Monimuotoisuussopimuksen suojelutavoite ylittyy Suomessa – nyt selvitetään, kuinka paljon

Maankohoamisrannikon ekosysteemit ovat tärkeitä kohteita, joita on suojeltu esimerkiksi Metso-ohjelmaan kuuluvassa Merestä metsäksi -hankkeessa. Kuva: Krista Kimmo

Alun perin Nagoyan sopimuksena tunnettu monimuotoisuussopimus edellyttää, että sopijamaat suojelevat vähintään 17 prosenttia alueestaan vuoteen 2020 mennessä. Suomesta on löydetty vähintään 18 prosenttia sopimuksen täyttävää suojelupinta-alaa.

Biologista monimuotoisuutta koskeva CBD-sopimus (Convention on Biological Diversity) korostaa joustavuutta. Maat voivat toteuttaa suojelutavoitteen siten kuin ne parhaaksi katsovat.

Suomessa suojelun perusalueita ovat tiukan suojelun alueet, kuten kansallispuistot ja erämaa-alueet, joita on 12,5 prosenttia maan ja sisävesien pinta-alasta. Kun tähän lisätään muita luonnonsuojeluun varattuja alueita, kuten ne Natura 2000 -alueet, jotka eivät sisälly tiukasti suojeltuihin alueisiin, päästään 15 prosenttiin.

”Sopimus hyväksyy kaikki monimuotoisuuden turvaamiskeinot, jotka kohdistuvat tiettyihin, rajattuihin alueisiin, eikä prosenttitavoite ole elinympäristökohtainen”, sanoo erityisasiantuntija Katja Matveinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Edellisten 15 prosentin lisäksi CBD-sopimus hyväksyy suojelluiksi myös alueet, jotka on suojeltu talousmetsissä luonnonsuojelulain tai metsälain perusteella. Nämä nostavat Suomen suojeluprosentin 18:aan.

Näiden lisäksi sopimus hyväksyy suojelluiksi myös muita rajoitetun käytön metsiä, erilaisin hoitotoimin turvatut maatalouden kulttuuriympäristöt, vesilain perusteella suojellut vesielinympäristöt ja kaupunkipuistot.

Ilkka Heikkinen. Kuva: Krista Kimmo
Ympäristöministeriön luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkisen mukaan Suomi on ehdottomasta kärkimaita CBD-sopimuksen täytäntöönpanossa. Kuva: Krista Kimmo

CBD-alueiden pinta-ala aiotaan selvittää

Lisäksi sopimus saattaa hyväksyä kaavoituksen perusteella perustetut suojelu- ja virkistysalueet, koskiensuojelualueet, maisemansuojelualueet ja kaupunkien viheralueet.

Näiden alueiden tarkkaa pinta-alaa ei tiedetä, mutta se aiotaan laskea. Tarkinta tieto kuitenkin on metsien osalta: Luonnonvarakeskuksen mukaan metsä- ja kitumaan pinta-alasta on suojeltu 12 prosenttia.

Ympäristöministeriön luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen, joka itsekin oli mukana Nagoyan kokouksessa vuonna 2010, sanoo Suomen olevan lähellä sopimuksen pinta-alatavoitteita, kuten Suomen viidennessä maaraportissa sopimuksen sihteeristölle on raportoitukin. ”Mutta se ei tarkoita, etteikö meillä olisi töitä alueellisen ja ekologisen edustavuuden, asianmukaisen hoidon ja suojelualueiden välisen kytkeytyneisyyden parantamiseksi”, sanoo Heikkinen.

Seurannassa on kirjattu suojelun puutteet erityisesti Etelä-Suomessa, vaikka senkin suojelu ylittää Ruotsia lukuun ottamatta eurooppalaisten maiden tason. ”Toisaalta on kirjattu, että tämä korjataan metsiensuojelun Metso-toimintaohjelmalla”, sanoo Heikkinen. Metsolla suojellaan muun muassa luonnonmetsiä ja erityisiä metsäluontotyyppejä, kuten kalkkikallioilla ja hyvin emäksisellä kallioperällä kasvavia metsiä.

Heikkisen mukaan metsien ohella huolena ovat myös rannat, perinneympäristöt, lähteet, pienvedet ja jotkin arvokkaat järvityypit. Lisäksi hän muistuttaa jäissä olevasta soidensuojelun täydennysohjelmasta.

Merialueiden suojeluprosentin pitäisi sopimuksen mukaan olla vähintään kymmenen. Suomi täyttää tämänkin hyvin: prosentti on vähintään 13.

Katja Matveinen. Kuva: Erkki Oksanen
Maa- ja metsätalousministeriön erityisasaintuntija Katja Matveisen mukaan Suomi täyttää CBD-sopimuksen prosenttitavoitteen hyvin, mutta kuinka hyvin, sitä ei edes tiedetä. Asia aiotaankin selvittää. Kuva: Erkki Oksanen

Nagoyan tavoitteita ei aina ymmärretä oikein

Matveisen mukaan julkisessa keskustelussa Nagoyan suojelutavoitteeseen liittyy usein väärinymmärrys. ”Se ei edellytä tiukkaa suojelua, vaikka Suomessa se onkin usein korostunut”, sanoo Matveinen.

Heikkinen sanoo Suomen toimintaa tässä suoraviivaiseksi. ”Nagoyassa oli paljon puhetta, että ei riitä, että rajataan kartalle suojelualueita ja tehdään sitten niiden rajojen sisällä mitä halutaan. Meillä tapa on toinen, me rajaamme alueita ja suojelemme ne”, Heikkinen sanoo. ”Sen suhteen Suomi on kyllä kärkimaita.”

Myöskään Euroopan unionin luontodirektiivin mukainen Natura-suojelu ei edellytä tiukkaa suojelua. Se vain kieltää suojeltujen elinympäristöjen heikentämisen. Miten tämä estetään, on jokaisen maan oma asia.

Toisaalta periaatteesta seuraa, että Natura saattaa edellyttää toimia myös suojellun elinympäristön ulkopuolella. Jos esimerkiksi joen alajuoksulla on Natura-suojelun kohde, yläjuoksulla ei saa tehdä mitään, mikä vaarantaisi kohteen tulevaisuuden.

Ei sitova, mutta velvoittaa kyllä

Suomi on ollut ensimmäisiä maita maailmassa, joka teki kansallisen strategian CBD-tavoitteiden toimeenpanosta. Nyt tässä joukossa on jo suurin osa sopijaosapuolista.
Sopimus ei kuitenkaan ole laillisesti sitova. ”Näin on, mutta tämä koskee myös muita YK:n järjestelmän mukaan neuvoteltuja sopimuksia. Maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi ei muutakaan keinoa oikein ole”, sanoo Heikkinen.

Heikkisen mukaan kyseessä on prosessi, jossa eri maat kilpailevat ja sparraavat toinen toistaan.
”Jos joku ei sitten edisty, siitä kyllä kuulee. Suomi on kuitenkin saanut hyvää mainetta yhtenä sopimuksen toimeenpanon kärkimaista”, Heikkinen sanoo

Sopimuksen velvoittavuutta lisää myös sen ennätyksellinen kattavuus. ”Yhdysvaltoja ja Vatikaania lukuun ottamatta siinä taitavat olla mukana lähes kaikki itsenäiset valtiot, kaikkiaan 196 osapuolta”, sanoo Heikkinen.


CBD-sopimus

Suomen viides maaraportti sopimukselle


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Liitetyt tiedostot

  • ff_graafi_suo_Metsien_suojelu_2015

    Metsien suojelu Suomessa

Kirjoita kommentti