Ilmastoriski: hakkuita rajoitetaan

Jos metsien hiilinieluille tulee ilmastopolitiikan johdosta tiukat vaatimukset, se voi johtaa hakkuiden rajoittamiseen. Kuva: Krista Kimmo

Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa tavoitteena on saada sovittua maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta. Käsittelyyn otetaan myös se, paljonko metsien puuvaraston pitää olla.

Suomelle metsien sisällyttäminen ilmastopolitiikkaan ja metsien hiilinielujen laskentatavat ovat olleet tärkeä ja vaikea neuvottelukysymys. Nyt, kun Pariisin kokoukseen on alle sata päivää jäljellä, vaikuttaa todennäköiseltä, että metsiä koskevista laskentasäännöistä sopiminen siirtyy myöhemmäksi.

”Luulisin, että siellä voitaisiin päättää esimerkiksi kahden vuoden työryhmätyöstä, jossa etsitään sopua siitä, millaisilla laskukaavoilla metsänielut lasketaan”, sanoo metsäneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä.

Granholmin mukaan asia on vakava eikä sitä ole varaa hoitaa huonosti. Suomen linja asiassa on selvä ja siitä ollaan laajasti yksimielisiä.

”Metsille ei saa tätä kautta tulla uusia käyttörajoituksia, vaan päinvastoin, ilmastopolitiikan on kannustettava metsien kestävään hoitoon ja käyttöön. Se on tärkeää ilmaston, mutta myös kehittyvän biotalouden kannalta”, sanoo Granholm.

Mitä Suomen linjaus tarkoittaa käytännössä, siitä ei ole vielä tehty päätöksiä.

Nykyisetkin nielutavoitteet ovat hankalia saavuttaa

Useat maat ovat asettaneet itselleen hiilensidontavelvoitteita jo Kioton sopimuksen nojalla. Velvoitteet osoittavat, että suuriksi mitoitetut metsänielut voivat olla vaikeita saavuttaa ja voivat pahimmillaan rajoittaa käytännön metsänhakkuumahdollisuuksia.

Esimerkiksi Ranskan nieluvelvoite tarkoittaa, että metsien kasvun ja puuston kokonaispoistuman erotus tulee olla vähintään 69 miljoonaa kuutiota vuodessa vuosien 2013‒2020 aikana. Toisaalta tiedetään, että Ranskassa kasvu on suuruusluokkaa 130 miljoonaa ja poistuma noin 80 miljoonaa kuutiota.

”Ranskan luvut vaikuttavat siis äkkiseltään vaikeilta saavuttaa ilman korvaavien päästöoikeuksien hankintaa, jos metsien käyttöön ei kuitenkaan haluta puuttua”, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n metsälinjan asiantuntija Janne Näräkkä.

Suomen vastaava velvoite on toistaiseksi pystytty toteuttamaan.

Janne Näräkkä. Kuva: Saku Ruusila
Eurooppalaiset perhemetsänomistajat eivät halua, että metsätalouden hiilinieluja ja -päästöjä lasketaan yhteen muiden elinkeinoalojen kanssa. ”Jos näin tehdään, on olemassa mahdollisuus, että muut saavat sotkea ilmastoa ja pöytä pyyhitään metsänieluilla”, sanoo MTK:n metsälinjan asiantuntija Janne Näräkkä. Kuva: Saku Ruusila

Kuka käyttää metsänielujen hyödyt?

Globaalin ilmastopolitiikan ohella myös Euroopan unioni on päättänyt vähentää päästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomen kannalta oleellinen kysymys on, mikä on metsien ja maankäytön osuus tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Unionin komissio on järjestänyt asiasta äskettäin päättyneen julkisen kyselyn. Granholmin mukaan komissiolta odotetaan asiassa lainsäädäntöehdotusta vuoden 2016 aikana. Ehdotus voi sisältää myös metsänieluja koskevat laskentasäännöt.

Ratkaistavaksi tulee muun muassa se, lasketaanko metsänielut ja -päästöt erillään muista sektoreista. Esimerkiksi eurooppalaisten perhemetsänomistajien kanta on, että erillään.

”Jos metsäalan ja maatalouden, tai vaikka liikenteenkin päästöjä ja nieluja aletaan laskea yhteen, on olemassa mahdollisuus, että muut saavat sotkea ilmastoa ja pöytä pyyhitään metsänieluilla”, sanoo Näräkkä.

Unionin energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyy joukko muitakin, monimutkaisia kysymyksiä. Yksi on, miten taataan energiantuotantoon käytetyn puun kestävä tuotanto.

Pariisin ilmastokokouksen 2015 logo.Tarvitseeko kestävyyden todentaminen lainsäädäntöä, vai selvitäänkö jo olemassa olevilla keinoilla, kuten metsäsertifiointi? Vai tarvitaanko molempia? Myös biomassan riittävyys kaikkiin tarpeisiin on epävarmaa.

Samalla puun hiilineutraaliuteen kohdistuu suuria epäilyksiä. Esimerkiksi ympäristöjärjestöissä on vaikuttajia, joiden mielestä puu ei voi olla hiilineutraalia, koska puun polttaminen lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ainakin väliaikaisesti.


Pariisin ilmastokokous ympäristöministeriön sivulla


 

 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

2 kommenttia “Ilmastoriski: hakkuita rajoitetaan” artikkeliin

Juha Aaltoila sanoo:

Rajusti ovat Ranskan metsien poistuma ja kasvu paisuneet vuoden 2013 metsätilastollisen vuosikirjan lukemista. Lähde?

Janne Näräkkä sanoo:

Lähde: http://www.cdcclimat.com/IMG/pdf/14-09_climate_report_no47_-_wood_products_and_french_climate_policy_executive_summary.pdf

Vuosikasvu 134 miljoonaa kuutiometriä, hakkuut 49 miljoonaa kuutiometriä ja luonnonpoistuma + hakkuumenetykset 28 miljoonaa kuutiometriä eli kokonaispoistuma 77 miljoonaa kuutiometriä. Näistä pyöristäen kokonaiskasvu 130 miljoonaa kuutiometriä ja kokonaispoistuma 80 miljoonaa kuutiometriä.

Kirjoita kommentti