Luontomatkailijat tulevat talousmetsiin – kiinnostus metsänhoitoon ja puun käyttöön on suurta
Uusi sopimusmalli tuo luontomatkailijat myös talousmetsiin. Matkailuyrittäjän riski laskee oleellisesti, kun korvauksia metsänomistajalle ei tarvitse maksaa etukäteisarvion mukaan.
”Yrittäjät ovat olleet todella kiinnostuneita”, hehkuttaa projektipäällikkö Irmeli Ruokanen Suomen metsäkeskuksesta. Kyseessä on metsäkeskuksen ja Kuusamon yksityismetsien luontohelmet tutuksi -hankkeen yhdessä valmistelema sopimusmalli, jonka mukaan luontomatkailuyrittäjä voi sopia yksityismetsänomistajan kanssa tämän metsän käytöstä yritystoiminnassaan.
Sopimusmallissa on kaksi kohtaa, jotka poikkeavat aiemmista, esimerkiksi Tapiossa ja MTK:ssa valmistelluista malleista: metsänomistajan metsänhoitotoimia ei rajoiteta millään tavoin ja matkailuyrittäjä maksaa metsänomistajille korvauksen jälkikäteen kävijämäärän mukaan.
”Tämä poistaa matkailuyrittäjältä riskin, että oletettu kävijämäärä ei toteudu. Riski on saattanut olla merkittävä syy siihen, että sopimuksia ei ole juurikaan tehty”, sanoo Ruokanen.
Metsätaloutta ei rajoiteta
Metsänomistajalle on helpotus, että sopimusmallin mukaan metsätaloustoimia saa harjoittaa siten kuin ennenkin. Mutta se voi olla helpotus myös matkailuyrittäjälle. Metsätalouden tuotoista luopuminen saattaisi johtaa niin suuriin korvauksiin, ettei niiden maksaminen ole matkailuyrittäjälle mahdollista.
Matkailua metsätalous ei Ruokasen mukaan häiritse ollenkaan. ”Päinvastoin, matkailijat ovat olleet tähänkin asti erittäin kiinnostuneita metsänhoitotoimista”, sanoo Ruokanen.
Matkailijat kyselevät metsänhoitotoimista ja periaate on, että heille vastataan. ”Yleensä vastauksiin on myös oltu tyytyväisiä”, sanoo Ruokanen.
Ensimmäinen mallin mukainen sopimus on tehty kuusamolaisen North Trek -yrityksen ja metsänomistaja Jouko Revon kesken. Tässä sopimuksessa sovittiin, että yrittäjän ei tarvitse maksaa korvauksia metsänomistajalle.
Repo on perustanut mailleen yksityisen luonnonsuojelualueen ja kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisen ympäristötukialueen. Hän katsoi näistä hankkeista saatavan tuen riittäväksi korvaukseksi.
”Ajattelin, että mitäpä sitä hyvää yritystoimintaa alkuunsa tappamaan suurilla korvauksilla”, Repo sanoo.
Yrittäjä: sopimusmalli kiinnostaa muitakin
North Trekin omistava yrittäjä Chris White on alkujaan englantilainen, joka tuli savenvalajaksi Pentikin tehtaalle Posiolle vuonna 1980 ja perusti myöhemmin oman keramiikkapajan. Matkailu tuli mukaan muutama vuosi sitten, kun White halusi tehdä töitä myös ulkona.
White ei maksa Revolle korvauksia metsän käytöstä, mutta jos maksaisi, korvaus tuskin voisi olla kovin suuri. Hän arvioi, että se voisi olla vaikkapa kolmen tunnin retkestä kahdeksan euroa matkailijaa kohti. ”Esimerkiksi yön yli -retkestä enemmänkin”, White sanoo.
Matkailijoita Whiten retkille tulee kaikkialta maailmasta, esimerkiksi tällä viikolla Australiasta, Kanadasta ja Thaimaasta. Eniten tulijoita on kuitenkin Keski-Euroopasta. Talvisaikaan 95 prosenttia kävijöistä on ulkomaalaisia.
Talousmetsä sopii käyntikohteeksi hyvin. White on vastaillut kysymyksiin metsän ja puuston kasvusta, kasvukauden lyhyydestä, metsänhoidosta ylipäätään ja esimerkiksi hirvien ja tykkylumen aiheuttamista metsätuhoista.
”Yritän saada heidät ymmärtämään, että puuntuotanto on Suomelle tärkeä elinkeino”, sanoo White. Onpa hän järjestänyt eräälle Pölkyn sahatavaraa käyttävälle brittipuusepälle perheineen pienen kierroksen Pölkyn sahallakin.
White korostaa, että hän on saanut sopimushankkeestaan erittäin hyvää palautetta ja myös muut matkailuyrittäjät ovat olleet siitä kiinnostuneita. Luontomatkailu tukee myös hänen toista yritystään, keramiikkapajaa.
Myös metsätarinat kerätään
Aloite reitin perustamiseksi tuli metsäkeskukselta. Reitti on Porontimanjärven läheisyydessä Rukatunturilta koilliseen. Siihen kuuluu vanhaa metsää, rehevää jokivarsilehtoa ja korkeita rantamaisemia.
Osa reitistä kulkee Metsähallituksen mailla, missä on myös Karhunkierrokseen kuuluva nuotiopaikka ja käymälä, jotka North Trek on saanut korvausta vastaan käyttöönsä. Myös läheisen Myllytuvan majoituspaikat ovat käytettävissä.
Repo ei ole miettinyt, paljonko sopimus tuo kulkijoita. Määrät eivät huoleta. ”Siellä on merkitty reitti ja saattaahan siihen polku syntyä. Ja muuallakin saa jokamiehenoikeudella kulkea. Ei siitä kai muuta seurausta ole”, Repo sanoo.
Kaikkiaan reitin pituus on noin puolitoista kilometriä ja se ulottuu noin 7,5 hehtaarin alueelle.
Myös jatkoa on tulossa: metsäkeskus suunnittelee Kuusamoon kaikkiaan yhtätoista yksityismailla kulkevaa reittiä. Metsänomistajille hanke on vapaaehtoinen.
Oleellinen osa hanketta on kerätä luontokohteisiin liittyviä tarinoita turisteille kerrottavaksi. Niitä löytyy esimerkiksi Kuusamon historiasta.
Kuusamossa on pitkät perinteet maa- ja metsätalouden sekä matkailun yhteensovittamisessa. Hankkeeseen sopivia luontokohteita kunnasta löytyy jopa 15 000.
Sopimusmallin tekemistä on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö ja se on monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsoon kuuluva hanke.
Korjaus 15.1.2018: Aloite reitin perustamisesta tuli metsäkeskukselta eikä Whiteltä, niin kuin aiemmin kirjoitettiin.
North Trekin kotisivu (vain englanniksi)
Chris White ja keramiikka (vain englanniksi)
Kirjoita kommentti