”Eurooppa istuu käsillään”

Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvaldsin mukaan Euroopassa ei ymmärretä metsien mahdollisuuksia bioenergian tuotannossa.

”Suurin haasteemme on purkaa energia-alan valtaisat tuet”, sanoi Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds (RKP, ALDE) Rovaniemellä Euroopan valtionmetsien Eustaforin vuosikokouksessa tänään.

Torvalds on ollut vastuussa maankäytön epäsuorien muutosten hallintaan tähtäävästä ILUC-työstä Euroopan parlamentissa. Työ on ollut äärimmäisen vaikeaa, mitä kuvastaa se, että Torvaldsin edeltäjä epäonnistui työssään.
Torvaldsin mukaan vaikeus johtuu ennen kaikkea siitä, että työ aloitettiin ideologiselta pohjalta eivätkä monet euroedustajat ymmärrä vieläkään työn yhteyttä käytäntöön.

”Olen sanonut, että veisin mielelläni parlamenttiryhmäni jäsenet syvälle suomalaiseen metsään. Jos neuvotteluja voitaisiin jatkaa niiden kesken, jotka osaavat sieltä pois, tulos olisi parempi”, Torvalds sanoi.

ILUC-työ syntyi huolesta, että kasvava bioenergiasektori siirtää pellot ruoantuotannosta energian tuotantoon, mistä syntyy ruokapula. Kyse on siis ennen kaikkea energian tuotannosta, missä unionin jäsenmailla on meneillään negatiivinen kilpailu: kaikki haluavat pitää omastaan kiinni.

Jotkut maat haluavat pitää kiinni hiilestä. Toiset haluavat maataloudelleen uuden tukimuodon. Kolmannet pelkäävät jäävänsä jälkeen teknologiassa.

Seurauksena Eurooppa istuu käsillään, millä Torvalds tarkoitti, että oikein mitään järkevää ei synny.

Nils Torvalds, Kuva: Nils Torvalds
Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds (RKP, ALDE) naureskeli puheessaan muutamalle kaikkitietävälle hollantilaiselle, jotka kysyivät häneltä, että montako metsää teillä Suomessa on. ”En osannut vastata, mutta heillä oli kuulemma 18”, Torvalds kertoi. Oikea vastaus on tietenkin yksi. Sen nimi on Suomi. Kuva: Nils Torvalds

”Mitään energiastrategiaa ei ole”

Euroopan unionin energiastrategiaa Torvalds luonnehti sanomalla, että sitä ei ole lyhyellä, keskipitkällä eikä pitkällä aikavälillä. Ainoa asia, mistä ei ole pula, ovat tuet. Niitä on niin paljon ja niin monenlaisia, että kukaan ei enää näe, millä tuotantomuodolla on todellista arvoa.

”Jos jotakin voi sanoa hyvillä aikomuksilla kivetyksi tieksi helvettiin, se on Britannian energiapolitiikka, joka maksaa tukea jo ydinvoimallekin”, Torvalds sanoi.

Politiikkaa vaivaa joko-tai-asetelma, kun energiantuotannon muutokset pitäisi nähdä prosessina, missä esimerkiksi siirrytään asteittain pellolla tuotettavasta energiasta toisen sukupolven polttoaineisiin, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa.

Eurooppalaiset eivät myöskään näe puun ja metsäteollisuuden mahdollisuuksia energiantuotannossa. Tämä kaikki johtuu siitä, että koko ILUC-prosessi perustuu ennen kaikkea moraalin eikä suinkaan energiantuotannon tarpeisiin.

Yksi tapa ei aina sovi kaikille

Torvaldsin mukaan jotkut unionin jäsenmaat ovat toki hyvällä tiellä. Ne voisivat toimia esimerkkinä, jos vain tuista päästäisiin eroon. Tarve ymmärretään kaikkialla, mutta kukaan ei halua luopua mistään.

Toinen keino on kiertotalous ja jätteiden hyötykäyttö. Mutta sekin nähdään aivan liian usein lähinnä moraalisena eikä suinkaan teknisenä asiana, mitä se kuitenkin pohjimmiltaan on.

Kolmas keino on metsien käyttö, mitä haittaa käsittämätön eurooppalainen periaate, jonka mukaan yhden ja ainoan tavan on sovittava kaikille. Torvaldsin mukaan se käytännössä estää unionia tekemästä järkeviä päätöksiä, kuten päätöksiä metsien käytöstä esimerkiksi energian tuotannossa.

Suomen se johtaisi yhä suurempaan riippuvuuteen Venäjän öljystä ja kaasusta, mikä olisi ennen kaikkea huonon teknologian ryydittämä ekologinen katastrofi.

Lisäksi unionissa ei oikein ymmärretä, että bioraaka-aineiden käyttö on ennen kaikkea logistiikkaa. Esimerkiksi Suomen logistinen haaste on maan 1300 kilometrin pituus – Brysselistä Roomaan on yhtä pitkä matka.


Nils Torvaldsin kotisivu

Eustafor

Rovaniemen sijainti


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti