Metsän arvo on noussut huimasti, metsäteollisuuden tuotannon ei – ratkaisu on uusi tuotanto, ei ”sellusovinismi”

Investoiminen bioenergiaan ei ole puhtaasti talouden kannalta järkevää, sanoo Nawitka Capital Advisorsin toimitusjohtaja Don Roberts. Suurimpia syitä ovat biomassojen saannin epävarmuus sekä fossiilisen energian ja aurinko- ja tuulienergian halpeneminen. Bioenergian hinta sen sijaan pysyy ennallaan. Kuva: Kimmo Mäkilä

Biotalouden osuus koko talouden arvonlisästä on pysynyt ennallaan vuodesta 2011, vaikka metsäteollisuuden arvonlisä on laskenut. Selitys on metsätalouden kasvun tuomassa arvonlisäyksessä.

Syy metsätalouden arvonlisäykseen on ennen kaikkea metsän merkittävä arvonnousu. ”Sen taas on aiheuttanut metsän kuutiomääräinen kasvu, johon hintojen muutos ei vaikuta”, sanoi Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari PTT:n talousseminaarissa tällä viikolla.

Biotalouden tuotanto, arvonlisä ja osuus talouden arvonlisästä ovat laskeneet pitkään. Arvonlisän lasku on kuitenkin pysähtynyt vuonna 2011. ”Silti se on edelleen viitisen prosenttia vuoden 2007 huipputason alapuolella, niin kuin on koko maankin tuotannon arvonlisä”, sanoi Huovari.

Metsätalouden arvonlisä on Huovarin mukaan melkein yhtä suuri kuin metsäteollisuuden. ”Uutinen on kyllä hyvä, mutta myös huolestuttava. Metsän kasvun taloudellisen arvon realisoituminen kun edellyttää sen hyödyntämistä metsäteollisuudessa”, sanoi Huovari.

Puun käyttö on kasvussa, mutta lupauksia on enemmän. Vaikka uusia tuotteita on, niillä ei ole vielä pitkään aikaan merkittävää vaikutusta puun käyttöön.

Myös puurakentamisen lupaus on lunastamatta. Vuonna 2015 Suomeen rakennettiin 17 000 kerrostaloasuntoa, mutta niistä vain 380 puukerrostaloihin. Vuonna 2017 vastaavat luvut ovat 20 000 ja todennäköisesti alle 300. Ja vaikka kaikki uudet kerrostalot rakennettaisiin puusta, se veisi vain yhden keskikokoisen sahalinjan vuosituotannon.

Jalostusasteen lasku huolestuttaa

Huovaria huolestuttaa metsäsektorin jalostusasteen lasku. Kartonki on vain osittain korvannut vähentynyttä paperintuotantoa sellun käyttäjänä.

”Sellua viedään ulkomaille enemmän kuin ennen paperiteollisuuden alamäkeä. Yhä pienempi osa arvonlisästä jää Suomeen”, sanoi Huovari.

PTT:n arvio vuosille 2015–35 on, että ilman uusia tuotteita puunkäytön reaaliarvo nousee 14 prosenttia mutta metsäteollisuuden vain kuusi prosenttia. Tarvitaan uutta tuotantoa.

”Ja sitä tulee, mutta tuleeko Suomeen”, kysyi Huovari. Esimerkiksi selluntuotannon kiinalaisen rahoituksen ehtona sanotaan olevan, että merkittävä osa sellusta viedään ulkomaille.

Huovarin mukaan tämä on yksittäisten yritysten kannalta täysin hyväksyttävää, mutta kansantalouden kannalta jossain määrin huolestuttavaa. ”Tätä vastaan ei voi tehdä muuta kuin luoda sellainen toimintaympäristö, että teollisuus haluaa jalostaa sellua nimenomaan Suomessa”, sanoi Huovari.

Uusien tuotteiden ei tarvitse tulla metsäteollisuudesta. ”Uskon, että taloudellisesti merkittävimmät uudet tuotteet tulevat kemianteollisuudesta. Siitä ei kuitenkaan ole tietoa, koska puupohjaisia tuotteita ei pystytä tilastoissa erottelemaan kemianteollisuuden muusta tuotannosta”, sanoi Huovari.

Janne Huovari. Kuva: PTT
PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovarin mukaan yrityksiä ei voi moittia siitä, että ne vievät sellun ulkomaille, jos omistaja niin vaatii. Mutta kansantalouden kannalta se on jonkinlainen huolenaihe. Kuva: PTT

”Varoitan sellusovinismista”

PTT:n seminaarin pääpuhuja, pohjoisamerikkalaisen Nawitka Capital Advisorsin toimitusjohtaja Don Roberts kertoi, miltä globaalin biotalouden rakenteelliset muutokset näyttävät sijoittajan kannalta. Lyhyesti näkymiä ei voi luonnehtia muuten kuin vaativiksi.

Aluksi Roberts murskasi kuvitelmat, että pitkän pohjoisen havukuidun lujuus olisi ikuisesti ylivoimainen kilpailuetu: ”Varoitan sellusovinismista.”

Robertsin mukaan DNA-tekniikan hinta on laskenut muutamassa vuodessa kymmenestuhannesosaan. ”Kyse ei ole siitä, vaikuttaako tämä metsäalaan, vaan siitä, miten ja milloin se vaikuttaa”, sanoi Roberts.

Todennäköinen tulos on sekä nopeasti kasvava että vahva puukuitu. Molemmissa tavoitteissa on edistytty esimerkiksi Brasiliassa.

Myös nanosellun valmistuksen osaaminen kasvaa. ”Kuka on kärjessä, en tiedä. Se voi olla Brasilia, mutta voi se olla Suomikin”, sanoi kanadalainen Roberts.

Rakentamisessa taas uudet tuotteet, kuten ristiinliimattu puulevy CLT ja liimapalkit vievät pohjoisen vahvan puun edun, niitä kun voi tehdä huonommastakin tavarasta. Uhkana on myös kolmiulotteinen tulostus.

Kiinalainen Winsun on jo tehnyt omakotitalon 3D-tekniikalla 24 tunnissa ja 10 000 dollarilla. Isompien talojen osat voidaan tulostaa tehtaalla ja koota tontilla kuin Lego-palikat.

”Tätä nykyä alle prosentti 3D-tulosteista tehdään biomateriaaleilla, mutta puupohjaisten materiaalien läpimurto on lähellä. Toisaalta, senkään tuskin tarvitsee olla pitkäkuituista”, sanoi Roberts.

Bioenergia ei selviä ilman politiikkaa

Don Robertsin mukaan

  • Investoiminen bioenergiaan ei ole puhtaasti talouden kannalta järkevää. Suurimpia syitä ovat biomassojen saannin epävarmuus sekä fossiilisen energian ja aurinko- ja tuulienergian halpeneminen. Bioenergian hinta sen sijaan pysyy ennallaan.
  • Investoinnit bioenergiaan ovat globaalisti romahtaneet muutamassa vuodessa 50 miljardista dollarista yhdeksään eikä muutosta ole näkyvillä.
  • Bioenergia on kannattavaa vain ”poikkeuksellisesti”, kuten yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannossa biojalostamoiden yhteydessä.
  • Valtion rahoitustukea ei ole mahdollista saada. Kehittyneet valtiot ovat niin suurissa vaikeuksissa sosiaalikulujensa kanssa, että tuelle on mahdoton saada hyväksyntää.
  • Bioenergiaa tukevasta säätelystä tehokkain on hiilivero, mutta poliittisista syistä sitä on vaikea saada riittävän korkeaksi. Lisäksi se tuo kilpailuedun nimenomaan alhaisen hiiliveron maille.
  • Älykkäintä sääntelyä voisi olla bio-osuuden tai vähähiilisen osuuden vaatiminen raaka-aineille. Se on vakaata ja uskottavaa ja kannustaa siitä syystä myös investoimaan.
Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Liitetyt tiedostot

  • ff_graafi_suo_Metsateollisuuden_tuotanto_ja_vienti_2015

    Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti vuonna 2015

    Taulukosta näkee eräiden metsäteollisuuden tuotteiden arvon ja niiden vientiosuuden.

Kirjoita kommentti