Metsälajien uhanalaisuus on vähentynyt

Myös valkoselkätikka on tutkimuksen mukaan hyötynyt suojelutoimsta. Kuva: Arttu Valonen

Uuden tarkastelun mukaan nisäkkäiden uhanalaisuus on Suomessa vähentynyt, mutta lintujen lisääntynyt. Metsälajit pärjäävät arviossa hyvin.

Ympäristöministeriön tilaamassa tarkastelussa yhdenkään nisäkäslajin luokka ei muuttunut uhanalaisemmaksi. Uhanalaisuus taas väheni euroopanmajavan, karhun, ilveksen ja liito-oravan kohdalla; niiden luokka muuttui uhanalaisesta silmälläpidettäväksi. Uhanalaisten lajien listalta poistuivat metsäjänis ja saukko.

Liito-oravaa lukuun ottamatta metsätalous ei kuitenkaan ole näiden lajien uhanalaisuuden pääsyy. Liito-oravan osalta muutos ei vaikuta suojelutoimiin: sen pesimä- ja levähdyspuiden ympäristö on edelleenkin suojeltava.

Uhanalaisten lintulajien määrä kasvoi 28 lajilla. Pääsyy on vesistöjen rehevöityminen ja muutokset muuttolintujen levähdysalueilla Suomen ulkopuolella.

Nyt tehdyt nisäkkäiden ja lintujen uhanalaisarvioinnit ovat eräänlaisia väliraportteja varsinaisille kymmenen vuoden välein tehtäville arvioille. Viimeksi tällainen valmistui vuonna 2010 ja seuraavan pitäisi valmistua viimeistään 2020.

Syy väliraporttien tekoon oli tarve saada tietoa varsinkin metsästyslajien kannan muutoksia. ”Tietoa tarvitaan, jotta voidaan arvioida, kuinka paljon kantoja voidaan kestävästi metsästää”, sanoo lintukartoitusta tehnyt erikoistutkija Juha Tiainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Valkoselkätikka on hyötynyt suojelusta

Nisäkkäistä erittäin uhanalaisia ovat naali, saimaannorppa, ahma, susi ja ripsisiippa, ja vaarantuneita pikkulepakko ja hilleri. Silmälläpidettäviä ovat liito-orava, euroopanmajava, kenttämyyrä, karhu, ilves, itämerennorppa ja metsäpeura.

Uhanalaisten listalta poistuivat kokonaan elinvoimaisiksi luokitellut lajit metsäjänis ja saukko. Yleisimpiä nisäkkäiden uhanalaisuuden syitä on metsästys.

Rauhoitus on tärkein keino suojella nisäkkäitä. Suojelu- ja hoitosuunnitelmat ovat tarpeen, jos suojelutöihin osallistuu useita tahoja ja toimenpiteet ihmisen toimintaan. Suunnitelmia on tehty viime vuosina kaikille suurpedoille, metsäpeuralle, merihylkeille, majavalajeille, saimaannorpalle ja pyöriäiselle.

Lintujen osalta uhanalaisuus vaihtelee elinympäristöjen kesken. Metsien uhanalaisten lintujen osuus on selvästi pienempi kuin lintujen yleensä.

Lintujen uhanalaisuutta aiheuttavista tekijöistä elinympäristön muutokset niin pesimäalueilla kuin muuttoreittien varrella ja talvehtimisalueilla ovat tärkeimpiä. Myös pyynti ja metsästys muuttoreittien varrella ja talvehtimisalueilla lisäävät uhanalaisuutta.

Aktiivisesta suojelutyöstä ovat hyötyneet etenkin uhanalaiset merikotka, maakotka, muuttohaukka ja valkoselkätikka. Ne ovat kaikki viime aikoina runsastuneita lajeja.


Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet nisäkkäistä ja linnuista

Aiemmin forest.fi:ssä: Metsäluonnon hoito on tehonnut


 

Mitä uhanalaisuus tarkoittaa?

  • Uhanalaisuus tarkoittaa lajin häviämisriskiä.
  • Kyseiset nisäkkäiden ja lintujen uhanalaisuusarviot tehtiin viime vuonna Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteerien ja luokituksen mukaan, samoin kuin vuosien 2000 ja 2010 varsinaiset arvioinnit.
  • Arviossa laji sijoitetaan johonkin uhanalaisuusluokista: äärimmäisen uhanalainen, erittäin uhanalainen, uhanalainen, vaarantunut, silmälläpidettävä tai elinvoimainen tai kadonnut.
  • Joskus Suomesta löytyy myös täältä kadonneeksi luultuja lajeja.
  • Silmälläpidettävät lajit eivät täytä uhanalaisuuden kriteerejä, mutta ne voivat ajautua uhanalaisiksi.
Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

2 kommenttia “Metsälajien uhanalaisuus on vähentynyt” artikkeliin

Raili Sallinen sanoo:

Kun kauheat aukkohakkuut hävittävät kanalintujen asuinalueet . Minulla on kuvia alueista .

Pertti Laakkonen sanoo:

Jo 1990-luvulla odettiin metsäsuunnittelun yhteydessä, että liito-oravia on todellisuudessa paljon.
Eli oikein, että liitis ei ole uhanalainen.

Kirjoita kommentti