Metsävisan voitto Halsualle – Kisaan osallistui tänä vuonna 28 000 yläkoululaista

Josefiina Pöllänen ja Aaro Sitomaniemi tutkivat Metsävisan rastilla, mikä tuhohyönteinen oli jättänyt jälkiä kaatuneelle kuusenrungolle. Kuva: Anna Kauppi

Metsävisan 2016 voittaja on Akseli Jussinmäki Halsuan yhtenäiskoulusta Keski-Pohjanmaalta. Yläkoululaisten Metsävisa järjestettiin jo 35. kerran. Metsäaiheiseen tietokilpailuun on osallistunut jo miljoona suomalaista.

Metsävisan loppukilpailu käytiin Tuusulassa, Ruotsinkylän tutkimusmetsässä. Tunnelma loppukilpailun maastoradalla oli äärimmäisen keskittynyt. Viisitoista Suomen parasta metsävisailijaa suoritti 21 rastia hiljaisuuden vallitessa, kysymyksiin syventyen.

Vasta maalissa kilpailijat vaihtoivat mielipiteitä kysymyksistä. ”Ne käävät”, nauroi toiseksi tullut Oona Lehtinen Imatran Mansikkalan koulusta. ”Niistä ei ikinä päästä yli”, vahvisti Sastamalan Sylvään koulun Paula Linnainmaa.

Käävät sekä sammaleet askarruttivat myös Metsävisan vierailevia kilpailijoita. Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä kertoi muistaneensa ylipäätään kahden sammaleen nimet, kun kilpailurastilla niitä olisi pitänyt tunnistaa neljä.

”Puihin liittyvät kysymykset menivät paremmin. Mitä lähempänä asia oli metsätaloutta, sitä paremmin luulin tietäväni”, Härmälä sanoi kierrettyään maastoradan yhdessä kilpailijoiden kanssa. ”Metsävisa saa varmasti osan nuorista kiinnostumaan uudella tavalla luonnosta ja myös nousussa olevasta metsäalasta.”

Metsäteollisuus ry:n nuorisotyöstä vastaavan Paavo Lyytikäisen mukaan Metsävisa voi hyvinkin antaa ensimmäisen kipinän metsäalalle. ”Kisat ja visat ovat aina jännittäviä ja jäävät mieleen. Metsävisan monipuoliset kysymykset lisäävät yläkoululaisten metsätuntemusta. Keskittyminen asiaan voi toimia myöhemmin ponnahduslautana alan opiskeluun.”

Metsavisan 2016 voittajat
Metsävisan 2016 voittajat vasemmalta oikealle: Akseli Jussinmäki Halsuan yhtenäiskoulusta, Oona Lehtinen Imatran Mansikkalan koulusta ja Lyydia Moisa Pielaveden Puustellin koulusta. Kilpailun kolme parasta saivat 500, 300 ja 200 euron rahapalkinnot. Loput finalisteista sijoittuivat jaetulle neljännelle sijalle. Kuvat: Anna Kauppi

Osallistujia lähes 400 koulusta

Akseli Jussinmäki selvisi voittoon 28 000 osallistujan joukosta. Helmikuisessa alkukilpailussa oli mukana lähes 400 yläkoulua, joiden parhaista karsittiin maakuntatasolla Metsävisan 15 finalistia. Loppukilpailuun osallistuneet oppilaat olivat kotoisin ympäri Suomea.

Metsävisan 2016 voittaja Akseli Jussinmäki mittasi puun pituutta hypsometer-laitteen avulla Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella. Kuva: Hannes Mäntyranta
Metsävisan 2016 voittaja Akseli Jussinmäki mittasi puun pituutta hypsometer-laitteen avulla Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella. Kuva: Hannes Mäntyranta
Metsävisan 2016 finalisti Kaisa Mikander mittasi puun paksuutta Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella. Kuva: Hannes Mäntyranta
Metsävisan 2016 finalisti Kaisa Mikander mittasi puun paksuutta Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella. Kuva: Hannes Mäntyranta

Metsävisan järjestää Suomen Metsäyhdistys sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän suunnittelijan Anne Turusen mukaan osaamisen taso oli tänäkin vuonna todella korkea, vaikka monet oppilaat pitivät tehtäviä vaikeina.

”Nuoret osasivat hienosti havainnoida metsää. He tiesivät esimerkiksi, että lahopuuta vaativille harvinaisille eliöille on jätetty säästöpuuryhmä tulevaisuuden tarpeiksi. He osasivat myös kertoa, milloin talousmetsä pitäisi harventaa ja milloin on päätehakkuun aika”, Turunen kertoo.

Palkintona metsätiedon laaja oppimäärä

Metsävisan tavoitteena on lisätä metsien tuntemusta monipuolisesti. Kilpailukysymyksissä tarkastellaan metsiä kestävyyden eri näkökulmista. Mukana on aiheita metsäluonnosta, luonnonsuojelusta, metsänhoidosta, puun jalostuksesta ja metsän virkistyskäytöstä.

Biologian opettajien ja metsäalan ammattilaisten laatimissa kysymyksissä nostettiin tänä vuonna esiin esimerkiksi valkoselkätikka, ja kuinka sen uhanalaisuutta on onnistuttu vähentämään oikeanlaisella metsänhoidolla.

”Kilpailun tarkoituksena on myös opettaa. On aiheita, joista oppilaat eivät ole välttämättä koskaan kuulleetkaan, mutta kilpailutehtäviä ratkottuaan ovat jo hieman asiantuntijoita”, Turunen sanoo.

”Metsävisan voittona ei ole vain ykkössija vaan se, että kilpailussa oppii kaikenlaista”, totesi Aaro Sitomaniemi Oulun Maikkulan yhtenäiskoulusta.

Oppilaat saavat Metsävisassa tietoa myös metsien käytön tulevaisuudesta ja kehittymisestä, kuten biotaloudesta. Alkukilpailussa kysyttiin tänä vuonna muun muassa laserkeilauksesta, johon finalistit pääsivät tutustumaan kaksipäiväisen loppukilpailutapahtuman aikana Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella.

”Aika harva Metsävisan kilpailukysymyksistä on opittu koulussa. Avuksi oli oma kiinnostus metsään. Sekin auttaa, jos luonto on lähellä ja läsnä, jolloin sitä ei tarvitse edes erikseen harrastaa”, rovaniemeläisen Rantavitikan koulun Paulus Liimatainen pohti kilpakumppaneidensa kanssa.

Metsävisan järjestää Suomen Metsäyhdistys yhdessä biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n kanssa. Mukana järjestämässä ja rahoittamassa on myös joukko metsäalan tahoja: Suomen metsäkeskus, Stora Enso Metsä, UPM Metsä, Metsä Group, Metsähallitus, Metsänomistajat – MTK ja metsänhoitoyhdistykset, Suomen Metsäsäätiö sekä OP.

Metsävisailijat tutustuivat laserkeilauksen huippuyksikön toimintaan Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella. Tohtorikoulutettava Ville Kankare otti ryhmästä maastolaserkeilauskuvan. Kuva: Anne Turunen
Metsävisailijat tutustuivat laserkeilauksen huippuyksikön toimintaan Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella. Tutkijatohtori Ville Kankare otti ryhmästä maastolaserkeilauskuvan. Kuva: Anne Turunen
Aaro Sitomaniemi kirjoitti lahopuun merkityksestä talousmetsissä vuoden 2016 Metsävisan maastorastilla. Kuva Anna Kauppi
Aaro Sitomaniemi kirjoitti lahopuun merkityksestä talousmetsissä vuoden 2016 Metsävisan maastorastilla. Kuva Anna Kauppi

Metsävisan kotisivu ja loppukilpailijat

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry

Metsävisan alkukilpailun kysymykset

Lue myös miten toimittaja ja juontaja Mikko ”Peltsi” Peltola pärjäsi Metsävisan alkukilpailussa helmikuussa 2016


”Metsä on kiva paikka”

Metsävisan voittaja Akseli Jussinmäki katselee metsää usein kompassi kädessä. ”Metsä on kiva paikka, ja suunnistaessa näkee hienoja asioita”, hän sanoo.

Suunnistuksen lisäksi Jussinmäki harrastaa metsästystä ja kalastusta. Metsävisareissun kruunaa kotimatkalla haettava koiranpentu, metsästyskoiraksi sopiva saksanseisoja.

Metsävisan loppukilpailijoiden suosituimpia metsäisiä harrastuksia olivat ulkoilu, lenkkeily ja vaeltaminen metsässä. Lisäksi heidän harrastuksiaan metsässä olivat: partio, suunnistus, valokuvaus, geokätköily, marjastus, maastopyöräily,metsätaitokilpailut ja koiran ulkoiluttaminen.

Kirjoittaja

Anna Kauppi

Kirjoita kommentti