Metsä opettaa opettamaan

Kellarpellon päiväkoti Savonlinnassa on vuoden 2015 aikana pilotoinut yliopistolla kehitettyä opetusmallia ja Openmetsää. Kuva: Kellarpellon päiväkoti

Uudet opetussuunnitelmat mylläävät peruskoulun oppimismalleja syksyllä 2016. Itä-Suomen yliopisto kouluttaa tulevia opettajia monialaiseen oppimiseen metsän avulla.

Kunnat ja koulut ympäri maan valmistelevat paraikaa uusia, syksyllä 2016 käyttöön otettavia opetussuunnitelmia. Suunnitelmat määrittelevät kunta- ja koulukohtaisesti, kuinka opetus järjestetään.

Uudistuksessa ei ole kyse mistään pikkujutusta. Työ on aloitettu vuonna 2012 ja valtakunnallinen ohjeistus valmistui viime vuoden lopussa. Uudistus koskettaa peruskouluissa noin 38 000 opettajaa ja yli 540 000 oppilasta.

”Uusi opetussuunnitelma korostaa perinteisiä oppiainerajoja laajempia kokonaisuuksia, joita voidaan toteuttaa tutkivan oppimisen sovelluksin”, sanoo projektikoordinaattori Petteri Vanninen Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksesta.

”Metsä ympäristönä luo monipuolisia mahdollisuuksia. Metsäasiantuntijat voivat välittää tuleville opettajille uusinta tietoa metsien ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta merkityksestä”, Vanninen sanoo. Mukana opetuksen kehittämisessä ovat Metsähallitus, Suomen Metsämuseo Lusto, Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus.

Uusi malli korostaa työelämän kaipaamia taitoja

Maa- ja metsätaloustieteen tohtori Petteri Vanninen kertoo, että vuoden metsätekona 2014 palkittua Openmetsä-portaalia jalkautetaan valtakunnallisesti. Kuva: Itä-Suomen yliopisto
Petteri Vanninen. Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Uudet opetussuunnitelmat muuttavat opetuksen periaatteita. Tulevaisuudessa keskiössä on oppimiskäsitys, joka korostaa oppimisen ilon tärkeyttä tulosten saavuttamisessa. Myös vuorovaikutustaidot ja kasvaminen kestävään elämäntapaan korostuvat.

Vannisen mukaan taitojen ytimen muodostavat luovuus ja innovatiivisuus, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, yhteinen ideointi, verkostoituminen sekä kyky hyödyntää digitaalista teknologiaa.
Opetuksen tulisi aktivoida oppilaita tutkimaan ja oivaltamaan asioita itse. Samalla oppilas kouliintuu ratkaisemaan elämässä eteen tulevia kysymyksiä ja hakemaan ratkaisuja sähköisistä tai henkilöverkostoista.

Metsä opettaa Suomen historiaa

Vannisen kollega, katsomusaineiden ja historian lehtori Ismo Pellikka sanoo, että metsät koskettavat hänen työtään hyvinkin paljon. Hän opettaa tulevia lastentarhan- ja luokanopettajia opettamaan.

”Historian opettamisen opintojaksossa meillä on teemana Metsä historian arkistona. Käymme läpi sitä, kuinka metsä auttaa alakoululaisia ymmärtämään Suomen menneisyyttä”, Pellikka sanoo.

Hän pitää metsään kytkeytyvästä, uudentyyppisestä oppimisesta parhaana esimerkkinä Laukansaaren torpan tapausta. ”Löysimme 1700-luvulta peräisin olevan torpan rauniot opiskelijoiden kanssa. Rupesimme selvittämään, millaista elämä oli silloin, 300 vuotta sitten”, Pellikka kertoo.

Opiskelijat rakensivat kuvitteellisen, mutta historiallisesti mahdollisen perheen ja kuvasivat perheen arkea eri vuodenaikoina: mitä perhe söi, miten se juhli ja mitä lapselle laulettiin kehdossa. Samalla metsän merkitys tuli tutuksi.

Perhe sai ravintonsa, raaka-aineet, kaiken arjessa tarvittavan torppaa ympäröivästä metsästä. Opiskelijoiden into uudenlaiseen, omaan oivaltamiseen ja itsenäiseen tekemiseen on Pellikan mieleen. ”Kaikkein hienointa on, kuinka he innostuvat ja löytävät menneisyyden uudestaan nykyaikaisella tavalla”, sanoo Pellikka.

Uudistus vie vuosia

ff_metsäopetus2. Kuva: Kellarpellon päiväkoti
Openmetsä-portaaliin voi tuottaa metsään liittyvää tiedettä, taidetta ja oppimisprojektien kuvauksia. Kuva: Kellarpellon päiväkoti

Saman innostuksen tulisi syttyä myös peruskoulujen oppilaisiin. Pellikka korostaa, että siirtyminen uudenlaiseen opiskeluun vie kymmeniä vuosia.

”Ei nyt mitään historian opetuksen vallankumousta tehdä, mutta tämä on realistinen vaihtoehto meidän monen kokemalle opetukselle, jota ei ole koettu motivoivaksi”, Pellikka sanoo ja muistuttaa perinteisestä opetuksesta, jossa oppilaat kuuntelevat opettajaa ja kopioivat kalvoja omiin vihkoihinsa.

Pellikankin kurssit osoittavat, että uuden omaksuminen ei tule käymään käden käänteessä. Uudenlainen opiskelutekniikka ei kaikkia innosta. Saman kurssin voi opiskella edelleen perinteisesti, ja vain neljännes opiskelijoista lähtee mukaan uusiin kokeiluihin.

”Uusi tapa edellyttää itsenäistä työskentelyä, kurinalaisuutta ja ryhmän kanssa aikatauluista sopimista. Työskennellään lyhyt aika intensiivisesti yhden aiheen parissa ja deadline painaa päälle. Mutta sellaistahan työelämäkin on. Tämä on harjoitusta sitä varten”, Pellikka sanoo.

Tiedon jakaminen kannustaa opiskelijoita

Vanninen ja Pellikka painottavat, että uuden teknologian hyödyntäminen ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa motivoivat oppilaita.

Pellikka kertoo, että opintojen yhteydessä valmistuvat työt talletetaan Savonlinnan kampuksella kehitettyyn Openmetsä-portaaliin, joka kokoaa metsään liittyviä opetusmateriaaleja yhteen paikkaan. ”Näin kuka tahansa voi opiskella historiaa työmme avulla.”

Portaaliin voi tuottaa metsään ja oppimiseen kytkeytyviä sisältöjä: tekstiä, videoita, ääntä, kuvaa ja niiden yhdistelmiä. Sivusto on avoin paikkatietosovellus, jossa kartalle sijoitetut kohteet löytyvät myös tabletilla ja älypuhelimella.

”Portaalissa opettajat ja oppilaat voivat myös tutustua Luonnonvarakeskuksen aitoihin tutkimusaineistoihin ja hyödyntää niitä omien tutkimusten ja päätelmien tekemiseen”, Vanninen kuvaa.

Kahden vuoden aikana Openmetsässä on käynyt yli 700 000 vierailijaa. Kirjautuneita tiedon tuottajia on yli 260. He ovat opettajia, oppimisen tutkijoita, Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen, Metsäkeskuksen ja Luston henkilökuntaa sekä opettajaopiskelijoita.


Aiemmin forest.fi:ssä: Metsien avulla voi opettaa mitä vain

Openmetsän kotisivu


 

Kirjoittaja

Heikki Hamunen

Kirjoita kommentti