Hallitus aikoo allekirjoittaa ILO-sopimuksen

Uuden tulkinnan mukaan saamelaisten maaoikeudet ovat kunnossa. ILO-sopimuksen suhteen suurin kiista koskee saamelaismääritelmää.

Suomessa on pitkään käyty kiistaa vuonna 1989 laaditun Kansainvälinen työjärjestö ILOn sopimuksen numero 169 allekirjoittamisesta. Se on ainoa kansainvälinen yleissopimus alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamiseksi.

Suomessa eduskunta otti sopimukseen kantaa tuoreeltaan vuonna 1990. Tällöin katsottiin, että saamelaisten oikeudet eivät Suomessa ole ILO-sopimuksen edellyttämällä tolalla ja allekirjoitus vaatii asiaintilan korjaamista. Viime aikoihin asti erityisesti saamelaisten maaoikeuksien ei ole katsottu olevan sopimuksen edellyttämällä tasolla.

Oikeusministeriön tulkinta, että saamelaisten maaoikeudet ovatkin kunnossa, on herättänyt ihmetystä, sillä maaoikeusasioihin ei ole viime aikoina tehty minkäänlaisia lakimuutoksia. Ministeriöstä asiaa perustellaan sillä, että eduskunnan vuoden 1990 kannanoton jälkeen kansainvälisen oikeuden tulkinnat ovat muuttuneet, ja niin on myös muuttunut Suomen lainsäädäntö ‒ lähes jokainen asiaa koskeva laki perustuslakia myöten. Siksi tilanne on kokonaan toinen.

Ministeriön mukaan ILO-sopimuksen allekirjoitus ei edellytä muutoksia sen kummemmin valtion kuin yksityistenkään maanomistusoikeuksiin Lapissa. Saamelaiset tai Saamelaiskäräjät eivät kuitenkaan ole hyväksyneet tulkintaa, joskin yleisillä vaaleilla valittu Saamelaiskäräjät on siirtynyt kannattamaan ennemminkin päätösvaltansa lisäämistä valtionmaiden käyttöön kuin niiden suoranaista omistamista.

Ministeriön mukaan asia on kuitenkin kesken ja erimielisyys kuitataan sanomalla, että saamelaisten kanssa neuvotellaan asiasta.

Saamelaismääritelmä on hankalin

Eniten vaikeuksia ILO-sopimuksen vaatimuksista on tuottanut saamelaismääritelmä. Tästä on päästy sopuun, jonka Saamelaiskäräjät hyväksyi viime kesänä suurella ääntenenemmistöllä.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on sanonut (Yleisradio, 27.6.2014), että kompromissi oli hyvä, kun ottaa huomioon, että sen torjuminen olisi lopettanut hallituksen aikeet allekirjoittaa ILO-sopimus. Tyytyväinen hän ei silti ole.

Suomessa saamelaisten maaoikeudet ovat vähintään samalla tasolla kuin muidenkin suomalaisten. Saamelaisten keskuudessa ajatellaan kuitenkin, että perinteisesti kaikki saamelaisten asuttamat maat ovat olleet heidän omistuksessaan, kunnes valtio noin 1600-luvulta alkaen vähittäin anasti maat.

Saamelaiset ovat vaatineet, että valtion maa- ja vesialueet siirrettäisiin erityisen hallintoelimen alaisuuteen. Joissakin lausunnoissaan Saamelaiskäräjät on vaatinut enemmistöä tämän elimen hallintaan.

Saamelaisten maanomistusta on tutkittu lukuisissa, erittäin korkeatasoisissa tutkimuksissa. Lähdemateriaalia on ollut satojen vuosien takaa lähtien kirkollisten viranomaisten kirjeenvaihdosta virallisiin asiapapereihin. Merkkejä siitä, että saamelaiset todella olisivat omistaneet muuta kuin pihapiiriinsä kuuluvat maat on löytynyt, mutta ei sellaisia, että niiden olisi katsottu merkitsevän varsinaista omistamista.

Saamelaisten käyttöoikeudet valtionmaihin taas ovat selvät. Saamelaisten ‒ ja myös suomalaisten ‒ porot saavat laiduntaa poronhoitoalueella vapaasti kenen hyvänsä mailla pihapiirejä lukuun ottamatta, myös useimmilla tiukasti suojelluilla alueilla.

Valtionmailla käyttöön otetun Akwé: Kon -periaatteet taas ovat viimeinen lisä muihin saamelaiskulttuurin hyväksi myönnettyihin erioikeuksiin

Laki eduskuntaan viime viikolla

Oikeusministeriön mukaan ILO-sopimuksen allekirjoitusta valmistellaan kaiken aikaa, mutta milloin työ valmistuu, sitä ei osata vielä sanoa. Laki saamelaiskäräjistä, minne myös uusi saamelaismääritelmä on kirjoitettu, annettiin kuitenkin eduskunnalle viime viikolla.

Tavoitteena kuitenkin on allekirjoittaa ILO-sopimus vielä tämän hallituskauden aikana, jos yksimielisyys saamelaismääritelmästä saavutetaan.

Osana prosessia allekirjoittamisesta neuvotellaan ILOn kanssa. Saamelaisedustajat panevat toivonsa tähän ja odottavat, että ILO ei hyväksyisi ministeriön kantaa maaoikeuskysymyksiin. Jälkikäteen saamelaiset tai kukaan muukaan ei voi allekirjoitusta riitauttaa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja Näkkäläjärvi – samoin kuin muutama muukin saamelaispoliitikko – edustavat molemmat Ruotsalaista kansanpuoluetta. Tämän on yhtäältä epäilty tuottavan vaikeuksia neuvotteluprosessille, mutta toisaalta myös helpottavan sitä. Jälkimmäisen tulkinnan mukaan vain Ruotsalaisen kansanpuolueen ministeri olisi uskaltanut tehdä maaoikeuskysymyksestä tällaisen tulkinnan.

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti