Puhallus- ja paineluelvytys

Eloton potilas näyttää kuolleelta. Hengitys on pysähtynyt eikä syke tunnu kaulavaltimolta. Puhallus- ja paineluelvytyksellä voidaan keinotekoisesti ylläpitää aivojen ja sydämen verenkiertoa. Jos olet yksin eikä potilas hengitä eikä syke tunnu, tee heti hätäilmoitus. Kerro että kyseessä on elvytystilanne. Aloita puhallus- ja paineluelvytys viivyttelemättä.   

1. Puhalluselvytys

Jos potilas ei hengitä: Avaa hengitystiet pitämällä pää taivutettuna taaksepäin. Sulje sieraimet. Paina huulesi tiiviisti potilaan suulle ja puhalla ilmaa potilaan keuhkoihin 2 kertaa. Seuraa puhallusten onnistumista rintakehän liikkeistä. Tarkista syke kaulavaltimolta. Jos syke tuntuu, jatka puhalluksia oman hengityksesi tahdissa Soita 112

2. Paineluelvytys

Jos potilas ei hengitä, etkä tunne sykettä, soita 112 ja aloita myös paineluelvytys Hae oikea painelukohta: mittaa 2 sormenleveyttä rintalastan alaosasta ylöspäin. Aseta kämmenen tyvi rintalastalle sen suuntaisena. Paina 15 kertaa käsivarret suorina noin 4-5 cm syvään ja sykerytmillä 80-100 kertaa/min. Jatka rytmillä 2 puhallusta, 15 painelua

Huom! Pienen lapsen elvytys

Pienen lapsen elvytyksessä on käytettävä huomattavasti pienempää voimaa ( vain yksi tai kaksi sormea riittää paineluelvytykseen )

• Peitä omalla suullasi lapsen suu ja sieraimet 
• Puhalla kullakin puhalluksella ilmaa vain sen verran, että lapsen rintakehä kohoaa
• Elvytyksen rytminä käytetään 1 painallus/ 5 puhallusta.
• Jos et pysty  pitämään hengitysteitä jatkuvasti auki, käytä rytmiä 2 / 15.

Katso tarkemmin Suomen Punaisen Ristin hätäensiapuohjeet

Ensiavun jatkotoimilla ei yleensä  ole kiire ja ne tehdään hätäensiavun jälkeen.

Jatkotoimenpiteet ovat kuitenkin tärkeitä, sillä  ne estävät vamman pahenemista ja lievittävät kipua.

Ensiavun jatkotoimenpiteisiin kuuluvat:

• Haavojen sitominen
• Murtumien tukeminen
• Muu ensiapu, esim. palovamman jäähdyttäminen
• Potilaan rauhoittaminen ja suojaaminen
• Potilaan tarkkailu
• Kuljetuksen järjestäminen