Syksy | Talvi | Kevät | Kesä

KEVÄT Heräävä karhu saattaa maata hiljaa liikkumatta ja raotella silmiään parikin päivää. Noustuaan se jaloittelee kevyesti pesän lähistöllä. Se saattaa piehtaroida, raapia puita ja hajottaa puupökkelöitä virkistyäkseen. Ruokahalukin herää paaston jälkeen vasta vähitellen. Viikon kuluttua heräämisestä karhu voi viettää ulkona useita tunteja ja kuljeskella jo parinkymmenen kilometrin päivämatkoja. Karhun pennut sen sijaan saattavat "karata" pesästä ennen kuin emo on herännyt ja leikkiä kevätauringossa pesän edustalla ja sen katolla. Karhunpentujen syntymä Viivästyneen siskiöänkehityksen ansiosta karhun pennut syntyvät lämpimään talvipesään tammikuussa, vaikka hedelmöitys on tapahtunut jo kesän aikana. Karhuilla alkionkehitys pysähtyy varhaisessa vaiheessa ja alkio jää vapaasti kohtuun ja kiinnittyy kohdunseinämään vasta 8-10 viikkoa ennen synnytystä. Oravan kokoiset pennut painavat syntyessään 230-280g. Ne ovat sokeita, ohuen karvan peittämiä ja hampaattomia. Maitohampaat puhkeavat n. 7 viikon ikäisille ja rautahampaat 5 kuukauden iässä. Karhuemon maidon rasvaprosentti on yli 10%, jääkarhun maitdon 30.6%, lehmän ja ihmisen maidon n. 3.6%. Karhun pennut painavat ensimmäisen kesänsä lopussa n. 25 kg ja toisen kesän lopussa n. 50 kg. Pennut seuraavat emoaan tavallisesti kaksi kesää. Ne mm. oppivat talvipesän tekemisen taidot emoltaan. Imetettävät pennut leikkivät kotipesän lähellä sillä välin kun emo käy syömässä. Vaaran uhatessa pennut kapaisevat puuhun
Muita kevään tapahtumia	Seuraava vuodenaika

Lähteet:

Erkki Pulliainen 1974, Suomen suurpedot. Tammi

Suomen eläimet, Nisäkkäät Weilin&Göös