Näkökulma

Liika viisaus ei tuota innovaatioita

Kirjoittaja

Tiina Rytilä

Tiina Rytilä on Päättäjien Metsäakatemian johtaja.

Päättäjien Metsäakatemia on kurssilaisten mielestä onnistunut esimerkki foorumista, josta sopii odottaa uusia ajatuksia. Kuva: Erkki Oksanen

Jotta innovaatioita syntyisi, pitää sietää virheitä ja oppia niiden kautta. Erityisesti johtajan pitää altistaa itsensä uudelle ja hyväksyä muutosta edeltävä epävarmuus, kirjoittaa Tiina Rytilä blogissaan.

Metsäalan Johtamisakatemia jätti minut miettimään metsäalan kykyä altistua uudelle. Akatemiassa meitä heräteltiin ymmärtämään johtajuuden merkitystä muun muassa GE Healthcare -yhtiön kokemusten kautta. Yhtiö on perustanut terveysteknologia-alan start upeille tarkoitetun Health Innovation Villagen Vallilaan ja onnistunut houkuttelemaan ympärilleen lukuisia kasvuyrityksiä.

Myös Päättäjien Metsäakatemian syksyn kurssilla keskusteltiin siitä, miten metsäbiotalouteen houkutellaan uusia innovaatioita ja kasvuyrityksiä. Metsäakateemikkojen mielestä suomalaisella metsäalalla on hyvät lähtökohdat tulevaisuuden kasvuun.

Wikipedian mukaan Innovaatio eli uudennos on jokin uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö. Innovaatioiden syntyä edeltää pitkä ketju, jonka alkupäässä on syvällistä tietoa, laaja-alaista osaamista ja kykyä yhdistellä näitä mullistavalla tavalla.

Ihminen on innovaatioiden synnyssä avainasemassa. Innovaatiot syntyvät joko yksinäisen innovaattorin ympärille tai erilaisten ihmisten kohtaamisten kautta. Innovaattorit osaavat yhdistellä vanhoja asioita uudella tavalla.

Innovaattorit tulevat usein alan ulkopuolelta, mutta heitä pitäisi myös tietoisesti etsiä. Heidän pyrkimyksiään ja ideoitaan pitää tukea kaikessa rauhassa. Kiire vähentää luovuutta.

Metsäakateemikot peräänkuuluttivat metsäalalle lisää törmäyksiä muiden alojen kanssa, jotta uusia ajatuksia syntyisi. Itsestään selvät ratkaisut löytyvät alan sisältäkin.

KULTTUURI, NORMIT, ARVOT ja rakenteet joko tukevat innovatiivisuutta tai sitten eivät. Suomalaisuuteen kuuluvat normit ja arvot eivät välttämättä tue luovuuden kehittymistä innovaatioiksi.

Jotta innovaatioita syntyisi, pitää sietää virheitä ja oppia niiden kautta. Kaikki ei välttämättä onnistu alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti ja suuntaa pitää pystyä tarkastamaan kesken hankkeen.

Johtamisen rooli tulee sitä tärkeämmäksi mitä kovemmaksi kilpailu muuttuu. GE Healthtcaren edustaja rohkaisi sallimaan ”johdettavissa olevaa kaaosta” (manageable chaos). Johtajan pitää altistaa itsensä uudelle ja hyväksyä muutosta edeltävä epävarmuus.

Löytyykö metsäalan yrityksistä, kouluista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista tilaa luovuudelle? Kaikkialla kuitenkin mietitään, mitä uutta asiakkaille voitaisiin tarjota ja minkälaisia osaajia tarvitaan sitä tekemään.

Isojen toimijoiden sekaan tarvitaan pienempiä, ketterämpiä toimijoita, kuten kasvuyrityksiä. Tätä korostettiin Metsäakatemian kurssillakin.

Isojen yritysten tulisi tarkastella omia rakenteitaan ja yrityskulttuuriaan innovaatioiden tuottamisen näkökulmasta: vuorovaikutuksen lisääminen yritysten ja alojen kesken tulisi nähdä tärkeämpänä kuin kilpailu yksilöiden tai yritysten välillä.

PERINTEISET AJATUSHAUTOMOT toimivat usein myös innovointialustoina, mutta innovoinnin ei silti aina tarvitse olla osa järjestelmää.

Metsäakatemiassa peräänkuulutettiin vapaampaa ajattelua. Koska kaikki työyhteisöt ovat omalla tavallaan ajatushautomoita, ei ajattelua pitäisi pakottaa tiettyihin formaatteihin, vaan ajatteluun pitäisi olla mahdollisuus kaikilla.

Päättäjien Metsäakatemia oli kurssilaisten mielestä onnistunut esimerkki foorumista, josta sopii odottaa uusia ajatuksia. Vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen lisäksi kurssin aikana syntyy yhteisöllisyyttä. Varsinaisten innovaatioiden tuottamiseen kurssin yhteinen aika taitaa kuitenkin olla liian lyhyt.

Metsäbiotalouden maine on hyvä ja meillä on mahdollisuus houkutella osaavia ihmisiä alalle. Suomi on aina elänyt tavalla tai toisella metsistään ja onnistunut ratkaisemaan ongelmiaan metsien avulla jopa muita paremmin.

Tulevaisuus näyttää siis hyvältä.

Ja eiköhän niitä innovaatioitakin synny, kunhan vaan muistamme olla avoimia ja rohkeita, sallia epäonnistumisia ja törmäillä erilaisten ihmisten kanssa.

Kirjoita kommentti