Johtamisesta tehdään metsäalan seuraavaa laatuhyppyä
”Metsäasioissa olemme jo parhaita. Nyt on tarkoitus mennä kärkeen myös ihmisten johtamisessa”, tiivistää Metsämiesten Säätiön asiamies Ilari Pirttilä Metsäalan Johtamisakatemian idean.
Metsäalan Johtamisakatemia ei syntynyt tyhjästä, vaan se on osa Metsämiesten Säätiön pitkään rahoittamia työhyvinvointihankkeita. Niiden yhteydessä on havaittu, kuinka tärkeä osa johtaminen on työhyvinvoinnin luomisessa.
Pirttilän mukaan metsänhoidon ja metsätalouden osaaminen on tietenkin tärkeää, mutta ilman ihmisten motivaatiota niistä ei saada kaikkea hyötyä irti. Motivaation luomisessa taas johtamisen osuus on merkittävä.
Johtamisakatemia on rakennettu osittain samanlaisten ajatusten varaan kuin Päättäjien Metsäakatemia: akatemian ohjausryhmä kutsuu saamiensa ehdotusten perusteella kurssien osanottajat, jokainen käy kurssin vain kerran ja kursseille kutsutaan osallistujia myös muualta kuin metsäalalta eräänlaisiksi ”ajatusten avartajiksi”.
Kolmen päivän aikana järjestettävistä kursseista ensimmäinen pidettiin viime keväänä. 20 hengen kursseja aiotaan järjestää kaksi vuodessa vuoden 2017 loppuun saakka, jolloin kursseilla käyneitä olisi yhteensä 120.
Käytännössä kurssit järjestää ohjelmajohtajana Metsätehon erikoistutkija Arto Kariniemi ja yritysjohdon valmentaja Tuija Tähtinen Valmennuksen Vire -yhtiöstä.
Ihmisjohtaminen on strategista osaamista
Pirttilän mukaan 2‒3 ensimmäiselle kurssille kutsutaan metsäalan ylintä johtoa. Tällä keinoin johtamisen merkitys pyritään saamaan heti työpaikkojen toimintaan strategiselle tasolle.
Jatkossa ja erityisesti vuoden 2017 jälkeen tulee harkittavaksi, mihin muualle koulutusta suunnataan: alempiin johtoportaisiin, nouseville kyvyille tai jonnekin muualle.
Akatemian jokainen kurssi valitsee keskuudestaan ”kympin”, joka on eräänlainen lähettiläs kahden kurssin välillä. Ensimmäisen kurssin kympiksi valittiin Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi.
Kallioniemi kertoo käyneensä useilla johtamiskursseilla, niin että odotuksia hänellä ei tämän kurssin suhteen ollut paljonkaan. ”Tosin kiinnostus heräsi, kun näin osanottajaluettelon”, Kallioniemi sanoo.
Kallioniemi kehuu kurssia vuolaasti. ”Yleensä tapaan näitä ihmisiä jutunteossa, jolloin kyselen heiltä lähinnä tuotantolukuja ja vastaavaa. Nyt keskustelimme ihmisistä, mikä oli todella kiinnostavaa”, Kallioniemi sanoo.
Kallioniemi oppi uutta: eikö näistäkin asioista pitäisi kysyä, jos puhutaan tuotannosta. Kyllähän ihmisten työhyvinvointi on tuotannon ja yrityksen pärjäämisen kannalta merkittävää siinä kuin valuuttakurssitkin.
”Minusta on tärkeää ja erittäin hyvä, että näitä asioita nostetaan esille”, Kallioniemi sanoo.
”Takamatkalla emme ole”
Pirttilän mukaan Johtamisakatemiaa ei ole perustettu siksi, että metsäala olisi näissä asioissa jotenkin takamatkalla. Kallioniemi sanoo havainneensa kurssilla saman.
”Siellä oli mukana myös joitain metsäalan ulkopuolisia. Kuunneltuaan aikansa he sanoivat, että heidän silmissään metsäala näyttää suorastaan upealta saarekkeelta, jossa asialleen omistautuneet ihmiset tekevät uusiutuvan luonnonvaran parissa todella tärkeää työtä”, sanoo Kallioniemi.
”Mutta ehkä metsäalalle jopa hakeutuu hyviä johtajia”, Kallioniemi sanoo ja kertoo kokemuksiaan äskettäisiltä Ponssen 45-vuotisjuhlilta: ”Juttelin lukuisien metsäurakoitsijoiden kanssa. Harvoin olen nähnyt sellaista joukkoa osaavia ja vastuunottoon valmiita nuoria”, Kallioniemi sanoo.
Pirttilän mukaan jo kurssilla näkyi, miten tällainen toiminta alkaa luoda uutta. ”Siellä tehtiin monia sopimuksia jatkon suhteen. Juuri se on tavoite, että syntyy uutta, omaehtoista ja oikeaan suuntaan vievää toimintaa”, Pirttilä sanoo.
Metsähyvinvointihankkeen kotisivu
Kirjoita kommentti