Metsäpuron ennallistaminen hoitaa koko elinympäristöä: palaavatko nahkiaiset Rastipurolle?

Kun Rastinpuron vedet ohjataan takaisin alkuperäiseen uomaan ja veden virtaus hidastuu, metsäluonnon monimuotoisuus lisääntyy. Kuva: Anna Kauppi

Suonenjoella sijaitseva Rastipuro suoristettiin aikanaan kaivamalla. Nyt sitä ohjataan takaisin vanhaan uomaansa, mikä parantaa myös puroa ympäröivän metsäluonnon monimuotoisuutta.

Pohjoissavolaisten metsureiden työstä tulee väistämättä mieleen lasten puroleikit: pannaan kivi tuohon noin, niin virtaus kääntyy. Tästä vedetään lapiolla, jotta vesi juoksee vapaammin.

Metsurit Mikko ja Matti Markkanen ovat Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksestä. Työkaluinaan heillä on teräslapiot ja talikko sekä luonnon oma voima, virtaava vesi.

Metsapuron kunnostus. Kuva: Anna Kauppi
Kilometrin mittaisen Rastipuron entisöintiin kuluu kahdelta mieheltä kaksi viikkoa. Kuva: Anna Kauppi
Metsapuron kunnostus. Kuva: Anna Kauppi
”Tämän kokoisen puron kunnostuksessa parempaa jälkeä saadaan lapiolla kuin kaivinkoneella”, toteaa Lasse Varis (oik.). Mikko Markkasen (vas.) mukaan paras työkalu vanhan purouoman aukaisemiseen on virtaava vesi. Kuva: Anna Kauppi
Metsapuron kunnostus. Kuva: Anna Kauppi
Veden virtausta ohjaillaan kivien ja suisteiden eli esimerkiksi puunrunkojen avulla. Kuva: Anna Kauppi

Lapiomiesten tehtävänä on ohjata takaisin alkuperäiseen uomaansa kolmen tilan rajalla kulkeva, parhaimmillaan parin metrin levyinen Rastipuro, joka suoristettiin muutama vuosikymmen sitten. Siellä missä vanhaa uomaa ei kannata ottaa käyttöön, veden virtausta ohjaillaan kivien ja suisteiden eli esimerkiksi puunrunkojen avulla.

”Tuohon suisteen taakse muodostuu akanvirta, joka kerää puron pohjalle kuulumatonta kiintoainesta. Samalla virtaus syö rantapenkerettä, jolloin puro alkaa vähitellen taas mutkitella tässä suorallakin osuudella”, kertoo Rastipuron hankepäällikkö Lasse Varis seisoessaan pohkeisiin ulottuvassa kirkkaassa vedessä.

Varis on Vapo Clean Waters Oy:n suunnittelija, jonka vastuualueena on erityisesti metsätalouden vesienkäsittelyratkaisut. Vapo Clean Waters on vesiensuojeluhankkeisiin erikoistunut yritys.

Vesiensuojeluhankkeet ja elinympäristöjen kunnostukset etusijalla

Rastipuron ennallistaminen on yksi Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeista. Ne ovat usean metsätilan alueella toteutettavia yhteishankkeita, joiden kohteet Metsäkeskus tavallisesti etsii, mutta joihin tulee ehdotuksia myös metsänomistajilta.

Metsäkeskus myös valmistelee luonnonhoitohankkeen, mutta sen toteuttaja etsitään hankehaulla. Suurimpia hankkeiden toteuttajia ovat Vapo Clean Waters ja Otso, osassa maata myös metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset.

Hankkeen toteuttaja hakee työhön Kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemeran mukaista tukea. Koska Kemera-tuki on pienentynyt myös luonnonhoitohankkeiden osalta, hankkeita on jouduttu pistämään tärkeysjärjestykseen.

”Ensisijaisesti rahoitettavia ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito-ja kunnostustyöt ja vesiensuojeluhankkeet”, sanoo Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Laitinen.

Laitisen mukaan esimerkiksi luonnonhoidollisia kulotuksia, haitallisten vieraslajien hävittämistä tai metsien monikäytön edistämistä ei pystytä tällä hetkellä toteuttamaan lainkaan, vaikka ne on rahoituslaissa lueteltu tuen piiriin kuuluvina Metsäluonnon hoitohankkeina.

Luonnonhoitohankkeisiin on tänä vuonna käytettävissä 2,4 miljoonaa euroa, josta osa on viime vuodelta. Myös osa hankkeista on viimevuotisia, mikä jarruttaa uusien hankkeiden aloittamista entisestään.

Mäkilähtö luonnolle

Purot kuuluvat lampien, ojien ja lähteiden tapaan pienvesiin, joista Suomen ympäristökeskuksen mukaan on luonnontilassa enää muutamia prosentteja. Purot ovat olleet maamerkkejä ja toimineet tilojen rajoina. Niitä on kuivatettu ja ojitettu eikä niitä ole osattu varoa hakkuissa.

”Näissä asioissa suurimmat synnit tehtiin 1960- ja -70-luvuilla”, sanoo Varis.

Esimerkiksi Rastipuron ojituksen vaikutukset näkyvät selvästi myös sen vierustoilla. Korkeat penkereet kasvavat paljolti matalaa kuusta.

”Jos rantapenkat olisivat matalammat, tulvat leviäisivät hieman laajemmalle ja muuttaisivat rantojen puulajistoa lehtipuuvaltaiseksi. Lehtipuun karikkeesta pieneliöt saisivat ravinteita paremmin kuin kuusesta ja männystä”, Varis kertoo

Puron kunnostaminen edistää koko elinympäristön monimuotoisuutta, mitä painotetaan toteutettavien luonnonhoitohankkeiden valinnassa. Kun Rastinpuron vedet ohjataan takaisin alkuperäiseen uomaan ja veden virtaus hidastuu, metsäluonnon monimuotoisuus lisääntyy ja puron alapuolisen Iso-Rastijärven kiintoaines- ja ravinnekuormitus vähenee.

”Puron kunnostamisella voidaan vaikuttaa laajasti ympäristöön, minkä vuoksi pienvesien kunnostaminen onkin noussut tärkeäksi”, Varis sanoo. Hän vertaa ennallistamistyötä mäkilähtöön: luonnolle annetaan tuuppaus oikeaan suuntaan.

Esimerkiksi Rastipurolla uoman palauttaminen saattaisi tuoda pikkunahkiaiset takaisin. Särkiä hankkeen työmiehet ovat jo nähneet.


Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeet

Lasse Variksen blogi pienuomien kunnostuksesta

Luonnonhoitohankkeiden ohjeita ja oppaita

Puronkunnostusopas – käsikirja metsäpurojen kunnostajille


 

Kirjoittaja

Anna Kauppi

Kirjoita kommentti