Metsävaratiedon perusyksikkö on nyt hila

Puuston laji ja määrä hilalla saadaan selville kaukokartoituksella eli laserkeilauksella, joka suoritetaan lentokoneesta käsin.

Metsistä on Suomessa maailman parhaimmat tiedot. Nyt yksityismetsien metsävaratieto halutaan entistä tehokkaampaan käyttöön. Se tarkoittaa esimerkiksi metsätiedon yksikön pienenemistä ja sähköistä kaupankäyntiä.

Metsävaratieto kerätään nykyisin hilaruuduilta. Keruun perusyksikkö eli hila on 16 kertaa 16 metriä suuri neliö, jolle mahtuisi reilu puolikas koripallokenttää.

Hilojen ja kaukokartoituksen ansiosta metsistä saadaan entistä tarkempaa tietoa. Suomen metsäkeskus kerää tietoa metsäalueista laserkeilauksen avulla, minkä perusteella se pystyy määrittelemään hilan tarkkuudella muun muassa puuston lajin, pituuden, läpimitan, iän, runkoluvun ja tilavuuden.

Yksityismetsistä on tietoa jo yli 10 miljoonasta hehtaarista metsää. Siitä yli puolet on kerätty kaukokartoituksen eli laserkeilauksen avulla.

Perinteisesti metsätietoa on tallennettu ja käytetty kuvioittain. Erikokoiset ja muotoiset, puustoltaan yhtenäiset kuviot säilyvät myös tulevaisuudessa, sillä kuviotiedot lasketaan hilaruuduista yleistämällä. Lisäksi metsätiedon käyttäjän on mahdollista muodostaa hiloista uusia kuvioita esimerkiksi metsänhoitosuunnitelmaa ja sen toimenpiteitä varten.

Metsäkeskuksen palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä kertoi hilatiedosta Metsämessujen avajaisissa marraskuussa 2015. Kuva: Anna Kauppi
Metsäkeskuksen palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä kertoi hilatiedosta Metsämessujen avajaisissa marraskuussa 2015. Kuva: Anna Kauppi

Metsätieto on välituote

Metsäkeskuksen metsätiedon palvelupäällikön Jorma Jyrkilän mukaan hilatiedon jakaminen alkaa jo tänä vuonna. Sen lisäksi Metsäkeskus kehittelee myös muita tietotuotteita, joilla metsätietoa pystytään hyödyntämään.

”Metsävaratieto on vain välituote. Kun tieto on kerätty, on tärkeää kohottaa sen hyödyntämisastetta”, Jyrkilä toteaa.

Yksi Metsäkeskuksen uusista tietotuotteista on tiedote hakkuuaikomuksista. Se on viikoittain päivittyvä ennuste, joka kertoo markkinoille tulevan puun määrän puulajeittain. Ennuste tehdään yhdistämällä Metsäkeskukselle jätetyt metsänkäyttöilmoitukset metsävaratietoon. Näin alan toimijat voivat ennakoida markkinoille tulevia puutavaralajeja.

Tieto liikkuu vain metsänomistajan luvalla

Metsäkeskus voi tehdä metsävaratiedosta yhteenvetoja metsäalan käyttöön. Mutta jotta metsätietoa voisivat käyttää myös muut metsäalan toimijat, tietojen luovuttamiseen tarvitaan metsätietolain mukaan metsänomistajan suostumus.

Metsäkeskus kannustaa metsänomistajia luovuttamaan yrittäjille luvan tarkastella metsiensä tietoja. Yksinkertaisimmin se käy Metsään.fi-palvelussa. Samalla sivustolla metsänomistaja voi itse tarkastella metsänsä tietoja kuvioittain. Sivustolla on ehdotuksia puuston hoidosta ja hakkuista sekä arvioita hakkuiden tuotosta.

Jyrkilän mukaan on ymmärrettävää, että metsätieto on yksityistä ja että se tulkitaan henkilötiedoksi. ”Julkisin varoin tuotettu tieto toisi kuitenkin metsäalalle todellisen hyödyn ja vaikuttavuuden, jos se olisi avointa”, hän pohtii tiedon luonnetta sen tuottajan näkökulmasta.

Tiedon avoimuus mahdollistaisi tehokkaamman kilpailun puukaupan palveluissa. Mutta jo nyt monet yritykset hyödyntävät Metsäkeskuksen tuottamaa valtavaa sähköistä tietopankkia.

Mobiilipalveluita ja nettikauppaa

Yksi esimerkki uusista metsäalan palveluista on kaupallinen metsäpaikka.fi, joka lupaa metsänomistajalle helppokäyttöisen mobiilisovelluksen oman metsätiedon seuraamiseen. Metsään.fi:n tarjoaman tiedon voi mobiilisovelluksen avulla ladata kännykkään tai tablettiin.

Metsä Group on tiettävästi maailman ensimmäinen yritys, jonka kanssa metsänomistaja on solminut täysin sähköisen puukaupan. Ensimmäinen nettikauppa suoritettiin yhtiön Metsäverkko-palvelussa kesäkuussa 2015. Siinä yksityinen metsänomistaja möi Metsä Groupille tuhat kuutiometriä puuta. Karttakeskuksen toteuttamaan puukauppasovellukseen tuodaan metsävaratietoa Metsään.fi-palvelusta.

Myös esimerkiksi UPM uudisti hiljattain metsänomistajille suunnattuja nettipalvelujaan. Sivusto määrittelee itsensä kanavaksi ”sähköiseen asiointiin ja metsävaratietojen ylläpitoon”.

Muiden samantapaisten palvelujen tapaan UPM Metsämaailmassa puukaupasta halutaan tehdä helppoa erityisesti niille, jotka eivät itse ehdi tai halua metsään asti.

Lue myös forest.fi:n artikkeli hilan merkityksestä puuhuollossa: Puuhuoltoon kuusinkertainen Sipilä-loikka


Metsäkeskus

Kartta metsävaratiedon saatavuudesta

Metsämessujen avajaiset 5.11.2015: Avoimet ovet Metsäkeskuksen julkiseen metsävaratietoon


 

Metsävaratieto kerätään kahden kilometrin korkeudesta

  • Metsävaratieto on tietoa maaperästä, puuston määrästä ja kasvusta sekä metsänhoitotarpeista ja hakkuumahdollisuuksista.
  • Julkaistavan metsävaratiedon määrä lisääntyy kaiken aikaa. Syyskuussa 2015 metsävaratietokanta kattoi jo 10,6 miljoonaa hehtaaria eli 75 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta.
  • Kaukokartoitukseen perustuva metsävaratietojen keruu aloitettiin yksityismetsissä vuonna 2010. Se aiotaan saada päätökseen vuoteen 2020 mennessä.
  • Kaukokartoitus tehdään laserkeilauksella lentokoneesta käsin, kahden kilometrin korkeudesta. Keilauksella saadaan kolmiulotteista tietoa puuston ja maaston rakenteesta. Tietoja täydennetään ilmakuvauksella, koealamittauksilla ja maastokäynneillä. Aiemmin metsätieto kerättiin vain maastossa.
  • Metsävaratieto on koottu metsänomistajille maksuttomaan, marraskuussa 2012 avattuun Metsään.fi-palveluun. Noin 50 000 metsänomistaja on tähän mennessä hyödyntänyt sitä.
Kirjoittaja

Anna Kauppi

3 kommenttia “Metsävaratiedon perusyksikkö on nyt hila” artikkeliin

Harri sanoo:

”Yksi esimerkki uusista metsäalan palveluista on kaupallinen metsäpaikka.fi, joka lupaa metsänomistajalle helppokäyttöisen mobiilisovelluksen oman metsätiedon seuraamiseen. Metsään.fi:n tarjoaman metsäsuunnitelman voi mobiilisovelluksen avulla ladata kännykkään tai tablettiin.”

Tarjoaako Metsään.fi-palvelu metsäsuunnitelman ?

Valtion rahoilla tuotetaan siis ilmaiseksi metsäsuunnitelmia metsänomistajille ? Palveluiden tuottajat tekevät metsäsuunnitelmia korvausta vastaan. Onkohan tässä jokin ristiriita ja olisiko kilpailuvirasto kiinnostunut jo tutkimaan asiaa.
Vai onko artikkelissa asiavirhe?

Anna Kauppi sanoo:

Kiitos huomiosta. Asia on korjattu tekstiin: Metsään.fi ei tarjoa metsäsuunnitelmaa vaan metsätietoa.

Reijo Pankka sanoo:

Artikkelissa käytetty hila-käsite on hieman harhaanjohtava, sillä geoinformatiivisena kantasanana käsitteelle on ”grid”, jonka täsmällinen käännös on rasteri, joka viittaa kaksiulotteiseen, tasasivuiseen ruudukkoon. Hilalle mielletään yleensä kolmiulotteinen käsite niin optiikassa kuin kideopissakin. Rasteri tai ruudukko olisi tässä tapauksessa osuvampi käsite kuvaamaan metsätietovarantojen kuvausmenetelmää.

Kirjoita kommentti