PEFCin yleiskokous tulee Suomeen – ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa

Helsingin Keskuskadulla sijainneeseen PEFC Wood Workin Tikku-taloon jonotettiin Helsinki Design Weekillä. Kuva: Anna Kauppi

Yleiskokouksen yhteydessä järjestetään metsäsertifiointiin liittyviä tapahtumia kokonaisen viikon ajan ensi marraskuun 13.-17. päivinä. Kokoukseen odotetaan 200 osanottajaa 50 maasta.

Vaikka pohjoismaisten perhemetsänomistajien järjestöt olivat vahvasti mukana metsäsertifiointijärjestelmä PEFCin (Programme for Endorsement of Certification Schemes) perustamisessa, yleiskokousta nämä maat eivät ole tähän mennessä järjestäneet. Tähän on ainakin kaksi syytä.

”PEFC on laajentunut monen vuoden ajan voimakkaasti ja nämä uudet maat ovat usein myös halunneet korostaa sitoutumistaan järjestämällä yleiskokouksen”, sanoo Suomen PEFCin puheenjohtaja Jan-Erik Enestam. Toinen syy on, että Pohjoismaiden sisällä PEFCillä on ollut koko ajan muutenkin vahva rooli.

Mutta sitten tunnistettiin erityinen syy yleiskokouksen hankkimiselle Suomeen. Yleiskokous haluttiin tänne Suomen satavuotisjuhlavuotena ja PEFC-viikko onkin osa juhlavuoden ohjelmaa.

Viikon aikana esitellään suomalaista metsäalaa laajalla rintamalla. Kattava teema on Making Certification Smart – tehdään sertifioinnista älykästä.

Yleiskokous on PEFC-järjestön korkein päätöksentekoelin. Se järjestetään joka vuosi.

Jan-Erik Enestam, PEFC Suomen hallituksen puheenjohtaja. Kuva: Anna Kauppi
”PEFCin yleiskokous haluttiin tänne Suomen satavuotisjuhlavuotena ja viikko onkin osa juhlavuoden ohjelmaa”, sanoo Suomen PEFCin puheenjohtaja Jan-Erik Enestam. Kuva: Anna Kauppi

Mukaan kutsutaan kaikkia kiinnostuneita

Yleiskokousviikko alkaa maanantain ja tiistain sisäisellä koulutuksella ja muilla tilaisuuksilla, jotka on tarkoitettu PEFC-jäsenorganisaatioiden edustajille. Aiheina on muun muassa kansainvälisten sertifikaattien standardien päivitystyö.

Keskiviikkona on virallinen yleiskokous, joka alkaa valtiovallan tervehdyksellä. Torstai taas on seminaaripäivä, jonka päättyessä alkaa perjantain iltapäivään asti kestävä retki.

Torstain ja perjantain tapahtumiin voivat osallistua PEFCin jäsenten, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden lisäksi kaikki metsien kestävästä käytöstä kiinnostuneet. Torstaina esitellään esimerkiksi auditoinneissa, tiedonkeruussa, metsävarojen kartoituksessa ja seurannassa käytettäviä uusia ja tulevaisuuden teknologioita.

PEFC Suomen pääsihteeri Auvo Kaivola. Kuva: Anna Kauppi
”PEFCistä käytävä keskustelu on arkipäivää. Siitä selvitään systemaattisella työllä ja hyvällä viestinällä”, sanoo Suomen PEFCin pääsihteeri Auvo Kaivola. Kuva: Anna Kauppi

Yhteistyökumppaneille ja teknologian tarjoajille on varattu erityinen rooli suomalaisen ja pohjoismaisen vastuullisen metsätalouden ja teknologisen osaamisen sekä metsien monikäytön esittelyssä.

”Me uskomme, että tarjolla on vähäisemmän metsäinfrastruktuurin maille ratkaisuja, joilla ne voivat hypätä kokonaisten teknologiasukupolvien yli suoraan nykyaikaan”, sanoo Suomen PEFCin pääsihteeri Auvo Kaivola. Metsien monikäyttöä esitteleviä yhteistyökumppaneita on esillä myös kokoushotellin aulan PEFC-loungessa tiistaista alkaen.

Retkelle odotetaan useita bussilastillisia osanottajia. Aluksi retki suuntautuu Jyväskylään, missä yövytään.
Perjantain ohjelmassa on aamupäivän metsäkohde hakkuutyömaineen. Iltapäivällä tutustutaan Metsä Fibren uuteen biotuotetehtaaseen Äänekoskella.

Sertifiointikeskustelu on arkipäivää

Koska PEFCin sisältöä ja toimintaa koskevat päivitysprosessit jatkuvat ensi vuoteen, kokousasioina Helsingissä ovat vain sääntömääräiset vuosikokousasiat.

”Meillä Suomessa on selkeä näkemys, että PEFCin kansainvälistä näkyvyyttä on lisättävä. Se tuo suurimman hyödyn sidosryhmillemme”, sanoo Enestam käynnissä olevasta strategian päivitystyöstä.

Myös PEFCin kansainväliset toimintatavat ovat tarkastelussa. ”Meillä on nyt lähes 50 jäsentä, mutta sisäisen yhteistyön muodot ovat pitkälti on samanlaiset kuin silloin kun jäseniä oli vain kymmenen”, sanoo Enestam.

PEFCin yhtenäisyyttä on kyseenalaistettu voimakkaasti ulkopuolelta. On puhuttu järjestelmän heikoista lenkeistä – maista, jossa sertifioinnin taso olisi ratkaisevasti muita alempi.

Tikku - PEFC Wood Works. Kuva: Anna Kauppi
Tikku-talon ylin kerros muistuttaa lasikattoineen ja -seinineen kasvihuonetta. Kuva: Anna Kauppi

Tässä ei kuitenkaan Kaivolan mielestä ole mitään uutta. ”Näin on tapahtunut kautta PEFCn koko historian ja aina kohteena on ollut yksi jäsenmaa kerrallaan. Vuosituhannen alussa PEFCin paha poika oli Suomi ja painostus oli hyvin konkreettista ”, sanoo Kaivola.

Moni muukin maa on joutunut kohteeksi vuorollaan. ”Se on arkipäivää, mutta siitä selvitään systemaattisella työllä ja hyvällä viestinällä”, sanoo Kaivola. ”Se vain vie resursseja muulta kehitystyötä.”

Enestam ihmetteli ympäristöjärjestöjen toimintaa jo ollessaan ympäristöministeri vuosina 2003-07: ”Miksi ympäristöjärjestöt eivät tule PEFCiin mukaan? Yleensä ne pyrkivät huoneisiin, joiden ovi on suljettu. Mutta tämän huoneen ovi on koko ajan auki.”

Tämä on erikoista siksikin, että Suomessa metsien hoidon tason määrittelee käytännössä PEFC. Se on selvästi tiukempi metsänhoidon ohjeisto kuin viralliset säädökset ja suositukset ja lisäksi se kattaa 85 prosenttia Suomen talousmetsien pinta-alasta.


Lisätietoa PEFC-viikosta ja linkki ilmoittautumiskaavakkeeseen


 

PEFC osallistuu tulevaisuuden rakentamiseen

PEFC oli näyttävästi esillä syyskuussa Helsingin Design Weekillä. Pääkaupungin ytimeen nousi vain parkkiruudun kokoinen, yhdessä yössä rakennettava massiivipuinen talo.

Kolmikerroksisessa Tikku-talossa on vajaa 40 neliötä. Sen arkkitehdin Marco Casagranden lähtökohtana oli vastata tulevaisuuden tiiviin asuinrakentamisen haasteeseen.

Helsinki Design Week on Pohjoismaiden suurin muotoilufestivaali ja PEFC Wood Work on osallistunut sen ohjelmistoon jo useana vuonna. PEFC Suomen muotoilukonseptin tavoitteena on esitellä festivaalivieraille puun mahdollisuuksia.

Sen installaatioissa ja tapahtumissa kerrotaan puun matkasta metsästä tuotteiksi. Tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta kestävästi hoidettujen metsien arvosta.

Tämän vuoden teos oli myös puheenvuoro kotimaisen puurakentamisen puolesta. Tikku-talon CLT-massiivipuurakenne on toteutettu Kuhmon Woodpoliksessa, joka on puurakentamisen koulutus ja tuotekehitysorganisaatio.


Helsinki Design Week

Aiemmin forest.fi:ssä: Kainuulaisessa puolen miljoonan hehtaarin metsässä innovaatiot syntyvät yhteistyössä


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

2 kommenttia “PEFCin yleiskokous tulee Suomeen – ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa” artikkeliin

Hannu Valtanen sanoo:

Hienoa saada PEFC:n yleiskokous Suomeen. Olisi arvokasta, jos voisimme tänä juhlavuonna tuoda samalla esille Suomen ja suomalaisten aktiivisen roolin metsäsertifiointijärjestelmän alullepamijoina ja kehittäjinä. Erityisesti mielessäni on Plus Metsä -projekti, joka itseasiassa oli kaikkien metsäsertifiointijärjestelmien äiti jo 1980-luvulla, mutta joka haudattiin silloisten vastuuhenkilöiden näköalattomuuden vuoksi. – Myönnän, että olin tässä mukana.

Auvo Kaivola sanoo:

Metsäsertifiointi ei todellakaan noussut 1990-luvulla tyhjästä – ei kestävyyden sisällön määrittelyn eikä metsäviestinnän osalta. Suomalaisesta metsästä ja metsätaloudesta kertoneen Plus Metsä -viestintäkampanjan aihepiiriin metsäsertifiointi toi lisänä metsätoimenpiteiden toteutuksen todentavat riippumattomat tarkastukset. Plus Metsä -hankkeen muun muassa pinssissä julkaistu liikemerkki oli mieleenpainuva. Teemansa osalta ajankohtainen on edelleen myös 1980-luvun kampanja Suomi elää metsästä.

Kirjoita kommentti