Suomen Metsäyhdistys ry

09/03/2009

Metsä ja puu -kyselyn tulokset 2009

Metsä ja puu -tutkimus tehtiin Suomen Metsäyhdistyksen toimeksiannosta taloustutkimuksen Omnibus-kyselyn yhteydessä. Sen tavoitteena oli selvittää suomalaisten asenteita muun muassa metsien hoidon ja metsäteollisuuden suhteen sekä selvittää tiedon tasoa esimerkikisi metsien omistuksesta, suojelusta ja käytöstä.

Tutkimus tehtiin touko- ja kesäkuussa 2009.

Edellinen vastaava tutkimus tehtiin marraskuussa 2007. Vastaavia tutkimuksia on tehty säännöllisesti vuodesta 1993 alkaen. Kysymykset on pidetty kaikenaikaa samoina, mutta niitä on lisätty jonkin verran.

Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina ja haastateltavia oli 2004 kappaletta. Otos on edustava 15–79-vuotiaiden mannersuomalaisten keskuudessa. Tulosten tilastollisista syistä johtuva maksimivirhe on 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Seuraavaksi esitämme Metsä ja puu -kyselyn kysymykset ja niiden saadut vastaukset. Niiden vieressä oleva kuva toimii linkkinä tarkempiin vastausjakaumiin (PDF-tiedosto).

Vastausten yhteyssä oikeina vastauksina esitetyt tiedot perustuvat Metsätilastollisen vuosikirjan uusimpaan painokseen, ellei muuta lähdettä ilmoiteta.

Suurin metsänomistajaryhmä
Niiden osuus, jotka luulevat valtion olevan suurin metsänomistajaryhmä Suomessa, on lisääntynyt. Vain 26 prosenttia vastaajista tiesi, että yksityiset ihmiset ja perheet omistavat eniten metsää. 12 prosenttia ajatteli metsäteollisuuden olevan suurin metsänomistajaryhmä.

PDF on kaksisivuinen.

Metsäteollisuuden osuus viennistä
26 prosenttia sijoitti metsäteollisuustuotteiden osuuden Suomen vientituloista luokkaan 15-24 prosenttia. 25 prosentti arveli osuuden olevan 25-34 prosenttia.

Metsäteollisuuden osuus Suomen vientituloista on noin viidennes.

Suojeltujen metsien osuus Suomessa
Kuten aiempina vuosina, vastaajat yliarvioivat hieman suojeltujen metsien osuuden Suomen metsistä. Keskimääräinen arvio (mediaani) suojeluprosentista oli 10.

Jos Suomen metsien suojeluosuus halutaan ilmaista yhdellä luvulla, esimerkiksi ympäristöviranomaiset käyttävät tiukasti suojellun metsän osuutta tuottavan metsämaan ja vähätuottoisen kitumaan alasta. Tämä osuus on 8,9 prosenttia.

Lähimetsien hoidon taso
77 prosenttia vastaajista arveli, että asuinseudulla ja sen ympäristössä on hoidettu metsiä erittäin hyvin tai melko hyvin. Osuudessa ei ole tapahtunut viime kyselyissä juurikaan muutoksia. Erittäin huonona lähimetsien hoitoa pitää saman verran kuin edellisessa kyselyssä, kaksi prosenttia.

Lähimetsien suojelun riittävyys
Kaksi kolmasosaa arvelee, että lähimetsiä on suojeltu riittävästi. Kuitenkin 28 prosenttia vastaajista suojelisi lähimetsiä vielä lisää; osuus on kasvanut edelisestä kyselystä kuusi prosenttia.

Onko virkistysmetsiä riittävästi?
Liki 90 prosenttia vastaajista koki, että Suomessa on riittävästi metsiä virkistykseen, kuten marjastukseen, ulkoiluun ja sienestykseen.

Metsien hoidon taso Suomessa
86 prosenttia vastaajista arveli, että metsien hoito on Suomessa erittäin tai melko hyvää. Luku on hieman viime kyselyä pienempi

Suomen metsänsuojelutaso verrattuna Eurooppaan
40 prosenttia arvelee Suomessa olevan suojeltuja metsiä enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, samantasoiseksi suojelun arvioi 28 prosenttia ja pienemmäksi 25 prosenttia. Vastaajissa oli aiempaa enemmän niitä, jotka arvelivat metsää suojellun Suomessa vähemmän kuin Euroopassa.

Kansainvälisen COST E4-tutkimuksen mukaan Suomessa on suojeltua metsämaata prosentuaalisesti enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa.

Metsiin perustuva hyvinvointi ja jätepaperin talteenotto
Neljä viidestä vastaajasta uskoo, että Suomen hyvinvointi perustuu myös tulevaisuudessa metsiin. Tulos on sama, kuin edellisessä kyselyssä.

Reilu puolet uskoo, että jätepaperista saadaan käyttöön vain vähäinen osa. Noin neljä kymmenestä on eri mieltä jätepaperin vähäisestä käytöstä. Metsäteollisuus ry:n mukaan jätepaperista kerätään talteen noin 70 prosenttia.

Hakkuiden suhde kasvuun ja niiden aiheuttama uhka luonnolle
Reilu puolet vastaajista ajattelee, että hakkuut ovat uhka eläin- ja kasvilajistomme runsaudelle. 40 prosenttia ei ajattele näin. Suhde on säilynyt samana, kuin edellisessä kyselyssä.

Liki 70 prosenttia vastaajista oli ehdottamasti tai melko paljon samaa mieltä väitteestä, että metsät kasvavat enemmän puuta, kuin mitä hakataan. Vajaa 30 prosenttia oli eri mieltä.

Suomen metsien kasvu oli vuonna 2007 vajaa 100 miljoonaa kuutiota. Samana vuonna puuta hakattiin teollisuuden tarpeisiin ja polttopuuksi 57,7 miljoonaa kuutiometriä eli noin 60 prosenttia kasvusta.

Metsäammattilaisten osaaminen ja metsien hyödyntäminen
Kuten edellisissä kyselyissä, valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että metsäammattilaiset osaavat hoitaa metsiämme.

Kolme neljäsosaa vsataajista yhtyy väitteeseen, että metsien hyödyntämistä olisi tehostettava työllisyyden kohottamiseksi ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Osuus on sama, kuin edellisessä kyselyssä.

Puuraaka-aineen riittävyys metsissä ja suojeltujen metsien määrä Suomessa
Neljä viidesta arvelee, että metsissä on runsaasti puuta teollisuuden raaka-aineeksi. Osuus ei ole muuttunut edellisestä kyselystä.

65 prosenttia ajattelee, että Suomessa on suojeltu metsiä riittävästi. Toisaalta 30 prosenttia kaipaisi lisää suojeltuja metsiä.

Metsien käsittelyn kehitys ja puun käyttö rakentamisessa
Kun vastaajille esitettiin väite, että metsien käsittely on muttunut viime kymmenen vuoden aikana metsäluonnon hoidon kannalta parempaan suuntaan, lähes kolme neljästä oli ehdottomasti tai melko paljon samaa mieltä. Osuus on sama kuin vuonna 2007.

Hieman edellistä useampi, yhteensä 83 prosenttia, vastaajista ajatteli, että puun käyttöä rakentamisessa pitäisi lisätä.

Lisäsuojelun vaikutus työllisyyteen
Edellistä kyselyä harvempi uskoo väitteeseen, että lisäsuojelu lisää työttömyyttä metsäsektorilla. Näin ajattelevien osuus on laskenut 38 prosenttiin. 58 prosenttia on ehdottomasti tai melko varmasti sitä mieltä, että suojelu ei lisää työttömyyttä metsäsektorilla.

Eri teollisuudenalat hyvinvoinnin ylläpitäjinä
Vaastaajia pyydetiin arvioimaan,onko teollisuudenala maamme tärkein hyvinvoinnin ja perusta ja ylläpitäjä. 89 prosenttia ajatteli, että tämä rooli säilyy metsäteollisuudella jatkossakin. Laskua edellisestä kyselystä oli yhdeksän prosenttiyksikköä.

Myös usko elektroniikkateollisuuden, metalliteollisuuden ja rakennusteollisuuden kykyyn ylläpitää hyvinvointia on laskenut.

PDF on kaksisivuinen.

Eri teollisuudenalojen kansainvälinen kilpailukyky
Usko suomalaisten teollisuudenalojen kansainväliseen kilpailukykyyn on laskenut. Enää 61 prosenttia vastaajista uskoo metsäteollisuuden hyvään kilpailukykyyn, kun edellisessä kyselyssä osuus oli 76.

PDF on kaksisivuinen.

Luotettavin tiedonjakaja metsien hoitoa koskevissa asioissa
37 prosenttia vastaajista pitää metsäammattilaisia luotettavimpina tiedonjakajina metsíen hoitoa koskevissa kysymyksissä. 28 prosenttia piti luotettavimpina metsäntutkijoita.

Ympäristäjärjestöjä luotettavimpina piti viisi prosenttia, toimittajia seitsemän.

PDF on kolmisivuinen.

Luotettavin tietoa metsäluonnon monimuotoisuudesta jakava taho
Kuten edellisissä kyselyissä, luotettavimpina tiedonlähteinä metsäluonnon monimuotoisuutta koskevissa kysymyksissä pidettiin metsäntutkijoita (35%) ja metsäammattilaisia (25%).

Viidesosan mielestä luotettavimpia ovat ympäristöjärjestöt, metsänomistajat tulevat neljäntenä.

PDF on kaksisivuinen.

Luotettavin ympäristöjärjestö
Kun vastaajilta kysyttiin, mikä ympäristöjärjestö on luotettavin tiedonjakaja metsien hoitoa koskevissa kysymyksissä, 49 prosenttia valitsi Suomen Luonnonsuojeluliiton. Luonnonsuojeluliittoa on pidetty luotettavimpana kaikissa Metsä ja puu -tutkimuksissa.

30 prosenttia valitsi luotettavimmaksi WWF:n ja kymmenen prosenttia Luonto-Liiton. Greenpeacen valitsi kolme prosenttia.

Metsähakkeen käyttö bioenergian tuotannossa
Tänä vuonna tutkimuksessa kysyttiin ensimmäisen kerran vastaajien näkymyksiä metsähakkeen käytöstä bioenergiantuotannossa.

79 prosenttia koki, että metsähaketta pitäisi käyttää nykyistä jonkin verran tai selvästi enemmän bioenergiantuotannossa. 12 prosenttia oli tyytyväinen nykyiseen määrään ja viisi prosenttia haluaisi vähentää metsähakkeen käyttöä.

Kasvavan metsähakkeen käytön vaikutuksen monimuotoisuuteen
Ensimmäistä kertaa tiedusteltiin myös mielipidettä väittämään "kasvava metsähakkeen tuotanto ja käyttö muodostaa vaaran metsäluonnon monimuotoisuudelle".

Yli puolet ei usko hakkeen tuotannosta ja keruusta koituvan haittaa monimuotoisuudelle.
38 prosenttia taas uskoo vaaraan.

Metso-ohjelman tunnettuus
Kolmas uusi kysymys oli, onko vastaaja kuullut Metso-ohjelmasta eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta.

Vastaajista 31 oli siitä kuullut, 61 prosenttia ei.

Omistaako talous metsää?
Tutkimuskessa kysyttiin myös, omistaako vastaajan talous metsää. 25 prosenttia vastaajista omisti metsää, mikä on hieman suurempi osuus kuin kaikista suomalaisista.

Takaisin

Alkuun