Helsingin Keskuspuisto on pikemminkin keskusmetsä
Keskuspuiston metsien hoidossa on onnistuttu yhdistämään luonto- ja virkistysarvot niin hyvin, että ulkoilijoiden seuraan on liittynyt myös liito-orava.
Monen maan pääkaupungissa on keskuspuisto, mutta Helsingin Keskuspuisto on Euroopassa ainutlaatuinen. Se ei ole hoidettu puisto penkkeineen ja kukkaistutuksineen, vaan metsä.
Tuhannen hehtaarin suuruiseen Keskuspuistoon tehdään noin kaksi miljoonaa käyntiä vuodessa. Keskuspuistossa muun muassa lenkkeillään, pyöräillään, ratsastetaan, rullahiihdetään, sienestetään, marjastetaan ja maastopyöräillään. Keskuspuistossa on viljelypalstoja ja jousiammuntarata.
Tästä huolimatta Keskuspuistossa elää kettuja, haukkoja, pöllöjä, rusakoita, metsäjäniksiä, mäyriä, tikkoja ja muita pohjoisen havumetsän lajeja. Tänä kesänä Keskuspuistossa on ensimmäistä kertaa tehty havaintoja myös liito-oravasta.
Se, että tänä vuonna sata vuotta täyttävä Keskuspuisto on kovasta käytöstä huolimatta säilynyt metsänä, on tarkan ja suunnitelmallisen metsänhoidon tulos.
Tavoitteena on kerroksellinen metsä
”Hoidon tavoite on, että Keskuspuiston metsät ovat kauniita, viihtyisiä, turvallisia, monimuotoisia ja elinvoimaisia, jottei metsien uusiutuminen vaarannu”, kertoo luonnonhoidon vastaava Tiina Saukkonen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta. Saukkonen vastaa Helsingin metsien hoidon suunnittelusta.
Näihin tavoitteisiin päästään hoitamalla Keskuspuistoa eri-ikäisrakenteisen metsän hoidon menetelmien mukaisesti, Saukkonen sanoo. Metsiä uudistetaan tekemällä korkeintaan 0,3 hehtaarin aukkoja. Joskus niissä ei tahdo valo riittää luontaiseen uudistamiseen ja aukkoihin myös istutetaan taimia.
Keskuspuistossa on myös jotain alueita, joilla metsä on tasaikäistä, mutta nekin uudistetaan jatkossa pienaukoilla tai muuten vaiheittaisesti. Keskuspuiston metsiä on hoidettu eri-ikäisrakenteisin metsän hoidon menetelmin jo pari vuosikymmentä.
”Kaikkialla Keskuspuistossa tavoitellaan kerroksellisen metsän rakennetta ja sitä, että metsässä on monipuolisesti eri puulajeja”, Saukkonen kertoo.
Luonnon monimuotoisuutta turvataan muun muassa jättämällä eläimille tiheikköjä ja lahopuuta. Keskuspuistoon on myös tulossa lisää luonnonsuojelualueita. Lisäksi arvokkaimpia metsäkohteita jätetään hoidon ulkopuolelle arvometsiksi.
Polkujen varret pidetään turvallisina
Yleisin toimenpide on se, että puustoa väljennetään tai metsästä poistetaan yksittäisiä puita. Puita poistetaan eri syistä: jotta jäljelle jääville puille jää tilaa, avaamaan näkymää polulta metsään tai turvallisuuden vuoksi.
Pystyyn kuolleet tai pystyssä olevat lahot puut poistetaan, jos ne kaatuessaan yltäisivät ulkoilureitin päälle. Kaadettu runko jätetään usein paikoilleen maalahopuuksi monimuotoisuuden lisäämiseksi. Jos huonokuntoinen puu ei yllä reitille, se saa harkituilla kohteilla jäädä paikoilleen kaatumaan omia aikojaan.
Helsingissä on kuollut kaksi ihmistä kaatuneen puun alle. Sitä ei haluta tapahtuvan tulevaisuudessa.
Saukkonen sanoo, että tuulessa kaatuneet yksittäiset puut jätetään paikoilleen, jos se on turvallista. Ainoastaan reiteille kaatuneet puut korjataan sivuun.
Poikkeuksena ovat alueet, jossa on kohonnut riski tulla kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja. Niiltä tuulenkaatoja korjataan tarkemmin pois.
Keskuspuistoon ei haluta muutoksia
Kävijätutkimusten perusteella helsinkiläiset toivovat Keskuspuiston säilyvän muuttumattomana. Jos puiston halutaan pysyvän samanlaisena kuin se nyt on, myös hoidon tulee jatkua samanlaisena, Saukkonen sanoo.
”Mutta ihmiset eivät ymmärrä, että metsän pysyminen ’samanlaisena’ vaatii hoitoa. Jos metsänhoidon lopettaa kokonaan, metsä muuttuu, esimerkiksi puskia tulee lisää ja metsistä tulee vaikeakulkuisia”, Saukkonen sanoo.
Keskuspuiston hoito suunnitellaan kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. parhaillaan tehdään uutta suunnitelmaa hoidon tavoitteista. Tarkoitus on, että se voidaan laittaa asukkaille ja sidosryhmille lausuntokierrokselle talven aikana.
Puskat kuitenkin halutaan pois
Saukkosen mukaan asukkailta ja ympäristöjärjestöiltä tulee yleisesti ottaen vastakkaista palautetta metsien hoidosta.
Ympäristöjärjestöt toivovat, että Keskuspuistossa ei tehtäisi muuta kuin poistettaisiin vaaralliset puut. Asukkaat taas toivovat hoitoa, jotta metsässä pystyy liikkumaan ja polulta näkee syvälle metsään.
Keskuspuistossa on paljon reittejä. Niiden ulkopuolella kulkee epävirallisia polkuja ja maastossa näkyy myös kulutuksen jälkiä.
Saukkonen ei pidä tätä vaarallisena. Keskuspuistossa on sallittua ja suotavaa poistua reiteiltä. ”Puistoa hoidetaan ihmisiä varten”, Saukkonen sanoo.
Metsänhoidon ei tarvitse tuottaa
Metsien hoito käytetyillä menetelmillä tulee kalliimmaksi kuin avohakkuin ja istutuksin, koska samassa kohteessa käydään useammin tekemässä aina vähän kerrallaan.
Helsingissä on tehty poliittinen päätös, ettei kaupungin metsillä ole taloudellisia tuottovaatimuksia. Niitä hoidetaan kaupunkilaisten virkistymistä varten.
Keskuspuiston metsänhoito rahoitetaan budjettivaroin, ei puita myymällä. ”Minun tehtäväni on tuottaa virkistyspalveluja”, metsänhoitaja Saukkonen sanoo.
Lisätietoa:
Kirjoita kommentti