02/20/2008

Opettajabarometri 2007

Opettajien metsään liittyviä ajatuksia selvitettiin kolmatta kertaa

Taloustutkimus teki kolmatta kertaa lastentarhanopettajille, luokanopettajille ja biologian- ja maantiedonopettajille metsätietoa ja -asenteita koskevan tutkimuksen. Aiemmat tutkimukset on tehty vuosina 2002 ja 2004. Aineisto kerättiin loka-marraskuussa 2007. Kyselyyn vastasi 466 opettajaa. Tutkimuksen tilaaja on Suomen Metsäyhdistys.

Suuria muutoksia aiempiin tutkimuksiin ei ole havaittavissa. Opettajat luottavat, että myös tulevaisuudessa hyvinvointi perustuu metsiin. Yksi selvä trendi on internetin nousu tärkeimpien tiedonlähteiden joukkoon ohi perinteisten lähdekirjojen ja television.

Opetus painottuu metsäluontoon

Opettajia pyydettiin arvioimaan eri aihealueiden painottumista opetuksessaan. Arvioitavat aihealueet olivat: metsäluonto, metsän antimet ja virkistyskäyttö, metsäluonnon suojelu, metsän hoito ja käyttö, puista valmistettavat tuotteet ja metsäkulttuuri.

Lastentarhassa ja alakoulussa opetus painottuu metsäasioissa metsäluonnon opetukseen. Metsän antimia ja virkistyskäyttöä sekä metsien suojelua käsitellään melko paljon. Myös yläkoulussa painotetaan selvästi eniten metsäluonnon opetusta. Sen osuus opetuksesta on keskimäärin 49%.

Metsäopetus tapahtuu yhä enimmäkseen sisätiloissa

Luokanopettajat arvioivat, että metsäluontoa käsittelevästä opetuksesta 65 % tapahtuu luokassa ja metsänhoitoa ja metsätaloutta käsittelevästä opetuksesta luokissa tapahtuu peräti 84 %.

Aineenopettajat käyttävät hieman luokanopettajia vähemmän metsää opetuspaikkana. Metsäluontoa käsittelevästä opetuksesta 74 % tapahtuu luokassa ja metsän hoidon ja metsätalouden opetuksesta 87 %.

Poikkeuksen tekevät lastentarhanopettajat, jotka opettavat metsäasioita useammin metsässä kuin luokassa. Useimmiten metsä valitaan opetuspaikaksi metsäluontoon liittyviä asioita opetettaessa (70 %), metsän hoitoa ja metsätaloutta opetettaessa osuus on 60 %.

Vierailut metsään ovat vähentyneet

Luonnonsuojelualueella tai kansallispuistossa on oppilaiden kanssa käynyt viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana lastentarhanopettajista 18 % (vuonna 2004: 32 %), luokanopettajista 39 % ( 39 %) ja aineenopettajista 43 % ( 52 %).

Metsätyömaalla on oppilaiden kanssa käynyt kahden viimeisen vuoden aikana lastentarhanopettajista 21 % (vuonna 2004: 18 %), luokanopettajista 19 % ( 23 %) ja aineenopettajista 19 % ( 30 %).

Internetin merkitys metsätiedonlähteenä on kasvanut selvästi

Lastentarhanopettajat pitävät omaa tai perheen antamaa kokemusta useimmin (73 %) kolmen tärkeimmän metsätiedonlähteen joukossa. Lisäksi yli puolet heistä mainitsee tärkeimpien tietolähteiden joukkoon lähdekirjat (62 %). Oppikirjat mainitsee lähes puolet (47 %).

Oppikirjat ovat 82 %:lle luokanopettajista tärkeimpien tietolähteiden joukossa. Yli puolet (52 %) mainitsee myös oman tai perheen antaman kokemuksen. Muita usein mainittuja lähteitä ovat lähdekirjat (44 %), internet ja lehdet (kummatkin 40 %).

Aineenopettajien kohdalla useimmin tärkeimpien tietolähteiden joukossa ovat oppikirjat (70%), lähdekirjat (52%) ja lehdet (50%).

Internetin merkitys on kasvanut selvästi kaikkien opettajaryhmien maininnoissa, ja se on nousemassa tärkeimpien tietolähteiden joukkoon.

Metsäntutkijoihin ja metsäammattilaisiin luotetaan metsien hoitoa koskevissa kysymyksissä

Lastentarhanopettajat pitävät useimmin metsän hoitoa koskevissa kysymyksissä kahden luotettavimman tiedonjakajan joukossa metsäntutkijoita (61 %) ja metsäammattilaisia (59 %). Seuraavaksi useimmin, mutta edellisiä selvästi harvemmin mainittiin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajat (30 %) ja metsänomistajat (20 %). Vuoden 2004 tutkimukseen verrattuna selvästi useammat lastentarhanopettajat pitävät nyt metsäntutkijoita, metsäammattilaisia sekä myös ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjä kolmen luotettavimman tahon joukossa.

Luokanopettajista 73 % piti metsäammattilaisia ja 56 % metsäntutkijoita kahden luotettavimman tiedonjakajan joukossa. Kolmanneksi useimmin mainittiin metsänomistajat (30 %). Tällä kertaa selvästi useampi luokanopettaja nimesi metsäammattilaiset kahden luotettavimman tiedonjakajan joukkoon kuin vuonna 2004.

Aineenopettajien vastauksissa erottuvat metsäntutkijat (81 %) ja metsäammattilaiset (67 %). Kolmanneksi useimmin mainittiin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajat (24 %). Metsäntutkijat ja metsäammattilaiset mainitaan useammin kuin vuonna 2004.

Ympäristöasioissa luotetaan metsäntutkijoihin ja ympäristöjärjestöihin

Lastentarhanopettajat pitävät useimmin metsäntutkijoita (68 %) kahden luotettavimman tiedonjakajan joukossa, kun kyse on metsien ympäristöasioista. Toiseksi useimmin mainittiin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajat (57 %). Kolmasosa heistä mainitsi myös metsäammattilaiset.

Luokanopettajista 71 % pitää metsäntutkijoita luotettavimpien joukossa. Ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajia piti luotettavimpien joukossa 49 % ja samansuuruinen osuus, 45 %, mainitsi metsäammattilaiset. Tuloksissa ei ole suurta muutosta vuoden 2004 tuloksista, mutta MTK:n mainitsi nyt jonkin verran useampi luokanopettaja kuin vuonna 2004.

Aineenopettajat pitävät metsäntutkijoita luotettavana tahona (87 %). Yhtä selvä kakkonen ovat ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajat (64 %). Kolmanneksi useimmin mainittiin metsäammattilaiset (28 %). Tulokset ovat pysyneet kaiken kaikkiaan varsin samalla tasolla kuin mitä ne olivat vuonna 2004.

Metsäntutkijoihin ja ympäristöjärjestöihin luotetaan metsien ympäristöasioita koskevissa kysymyksissä

Metsätiedon jakajat

Opettajia pyydettiin valitsemaan kolme organisaatiota, joilta on saanut eniten metsätietoa.

Lastentarhanopettajista suurin osa (79 %) ilmoittaa, että Suomen latu/Metsämörrit on yksi kolmesta eniten metsäinformaatiota antaneesta organisaatiosta. Toiseksi useimmin lastentarhanopettajilla on ympäristöjärjestöt (38 %). Paikallisen metsänhoitoyhdistyksen mainitsi noin viidesosa lastentarhanopettajista. Tuloksissa ei ole juurikaan muutosta vuodesta 2004.

Luokanopettajien kolmen kärki on : paikallinen metsänhoitoyhdistys (34 %), ympäristöjärjestöt (32 %) ja metsähallitus (31 %). Suomen ladun/Metsämörrit mainitsi neljäsosa ja Metsäntutkimuslaitoksen viidesosa luokanopettajista. Suomen latu/Metsämörrit mainittiin nyt selvästi useammin kuin vuonna 2004, Metsäntutkimuslaitos selvästi harvemmin. Luokanopettajat mainitsevat paikalliset metsänhoitoyhdistykset jonkin verran viime tutkimuskertaa useammin.

Aineenopettajilla järjestys on Suomen Metsäyhdistys (54%), ympäristöjärjestöt (48 %) ja Metsäntutkimuslaitos (42 %). Suomen Metsäyhdistys mainitaan yhtä usein kuin vuonna 2004. Ympäristöjärjestöt ja Metsäntutkimuslaitos mainitaan selvästi useammin.

Ympäristöjärjestöt tavoittavat opettajat

Kuka omistaa eniten metsää Suomessa?

Metsäntutkimuslaitoksen Metsätilastollisen vuosikirjan (2007) mukaan yksityistalouksien omistusosuus metsämaasta on 60 %, valtion 26 %, yhtiöiden 9 % ja muiden 6 %.

Aineenopettajista lähes kahdeksan kymmenestä (79 %), luokanopettajasta 45 % ja neljäsosa lastentarhanopettajista tietää, että yksityiset ihmiset ja perheet omistavat Suomessa eniten metsää.

Runsas kolmasosa lastentarhanopettajista (36 %) on sitä mieltä, että valtio omistaa eniten metsää Suomessa. Niiden osuus, jotka eivät osaa sanoa, mikä taho omistaa eniten metsää, on kasvanut vuodesta 2004. Muuten tiedontaso on pysynyt lähes ennallaan aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Väittämä: Metsämme kasvavat enemmän puuta kuin niistä hakataan

Hakkuut ovat Metsätilastollisen vuosikirjan (2007) mukaan 50,8 miljoonaa m³ ja puuston kasvu 98,5 miljoonaa m³ vuodessa.

Lastentarhanopettajista 39 %, luokanopettajista 63 % ja aineenopettajista 86 % tietää, että metsämme kasvavat enemmän puuta kuin niistä hakataan.

Väittämä: Maamme hyvinvointi perustuu metsiin myös tulevaisuudessa

Lastentarhanopettajista 88 % on ehdottomasti tai melko paljon samaa mieltä siitä, että maamme hyvinvointi perustuu metsiin myös tulevaisuudessa. Luokanopettajien vastaava tulos on 90 % ja aineenopettajien samoin 90 %.

Väittämä: Metsäammattilaiset osaavat hoitaa metsiämme

Selkeän enemmistön mielestä metsäammattilaiset osaavat hoitaa metsiämme. Lastentarhanopettajista tällä kannalla on 85 %, luokanopettajista 85 % ja aineenopettajista 83 %.

Väittämä: Metsäteollisuus tuhlaa energiaa

Lastentarhanopettajista 23 % on sitä mieltä, että metsäteollisuus tuhlaa energiaa. Osuus on pienempi kuin vuonna 2004, mutta samalla tasolla kuin vuonna 2002. Luokanopettajien kohdalla vastaava osuus on tänä vuonna 22 % ja aineenopettajilla 33. Aineenopettajien osuus on nyt suurempi kuin vuonna 2004, mutta samalla tasolla kuin vuonna 2002.

Lastentarhanopettajista on vastakkaisella kannalla, eli että metsäteollisuus ei tuhlaa energiaa, on 25 %, luokanopettajista 26 % ja aineenopettajista 37 %.

Merkittävä osa opettajista ei osannut sanoa kantaansa: lastentarhanopettajista 51 %, luokanopettajista 49 % ja aineenopettajista 29 %.

Väittämä: Metsiemme hakkuut ja hoito ovat uhka eläin- ja kasvilajien runsaudelle

Hieman alle puolet lastentarhanopettajista (48 %) on sitä mieltä, että metsiemme hakkuut ja hoito ovat uhka eläin- ja kasvilajien runsaudelle. Luokanopettajista 49 %:n ja aineenopettajista 77 %:n mielestä asia on näin. Lastentarhanopettajien kohdalla kyseinen osuus on laskenut vuodesta 2004, luokanopettajilla puolestaan noussut hieman.

Väittämä: Metsien hyödyntämistä olisi tehostettava työllisyyden kohottamiseksi ja elintasomme ylläpitämiseksi

Metsien hyödyntämisen tehostamisen kannalla on lastentarhanopettajista 36 %, luokanopettajista 55 % ja aineenopettajista 27 %.

Metsien hyödyntämisen tehostamista ei kannata 33 % lastentarhanopettajista, 22 % luokanopettajista sekä 56 % aineenopettajista.

Väittämä: Metsien käsittely on muuttunut metsäluonnon hoidon kannalta parempaan suuntaan

Lastentarhanopettajista 45 %, luokanopettajista 53 % ja aineenopettajista 79 % on sitä mieltä, että metsien käsittely on muuttunut metsäluonnon hoidon kannalta parempaan suuntaan. Vastakkaista mieltä on lastentarhanopettajista 20 %, luokanopettajista 24 % ja aineenopettajista 11 %.

Lastentarhanopettajista 34 % ja luokanopettajista 23 % ei osannut ottaa kantaa väittämään.

Väittämä: Puun käyttöä rakentamisessa tulisi lisätä

Valtaosan mielestä puun käyttöä rakentamisessa tulisi lisätä. Lastentarhanopettajista sitä mieltä on 61 %, luokanopettajista 77 % ja aineenopettajista 78 %. Kuitenkin vuoteen 2004 verrattuna puun rakennuskäytön lisäämistä kannattavien osuus on laskenut.

Väittämä: Metsissämme on runsaasti puuta teollisuuden raaka-aineeksi

Lastentarhanopettajista 43 %, luokanopettajista 66 % ja aineenopettajista 74 % ovat samaa mieltä väittämän kanssa. Samaa mieltä olevien osuudet ovat laskeneet hieman edellisestä tutkimuskerrasta, kuten kävi myös vuonna 2004.

Väittämä: Suomessa on suojeltu metsiä riittävästi

Lastentarhanopettajista 47 %, luokanopettajista 43 % ja aineenopettajista 26 % on sitä mieltä, että Suomessa on suojeltuja metsiä riittävästi.

Vuoteen 2004 verrattuna niiden lastentarhanopettajien osuus, jotka ovat sitä mieltä, että metsiä on suojeltu riittävästi, on noussut 10 % -yksikköä. Muuten tuloksissa ei ole suurta muutosta.

Suojeltujen metsien määrää ei pidä riittävänä lastentarhanopettajista 38 %, luokanopettajista 27 % ja aineenopettajista 63 %.

Väittämä: Metsäluonto ei muutu ellei ihminen sitä muuta

Noin puolet lastentarhanopettajista (49 %) on sitä mieltä, että metsäluonto ei muutu, ellei ihminen sitä muuta. Luokanopettajista tätä mieltä on 40 %. Aineenopettajista 15 %. on samalla kannalla on 13 %, kun vuonna 2002 vastaava osuus oli 21 %. Lastentarhan- ja luokanopettajista on nyt hieman pienempi osuus samaa mieltä väittämän kanssa.

Metsäluonnon muuttumiseen ilman ihmisen vaikutusta uskoo puolestaan lastentarhanopettajista 36 %, luokanopettajista 43 % ja aineenopettajista 82 %

Väittämä: Suomessa pitäisi lisätä metsien hakkuita

Kaikissa ryhmissä enemmistö on eri mieltä väittämän kanssa. Lastentarhanopettajilla eri mieltä olevien osuus on 58 %, luokanopettajilla 52 % ja aineenopettajilla 65 %.

Lastentarhanopettajista yhdeksän prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi lisätä metsien hakkuita. Luokanopettajista tätä mieltä on 16 % ja aineenopettajista 12 %.

Kolmannes lastentarhan- ja luokanopettajista ei osannut ottaa kantaa hakkuisiin.

Väittämä: Nykyinen metsienhoito jarruttaa ilmastonmuutosta

Lastentarhanopettajista 11 % on samaa mieltä väittämästä. Luokanopettajista samaa mieltä väittämän kanssa on 21 % ja aineenopettajista 33 %.

Lastentarhan- ja luokanopettajista yli puolet ei osannut ottaa kantaa kysymykseen. Myös aineenopettajilla suurin osuus vastauksista on "ei osaa sanoa" (36 %).

Mikä teollisuudenaloista on maamme hyvinvoinnin tärkein perusta ja ylläpitäjä?

Useimpien mielestä metsäteollisuus on maamme hyvinvoinnin tärkein perusta ja ylläpitäjä. Toiseksi tärkeimpänä pidetään elektroniikkateollisuutta, kolmanneksi tärkeimpänä metalliteollisuutta ja neljänneksi tärkeimpänä rakennusteollisuutta.

Väittämämuodossa ”maamme hyvinvoinnin tärkein perusta ja ylläpitäjä on metsäteollisuus” esitetyn kysymyksen kanssa on samaa mieltä lastentarhanopettajista 65 %, luokanopettajista 71 %, ja aineenopettajista 72 %. Kaikissa ryhmissä kuitenkin samaa mieltä olevien osuus on laskenut vuodesta 2004.

Kesken tutkimuksen kenttätyön, 25.10., Stora Enso ilmoitti Kemijärven tehtaansa sulkemisesta ja toiminnan supistamisesta eräillä muilla paikkakunnilla. Ennen ja jälkeen uutisoinnin vastanneiden tuloksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.

Elektroniikkateollisuuden vastaavat osuudet ovat lastentarhanopettajilla 35 %, luokanopettajilla 47 % ja aineenopettajilla 54 %. Metalliteollisuuden luvut olivat 27 %, 40 % ja 48 % sekä rakennusteollisuuden 17 %, 22 % ja 16 %.

Metsien kolme tärkeintä merkitystä Suomelle

Vastaajia pyydettiin valitsemaan mielestään metsien kolme tärkeintä merkitystä.

Lastentarhanopettajien mielestä tärkeimmät merkitykset ovat luonnon monimuotoisuus ja uusiutuva raaka-aine (54 % pitää kumpaakin kolmen tärkeimmän joukossa) sekä harrastus- ja virkistysalueet (41 %). Vuoden 2004 tutkimuksen tuloksiin verrattaessa useammat lastentarhanopettajat pitävät nyt kasvihuoneilmiön hidastamista tärkeimpien merkitysten joukossa. Muita suuria muutoksia ei tuloksissa ole.

Luokanopettajien kolmen kärki muodostuu uusiutuvasta raaka-aineesta (59 %), luonnon monimuotoisuudesta (49 %) ja vientituloista (41 %). Jonkin verran viime tutkimuskertaa useammin luokanopettajat mainitsevat nyt uusiutuvan raaka-aineen, marjat, sienet ja riistan sekä maisema-arvot. Vientitulot mainitaan vuotta 2004 harvemmin.

Aineenopettajille tärkeimmät merkitykset ovat uusiutuva raaka-aine (68 %), luonnon monimuotoisuus (64 %) ja vientitulot (38 %). Aineenopettajat mainitsevat nyt kasvihuoneilmiön hidastamisen useammin kuin vuonna 2004. Vientitulot ja maisema-arvot mainitaan harvemmin.

Metsien hoidon taso Suomessa

Lähes kaikkien mielestä metsien hoito on vähintäänkin melko hyvää. Lastentarhanopettajista tätä mieltä on 80 %, luokanopettajista 86 % ja aineenopettajista 89 %. Tulos on samalla tasolla kuin edellisillä tutkimuskerroilla.

Lisätietoja

Yhteyspäällikkö Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys ry, gsm 050 351 2416

Takaisin

Alkuun