Näkökulma

Metsäyhdistyksen blogi: Kasvata itsellesi oma hiilinielu

Kirjoittaja

Annamari Heikkinen

Kirjoittaja on Suomen Metsäyhdistyksen vaikuttajaviestinnän asiantuntija, joka vapaa-ajallaan kasvattelee hiilinieluja ikkunalaudallaan.

Männyn siementen kylväminen. Kuva: Annamari Heikkinen

Mänty, honka, petäjä – rakkaalla puulla on monta nimeä. Jos pihassasi ei vielä kasva omaa havupuuta, voi sellaisen kasvattaa myös itse.

Omaa pihapuuta ja vaikka lähimetsiä on hyvä miettiä 21. maaliskuuta, jolloin vietetään YK:n julistamaa Kansainvälistä metsien päivää.

Tämän vuoden Kansainvälisen metsien päivän teemana on kaupunkimetsät. Juuri silloin sopii laittaa alulle ihan oma hiilinielu. Tarvitaan multaa, männynsiemeniä, viilipurkkeja ja vettä. Sekä kärsivällisyyttä, sillä mänty kasvaa hitaasti. Toisaalta mänty voi ihastuttaa huminallaan pihapiirissä reilusti yli 200 vuotta.

Viime vuoden Kansainvälisenä metsien päivänä männynsiemeniä upotti multaan myös seikkailijaryhmä Karhut Helsingin Eräkaverit -partiolippukunnasta. Istutus oli osa Minun puuni -kylvöprojektia, jossa myös tänä keväänä noin 6 000 lasta 200 alakoulusta ja päiväkodista kylvää männynsiemeniä. Siemenet Suomen Metsäyhdistyksen vetämään projektiin lahjoittaa Siemen Forelia. Mukana projektissa ovat myös Suomen latu ja Finlands svenska Idrott.

Helsingin Eräkaverit -partiolippukunnan seikkailijaryhmä Karhut männynkylvöpuuhissa. Kuvat: Annamari Heikkinen
Helsingin Eräkaverit -partiolippukunnan seikkailijaryhmä Karhut männynkylvöpuuhissa. Kuvat: Annamari Heikkinen

Kansainvälinen metsien päivä on kylvölle mainio ajankohta: samaan aikaa myös metsien puut kylvävät hangille siemeniään.

Siemenet tarvitsevat itääkseen lämpöä ja kosteutta – kaksi ensimmäistä viikkoa ovat erityisen tärkeitä. Puun kasvun seuraaminen ei ole hätäisen hommaa: sirkkataimia saa odotella kuukauden päivät, ja vasta noin neljän kuukauden kuluttua taimi on noin 6 senttimetrin mittainen.

Taimen kasvatus on tarkkaa puuhaa ja jo siemenen alkuperällä on väliä. Kun hankit siemenet, varmista, etteivät ne ole pohjois-eteläsuunnassa kauempaa kuin 100 kilometrin päästä. Jos Etelä-Suomeen istuttaa Pohjois-Suomesta kotoisin olevan siemenen, sen talvehtiminen voi viivästyä ja hankaloitua erilaisista valo-olosuhteista johtuen.

Männyn taimen kasvun seuraaminen on koukuttavaa puuhaa. Kuva: Annamari Heikkinen
Männyn taimen kasvun seuraaminen on koukuttavaa puuhaa. Kuva: Annamari Heikkinen

Hitaudesta huolimatta oman puun kasvun seuraaminen on koukuttavaa. Kasvua on kiva seurata ja kasvuprosessista oppii paljon enemmän kuin kirjasta lukemalla.

Männyn taimi istutettiin syksyllä omalle pihalle. Kuva: Annamari Heikkinen
Männyn taimet istutettiin syksyllä omalle pihalle. Kuva: Annamari Heikkinen

Karhujen seikkailijaryhmän kylvämistä siemenistä kasvoi purkeissa taimet, jotka istutettiin elokuussa lasten omille pihoille. (Muista, että muualle kuin omalle maalle istutettaessa tarvitaan aina maanomistajan lupa!)

Osa taimista unohtui talveksi ikkunalaudalle, ja sekin oli hyvä opetus: männyn taimi ei selviä talvesta lämpimässä, vaan tarvitsee selviytyäkseen kylmät olosuhteet. Mänty on vuosituhansien saatossa sopeutunut kylmään ilmastoon, eikä olot lämpimässä kerrostaloasunnossa vastanneet sen kasvupaikkavaatimuksia.

Virheistä oppii, ja tänä vuonna istutamme kaikki taimet ajoissa sopiviin paikkoihin. Ehkäpä puista kasvaa uusia vankkoja hiilinieluja kaupunkimetsäämme.

 

Kirjoita kommentti