Kantarellista tehdään viljelysientä

Kantarellilla on vielä matkaa koeolosuhteista viljelykseen. Kuva: Anna Kauppi

Aalto-yliopistossa on onnistuttu kasvattamaan kantarellin rihmastoa koeolosuhteissa. Tutkija Salem Shamekh on varma, että tulevaisuudessa metsänomistaja voi itse istuttaa koivikkoonsa keltavahveroita. Tähän asti suosittua ruokasientä on pidetty viljelykelvottomana.

Petrimaljan sisällön väristä ei voi erehtyä – viljelyastiassa kasvava meduusamainen rihmasto on aivan kantarellin keltainen.

Aalto-yliopiston vanhempi tutkija ja Juvan Tryffelikeskuksen johtaja Salem Shamekh esittelee kantarellin rihmastoa ylpeänä. Keltavahvero on yksi vaikeimmin kasvatettavista sienistä. Se ei suostu kasvualustoille, kuten herkkusieni tai siitake, vaan tahtoo maahan koivun juureen tai männikköön.

Koeolosuhteissa kasvatetusta rihmastosta on vielä pitkä matka siihen, että jokainen voisi istuttaa suosikkisienen kotikoivun juureen. Ensimmäiset kantarellilla rikastetut koivun koetaimet kasvavat nyt Juvan tutkimuskeskuksen kentällä sekä Salon lähellä sijaitsevassa metsässä. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta ja tutkimukselle rahoitusta.

Shamekh on hyvin varma Aalto-yliopiston kantarellitutkimuksen kannattavuudesta. Hän ei ymmärrä, miksi tärkeän ruokasienen tutkimuksen on taisteltava rahoituksesta.

”Kantarelli on monien mielestä Suomen kansallissieni”, hän sanoo.

Juvalla kasvatetaan kesätryffeleitä, joita kutsutaan myös mustiksi timanteiksi. kuva: Anna Kauppi
Juvalla kasvatetaan kesätryffeleitä, joita kutsutaan myös mustiksi timanteiksi. Kuva: Anna Kauppi

Kaikki alkoi tryffelistä

Shamekhilla on jo kymmenen vuoden kokemus sellaisesta sieniviljelystä, jota on pidetty Suomessa mahdottomana. Ennen kantarellikokeita hän on keskittynyt tryffelien kasvattamiseen.

Tutkimuskeskus sijaitsee Juvalla, jossa viljellään arvokasta kesätryffeliä.
”Ideaa tryffelien kasvattamisesta pidettiin hulluna eikä siihen uskottu. Suomessa ei ylipäätään uskottu olevan tryffeleitä”, Shamekh sanoo.

Sittemmin Suomesta on löydetty kalkkitryffeleitä, jotka kasvavat luonnonvaraisina männyn juurissa mutta myös komposteissa ja perunamailla.

Tutkija kiittää Juvan kuntaa, jossa arvosieneen on suhtauduttu ennakkoluulottomasti. Suomen tryffelipääkaupungissa voi esimerkiksi osallistua tryffelisafariin, jolla opitaan etsimään arvokkaita sienimukuloita.

Tutkimuskeskus on Juvan kunnan ja Aalto-yliopiston yhteistyöhanke. Sitä ovat tukeneet paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys Rajupusu Leader ry, Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella sekä Tekes.

Tällä hetkellä tryffelitarhoja on Suomessa reilu kolmekymmentä. Yksi istutuspaikka on Kultarannassa, Suomen tasavallan presidentin kesäasunnon puutarhassa Naantalissa.

"Tavoitteenamme Aalto-yliopistossa ja Juvan tutkimuskeskuksessa on myös kehittää uudenlaista metsänhoitoa, joka toisi myös lisätuloja metsänomistajille", Shamekh sanoo.
”Tavoitteenamme Aalto-yliopistossa ja Juvan tutkimuskeskuksessa on myös kehittää uudenlaista metsänhoitoa, joka toisi myös lisätuloja metsänomistajille”, Shamekh sanoo. Kuva: Anna Kauppi

Sieniviljely parantaa puuston laatua

Sienet ja puut eivät tulisi metsässä toimeen ilman toisiaan. Symbioosissa sienet toimivat puun hienojuurina ja puu luovuttaa sienille ravinteita. Samalla sekä tryffeli että kantarelli parantavat Shamekhin mukaan puuston laatua. Sienirihmastot suojelevat juuristoa taudeilta ja hillitsevät aluskasvillisuutta.

Shamekhin mukaan tryffeli on täydellinen kumppani metsänomistajalle. Kun metsä tavallisesti tuottaa taloudellista hyötyä 80 vuoden päästä istutuksesta, tryffelinkasvattaja saa samasta metsästä voittoa jo muutamassa vuodessa – olettaen, että tryffelit menestyvät.

Ensimmäistä satoa odotettiin Juvalla kuusi vuotta. Kesätryffeleitä löytyi vuonna 2012 kolme, ja ne painoivat yhteensä 91 grammaa. Vaatimaton sato oli tutkijoille suuri tieteellinen saavutus. Aalto-yliopistossa oli onnistuttu kehittämään Suomeen sopiva kasvatusmenetelmä.

Nyt Shamekh uskoo Juvan tryffelikeskuksen tarvitsevan rahoitusta enää muutamaksi vuodeksi. Sen jälkeen sieniviljelmät alkavat tuottaa voittoa. Suomessa kasvatettavien tryffelilajikkeiden kilohinta on 300–600 euroa.

Juvan tryffelikeskuksesta voi kuka tahansa ostaa puuntaimia, joiden juuriin on istutettu tryffelin sienirihmastoa. Vaikka sienen suosikki on tammi, se viihtyy myös koivun ja männyn juurakoissa. Vastapalvelukseksi taimista tutkimuskeskus pyytää tietoa tryffelien menestymisestä. Siten se voi tutkia tryffelien kasvua ympäri Suomen.

Shamekh vakuuttaa, että Suomen ilmasto sopii tryffelien kasvatukseen. Mutta aivan itsestään sieniviljelmä ei menesty. Kuivana kesänä sienipaikkoja on kasteltava, ja maata on hyvä myös muokata, jotta muu kasvillisuus ei vie ravinteita sieniltä.

 


Juvan tryffelikeskuksen kotisivut

Luontoportin kuvaus kantarellista

Symbioosi Wikipediassa


Kirjoittaja

Anna Kauppi

2 kommenttia “Kantarellista tehdään viljelysientä” artikkeliin

tommi sanoo:

Olenhan tässä itsekkin onnistunut hyvin tuloksin, ja vielä paljon yksinkertaisemmin ilman yliopistokoulutusta!

helmer.pesonen@suomi24.fi sanoo:

Olen itse kokeillut tätä kanttarellin kasvtusta jo 35 vuotta metsässä ja substraatissa.
Valitettavasti ei onnistu. Rihmastoa voi kasvattaa melkein jokaisesta sienestä se ei ole mikään erikoistieto. Nyt vaan tuntuu että haetaan taas valtion rahaa joka lopuksi todetaan huuhaaksi.
Kuen tryffelinkin viljely

Kirjoita kommentti