Metsäakatemiaan osallistuneita päättäjiä on jo noin 980. Määrän yhä kasvaessa yhteydenpito kurssilaisiin sekä osanottajista koostuvan monipuolisen verkoston hyödyntäminen ovat nousseet yhä tärkeämmiksi tavoitteiksi Metsäakatemian toiminnan kehittämisessä. Erilaisilla jatkotilaisuuksilla pyritään vastamaan tähän tarpeeseen.
Metsäakatemian brunssi Helsingissä 30.11.2012
Suomen Metsäyhdistys järjesti Päättäjien Metsäakatemian käyneille brunssitilaisuuden 30.11.2012 Pörssitalossa, Helsingissä. Tilaisuuteen osallistui noin sata metsäakateemikkoa. Lue lisää brunssista täältä.
Metsäakateemikot brunssilla keväällä 2012
Suomen Metsäyhdistys järjesti Päättäjien Metsäakatemian käyneille brunssitilaisuuden 4.4.2012 Helsingin Scandic Continentalissa. Tilaisuuteen osallistui lähes parisataa metsäakateemikkoa.
Puurakentamisessa nyt tosi kyseessä
Valtiosihteeri Raimo Sailas, Päättäjien Metsäakatemian neuvottelukunnan puheenjohtaja, totesi avauspuheenvuorossaan, että teollisuuden ja viennin huono tilanne huomattiin Suomessa vasta joulun jälkeen. Vientimme on toipunut vuoden 2009 kriisistä yllättävän huonosti. Kilpailukykymme on heikentynyt ja sen nostaminen on hankalaa.
Konkreettisena positiivisena asiana hän nosti esiin Metsäalan strategiseen ohjelmaan liittyvän yhteistyösopimuksen, jossa valtio, Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto sitoutuvat yhdessä kehittämään puurakentamista ja koko puutuotealaa. Rakentamisen pilottiympäristöksi on ajateltu Otaniemen, Tapiolan ja Keilanimen aluetta. Puurakentaminen on ollut esillä 4-5 hallitusohjelmassa, mutta vasta nyt on tosi kyseessä, totesi Raimo Sailas.
Innovaatiot ovat investointeja tärkeämpiä
Toimitusjohtaja Jouko Karvinen, Stora Enso, totesi esityksensä alkuun, että on turhaa kysyä muuttuuko maailma, sillä se on jo muuttunut. Esimerkiksi paperin kysyntä on pienentynyt. Tätä rakenteellista muutosta ei auta jäädä suremaan, vaan on tehtävä jotain muuta. Suurimman osan mielestä keskeinen syy on iPad, mutta todellinen syy on sosiaalinen media ja ikärakenteen muutos; nuoret saavat kasvavassa määrin uutisensa sosiaalisen median kautta. Aasia ja Kiina eivät seuraa kehityksessä länsimaita, vaan ovat meitä hyvän matkaa edellä paljolti ikärakenteen ja voimakkaan teknologiapanostuksen vuoksi.
Karvinen korosti, että kysymys siitä, milloin Suomeen investoidaan seuraava kartonki- tai paperikone, ei ole oikea. Innovaatio on paljon tärkeämpi kuin investointi. Investoinnin suuruusluokkakaan ei ole oleellinen, vaan se mitä tulee ulos ja millä katteella.
Esimerkiksi hän nosti Imatralla tammikuussa käynnistetyn mikrokuituselluloosaa tuottavan pilottitehtaan, jossa koko investointi maksoi 10 miljoonaan euroa. Tieto ei ylittänyt uutiskynnystä, koska kyseessä ei ollut miljardi-investointi. Kuitenkin tuolla tehtaalla on valmiudet valmistaa 15–30 prosenttia nykyistä maitopurkkia kevyempi pakkaus jokaiselle ihmiselle tällä pallolla. Ja se on vasta alkua, mihin mikrokuituselluloosaa voidaan käyttää.
Ajatus siitä, että Suomen ulkopuolelle tehtävät investoinnit olisivat Suomelta pois, on Karvisen mukaan paitsi virheellinen myös vaarallinen. Voitot pitää hakea kasvavilta markkinoilta. Tulotason kasvaessa ihmiset alkavat ostaa pakattua ruokaa, mikä on ekologisesti hyvä asia, sillä tänä päivänä puolet ruuasta heitetään pilaantuneena roskiin. Hyvä pakkaus pienentää hukkaa. Suomi tarvitsee eurooppalaista ja maailman kuluttajaa paljon enemmän kuin mitä ne tarvitsevat Suomea, muistutti Jouko Karvinen.
Suomen tunnettuus merkittävä heikkous
Partneri Teemu Ruska, Boston Consulting Group, vertasi esityksessään Suomea investointikohteena Tanskaan, Ruotsiin ja Viroon 12 kriteerin suhteen. Vain kolmessa näistä Suomi oli ykkönen. Erityisenä heikkoutena hän piti jäykkiä työmarkkinoita ja huonoja työmarkkinasuhteita.
Investointien houkuttelemiseksi hän nosti ykköstoimenpiteeksi Suomen imagon ja tunnettuuden parantamisen. Pohjoismaista Ruotsi on merkittävästi meitä tunnetumpi ja kyennyt myös houkuttelemaan investointeja.
Metsäteollisuuden perinteisten kilpailuetujen hän totesi heikentyneen. Kuidun saatavuus ja hinta sekä energian hinta ja energiaverotus, jotka aiemmin olivat selkeitä vahvuuksia, ovat kääntyneet tai kääntymässä heikkouksiksi.
Meillä on kuitenkin paljon mahdollisuuksia. Venäjän markkinoiden läheisyyttä ei esimerkiksi ole osattu täysin hyödyntää. Lopuksi hän korosti innovoinnin olevan äärimmäisen tärkeää.
Tilaisuudessa pidetyt alustukset löytyvät alkuperäisessä muodossaan kohdasta Materiaalit/puheet ja alustukset.
Metsäakatemian jatkotilaisuus Fiskarsissa 9.9.2010
Päättäjien Metsäakatemia järjesti Metsäakatemian käyneille suunnatun jatkotilaisuuden Fiskarsissa 9.9.2010 Tilaisuuden aihe oli puurakentaminen. Pääpuhuja oli itävaltalainen arkkitehti ja professori Hermann Kaufmann, joka palkittiin samana päivänä kansainvälisellä Spirit of Nature 2010 -puuarkkitehtuuripalkinnolla. Kaufmann on kuudes Spirit of Nature -palkittu henkilö.
Tilaisuudessa puhuivat lisäksi Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtaja, professori Pekka Kauppi, Skanskan tuotekehitysjohtaja Riku Patokoski, Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainenja Aalto-yliopiston professori Simo Heikkilä. Jatkotilaisuudessa tutustutiin myös Puun syy -näyttelyyn.
Tilaisuudessa pidettyihin puheenvuoroihin voi tutustua verkkosivujen materiaaliarkistossa.
Lisätietoja Spirit of Naure -palkinnosta Puu kulttuurissa ry:n tiedotteesta.
Metsäakatemia-brunssit
Metsäakatemia-brunssi toimii akateemikoiden yhteisenä kohtaamispaikkana. Brunssin ohjelmassa on tavallisesti 2 - 3 lyhyttä esitystä ajankohtaisesta teemasta. Tilaisuuden päätteeksi on vapaamuotoinen brunssi, jolla seurustellaan ja nautitaan tarjoluista.
Brunsseja on järjestetty vuosina 2002-2009 kaikkiaan kahdeksan. Edellinen Metsäakatemian brunssi järjestettiin elokuussa 2009 Helsingissä (lue lisää).
Viimeisimpien Metsäakatemian brunssien teemat:
- [3.10.2006] Päättäjien Metsäakatemian 10-vuotisjuhlabrunssi
Juhlapuhe, valtiosihteeri Raimo Sailas, Metsäakatemian neuvottelukunnan puheenjohtaja
Tulevaisuudentutkimus, professori Risto Seppälä, Metla
Vaikuttajien visiot, johtaja Eeva Hellström, Päättäjien Metsäakatemia
Tietoiskuja päättäjien unelmien realistisuudesta, eri aihealueiden asiantuntijat
- [30.11.2007] Tulevaisuuden tuulia ja taitekohtia maailman metsätaloudessa
Metsätalouden kestävyys maailmalla, apulaispääjohtaja Jan Heino, YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO
Venäjän metsäsektori käännekohdassa, kehitysjohtaja Hannu Kivelä, Ponsse Oyj
- [30.9.2008] Metsäakatemian 7. brunssi: Metsäsektorin menestystarinan tekijät tulevaisuudessa
Sitran yliasiamies Esko Aho esitteli metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä pohtineen työryhmän työn tulokset
Kommenttipuheenvuorot:
toimitusjohtaja Olli Haltia, Dasos Capital Oy ja
professori Matti Kärkkäinen
Brunssilla pidettyihin esityksiin pääset tästä
- [31.8.2009] Metsäakatemian 8. brunssi: Muutoksen aika metsäteollisuudessa
Brunssin avasi Päättäjien Metsäakatemian neuvottelukunnan puheenjohtaja, valtiosihteeri Raimo Sailas. Pääpuhujana oli toimitusjohtaja Jussi Pesonen, UPM. Puhetta kommentoivat professori Risto Seppälä, Metla sekä metsäjohtaja Juha Hakkarainen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.
Brunssilla pidettyihin esityksiin voit tutustua täällä
Yhteistyöretkeilyt
Metsäakatemian käyneille on järjestetty jatkotilaisuuksina neljä yhteistyöretkeilyä. Päivän tai kahden mittaiset retket ovat keskittyneet eri teemoihin ja ne on järjestetty yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa.
Metsäakatemia Metsäpäivillä
Vuotuisten Metsäpäivien yhteydessä Suomen Metsäyhdistys on järjestänyt metsäakateemikoille yhteisiä Metsäakatemia Metsäpäivillä -seminaareja. Tilaisuuksissa on kuultu asiantuntija-alustuksia ajankohtaisista metsäalan aiheista.
Jatkoseminaarit
Aikaisemmin on järjestetty myös neljä jatkoseminaaria, joista on tehty julkaisut:
Kurssilla kommentoitua:
"Ammattitaito, ketteryys, ja yhteistyö olivat menestyksen tekijöitä niin savottojen jätkillä kuin tämän päivän kansainvälisessä metsäpolitiikassa."
"Enää ei tarvitse mennä metsään: huoltoasemalta saa sixpackin olutta ja packin saunahalkoja samalla reissulla."
|