erityinen taitonsa on metsiin liittyvän tiedon kansanomaistaminen. Eikä vain taito, vaan myös halu.

Kari Mielikäisen into ja osaamisen metsäviestinnässä on metsäalalla poikkeuksellista eikä se osoita laantumisen merkkejä. Mielikäisessä yhdistyy tutkija, metsänomistaja ja opettaja. Hän osaa kiteyttää tutkimuksen tuloksia, yhdistää niitä käytännön metsänhoitoon ja kertoa niistä ymmärrettävästi suomen, mutta myös ruotsin, englannin ja saksan kielillä.

Hopeaa: Arino, Kursula ja Pulkkis

Kirsi Arino on helsinkiläisen Vesalan yläasteen biologian ja maantieteen opettaja. Hän on osallistunut opetushallituksen työhön uusien opetussuunnitelmien laatimiseksi biologian ja ympäristötiedon osalta.
Työssään Kirsi Arino on ulkona oppimisen lähettiläs. Hänelle tärkeitä ovat retket metsässä. Tänäkin syksynä Arino on pitänyt yhtä lukuunottamatta kaikki oppituntinsa ulkona, esimerkiksi koulun viereisessä Kivikon metsässä.

Olli Kursula on Keski-Suomen Metsoparlamentin kantava voima vuosituhannen alusta saakka. Metsoparlamentin tavoitteena on kehittää nuorten metsien hoitoa niin, että metson vahva kanta pysyisi elinvoimaisena myös talousmetsissä.

Tärkeänä osana Metsoparlamentin kymmenissä hankkeissa on ollut tiedon hankinta ja välitys.
Eniten julkisuutta on saanut Metso-TV, jossa seurattiin riistakameroilla metsonpoikasten elämää.
Metsoparlamentin lisäksi Olli Kursula on johtanut Askel riistametsään -hanketta ja organisoinut näyttävän Metso – havumetsien lintu -teoksen toteutuksen.

Nina Pulkkis on biotalouteen erinomaisesti perehtynyt viestinnän ammattilainen ja elokuvantuottaja. Hän osaa pelkistää asioita ja kertoa niistä ymmärrettävällä, selkeällä ja innostavalla tavalla.
Nina Pulkkis on suunnitellut Suomen Tulevaisuus -televisiosarjan, joka on edelleenkin katsottavissa MTV:n verkkosivulla. Hänen innostavia puheenvuorojaan on saatu kuulla usein myös Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän järjestämissä tilaisuuksissa.

Lisätietoa: toiminnanjohtaja Anders Portin, Suomen Metsäyhdistys, p. 040 586 6179, anders.portin@smy.fi


forest.fi: Turvapaikanhakijat kotoutuivat metsätöissä


 

Kirjoittaja

Anna Kauppi

Kirjoita kommentti