Metsäala vähemmistönä metsäteiden käyttäjissä

Ajoneuvolaskurin asennus menossa suomussalmelaisen metsätien pinnan alle. Kuva: Juho Hiltunen

Kainuussa tehdyn selvityksen mukaan metsäteitä käytetään eniten harrastustoimintaan. Metsäteiden käyttäjiä on jatkossa tarkoitus tutkia myös muualla Suomessa.

Metsäteiden käyttäjiä koskeva tutkimus tehtiin viime vuoden aikana Kainuun valtionmetsissä. Tutkimus oli ensimmäinen lajissaan. Samalla saatiin arvokasta tietoa valtion talousmetsien ‒ tai monikäyttömetsien, kuten Metsähallitus niitä nimittää ‒ kävijöistä ja heidän tarpeistaan.

Tulos ei kuitenkaan välttämättä ole yleistettävissä muiden metsänomistajaryhmien metsiin tai muihin maakuntiin. Metsäteiden käyttö yksityismailla saattaa hyvinkin olla erilaista.

Kainuussa metsäiset harrastukset myös saattavat olla toisenlaisia kuin muualla Suomessa. Ehkä myös eri käyttötarkoitusten suosio on toisenlainen.

Metsästäjät käyttänevät metsäteitä Kainuussa ja valtionmailla ylipäätäänkin enemmän kuin muualla, koska valtionmailla metsästys on luvallista oman kunnan asukkaille. Metsästysharrastus on muutenkin laajempaa syrjäisemmillä seuduilla.

”Meillä onkin tarkoitus jatkaa tutkimuksia. Ensi kesänä jatkamme ainakin Länsi-Suomen ja seuraavana vuonna Lapin metsäautoteillä”, sanoo metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi Metsähallituksesta.

Harrastukset vievät metsätielle

Tutkimuksessa selvitettiin metsäteiden käyttöä laskemalla ajoneuvoja ja haastattelemalla teiden käyttäjiä. Ajoneuvolaskurit olivat toiminnassa 11.6. ja 31.10 välisen ajan.

Kaikkiaan ajoneuvoja meni laskureiden yli tuona aikana 6453 kappaletta. Niistä 83 prosenttia oli henkilö-, paketti ja maastoautoja ja loput raskasta liikennettä. Raskas liikenne oli 26 prosentin vähemmistössä myös niillä kahdella tiellä, mistä toisen varressa oli menossa metsätyöt ja toisen varressa maanajo. Kuljetussuoritteesta raskas liikenne teki arvion mukaan kuitenkin noin 80 prosenttia.

Metsätielle tultiin useimmin viikonloppuna. Haastatteluiden, joita tehtiin 110 kappaletta, nojalla saatiin selville, että keskimäärin tiealueella viivyttiin hiukan vajaa kolme tuntia, jos matka kesti alle vuorokauden. Vain kuusi kävijää viipyi pidempään ja pisin viipymisaika oli viisi vuorokautta.

Vilkkaimmat kuukaudet olivat syys- ja lokakuu mikä kertoo sekin harrastuskäytöstä: ne ovat niin marjastuksen, sienestyksen kuin ennen kaikkea metsästyksenkin aktiivista aikaa.

Ajoneuvolaskuri ja sitä lukeva tietokone. Kuva: Juho Hiltunen
Oikealla tienpinnan alle asennettava ajoneuvolaskuri ja vasemmalla siihen kytketty, tuloksia lukeva tietokone. Kuva: Juho Hiltunen

Metsätyö syynä vain viidellä prosentilla

Tyypillisin metsätien käyttäjä oli yli 50-vuotias mies. Mieskävijöiden ikähajonta oli kuitenkin selvästi suurempi kuin naisten. Kaikkiaan miehiä oli käyttäjistä peräti 88 prosenttia.

Metsäteitä käyttävät naiset olivat selvästi miehiä iäkkäämpiä, keskimäärin 64-vuotiaita. Tosin nuorten naisten määrä saattaa olla suurempi, koska kyselyyn vastasi yleisimmin autoa kuljettanut mies.

Puolet kävijöistä oli liikkeellä yksin. Ryhmissä liikkuneista kaksi viidestä tuli metsätielle perheenjäsenen kanssa ja sama osuus ystävien kanssa. Ryhmässä liikkuneista työkavereita oli kymmenesosa.

Lapsia ja nuoria metsänkävijöissä oli silmiinpistävän vähän. Metsäteiden käyttö on muutenkin vakiintunutta: vain yhdeksän prosenttia kävijöistä oli käyttämällään metsätiellä ensimmäistä kertaa. 36 prosenttia kävijöistä oli ulkopaikkakuntalaisia.

Vastaajista valtaosa ilmoitti tuleensa alueelle harrastusten takia. Niitä saattoi olla samalla käynnillä useitakin.
Joka kolmas kävijä tuli lintumetsälle, mutta miehilläkin heti seuraavaksi suosituinta oli marjojen keräily. Naisista taas kaksi kolmasosaa oli liikkeellä marjojen takia. Hirvenmetsästys oli miehillä kolmanneksi tärkein syy metsätien käyttöön.

Työn tai tutkimuksen merkeissä kävijöistä oli liikkeellä vain kymmenesosa. Porotalouden takia tielle tuli seitsemän ja metsätyön takia vain viisi prosenttia kävijöistä.

Metsätie rakennetaan metsätalouden tuotoilla

Metsähallituksen metsureita lähdössä työkeikalle. Kuva: Juho Hiltunen
Metsähallituksen metsureita lähdössä työkeikalle. Kuva: Juho Hiltunen

Kävijöistä runsas puolet oli sitä mieltä, että käynti kohensi fyysistä hyvinvointia, ja 40 prosenttia koki henkisen hyvinvoinnin kohenneen. Kyselyssä vastaajille kerrottiin esimerkkejä joidenkin virkistys- ja hyvinvointipalveluiden hinnoista ja pyydettiin arvioimaan niiden perusteella, minkä arvoiseksi metsäkäyntiä voisi sanoa.

Kävijöiden odotukset harrastusmahdollisuuksista toteutuivat erittäin hyvin: tulos oli 4,24 asteikolla yhdestä viiteen. Muita kävijöitä ei koettu häiriöksi ja myös odotukset luonnonympäristöä kohtaan täyttyivät hyvin.

Tuloksiin nähden on merkittävää, että metsätiet on kuitenkin rakennettu metsätalouden tarpeisiin ja ennen kaikkea metsätalouden rahoituksella. Teitä käytetään hakatun puutavaran poistamiseen metsästä ja hakkuiden jälkeisten metsätöiden tekemiseen.

Valtion metsäteitä saavat kuitenkin käyttää kaikki, käytölle ei ole rajoituksia eikä siitä peritä maksua ‒ mikä pätee myös yksityismaiden metsäteihin, jos niiden rakentamiseen tai kunnossapitoon on saatu yhteiskunnan tukea, niin kuin yleensä on.

Rajoitukset, jos niitä on, koskevat vain esimerkiksi kelirikkoaikoja, soranottopaikkoja tai saattavat aiheutua puolustusvoimien harjoituksista.

Metsissä oltiin myös kiireettä liikkeellä. Tutkimuksen tekijöiden mukaan lomakkeiden täyttöön oli aikaa lähes kaikilla.


Metsähallituksen kotisivu


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoittajan kommentti

Talousmetsäkäynnin arvo: 200 euroa

Metsähallitus kutsuu talousmetsiään johdonmukaisesti monikäyttömetsiksi. Tämäkin selvitys antaa osaltaan perusteita tuon nimen käytölle: suomalaisia talousmetsiä, ja etenkin valtion talousmetsiä käytetään perin monella tavalla.

Pääosin virkistyskäyttö perustuu jokamiehenoikeuksiin, joiden nojalla kuka tahansa saa kulkea kenen tahansa metsässä, leiriytyä siellä väliaikaisesti sekä kerätä metsästä marjoja ja sieniä. Jos eteen sattuu vesistö, myös mato-ongita tai pilkintä on luvallista kaikille.

Metsähallituksen kuuluu myös pitää huolta monikäyttöarvoista. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valtionmetsistä jätetään vuosittain hakkuiden yhteydessä kymmenien miljoonien eurojen arvosta rahanarvoisia puita kaatamatta virkistysarvojen, luonnon monimuotoisuuden, porotalouden ja saamelaiskulttuurin hyväksi.

Sen lisäksi maanomistaja voi esimerkiksi antaa luvan metsästää maillaan. Valtion talousmetsissä lupa on automaattinen sille, joka asuu samassa kunnassa, missä metsäkin on.

Selvitys ei osoita vain sitä, kuinka paljon näitä oikeuksia käytetään, vaan myös sen, miten paljon luontoharrastajat arvostavat nimenomaan talousmetsiä virkistyspaikkana. Siis arvostavat ihan rahallisesti.

Haastatteluissa nimittäin kysyttiin sitä, kuinka suuren rahallisen arvon vastaajat antaisivat metsäkäynnille. Jotta arvioita ei vedettäisi ihan hatusta, haastattelija luetteli ensin muutamien muiden virkistyspalveluiden hintoja:

  • kuntosalikäynti, viisi euroa
  • 2,5 tunnin kylpyläkäynti, 20 euroa
  • 60 minuutin hieronta, 50 euroa
  • hemmottelupäivä kylpylässä 200 euroa
  • kotimaan matka 500 euroa
  • ulkomaan matka 3000 euroa

Moni vastasi, että metsäkäynnin arvoa ei voi mitata rahassa. 76 kävijää kuitenkin vastasi. Vastaukset vaihtelivat välillä 5–3000 euroa ja keskiarvoksi tuli 199,46 euroa per käynti.

3 kommenttia “Metsäala vähemmistönä metsäteiden käyttäjissä” artikkeliin

Hannu Kuitunen sanoo:

Tutkimus vahvisti metsäteiden merkityksen olevan oletettuakin tärkeämmän metsän ja veden viljan hyödyntämiseksi. Itsekin olen niitä paljon käyttänyt tiedostaen sen, että en ole paljoakaan kyseisestä edusta joutunut maksamaan. Paljon kyseisiä teitä käytetään myös väärin , jopa rikollisiin tarkoituksiin. On löytynyt poltettuja autoja, kuorittuja kaapelin jätteitä hylättyjä , huonekaluja ja muuta kaatopaikalle tai kierrätykseen kuuluvaa tavaraa ja jätettä.

Annukka Valkeapää sanoo:

Mielenkiintoinen tutkimus. Kiinnostaisi tietää myös mikä on metsäkäynnin arvottamisen mediaani. Kuvannee paremmin keskimääräisyyttä, kuin esitetty keskiarvo, johon 3000 € vastauksella lienee huomattava vaikutus.

Hannes Mäntyranta sanoo:

Annukka, olet oikeassa. Mediaani on 50 euroa.

Kirjoita kommentti