Puuhuoltoon kuusinkertainen Sipilä-loikka

Suuret puutavara-autot ja niiden järkevä käyttö ovat olennainen osa tehokkaampaa logistiikkaa. Kuvassa on Länsi-Euroopan suurin puutavara-auto, joka otettiin vastikään käyttöön Metsähallituksen kuljetuksissa Lapissa. Kuorman kanssa auto painaa 104 tonnia. Kuva: Metsähallitus

Ennustamisen sijaan metsäala rakentaa puuhuollon tulevaisuutta. Vuoteen 2025 suunniteltu 30 prosentin teholoikka on toteutumassa viisi vuotta etuajassa.

Puuhuollolla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, minkä seurauksena metsäteollisuus saa tehtailleen tarpeellisen puuraaka-aineen. Tarkoitus on tehostaa paitsi metsän kasvua ja metsän käsittelyä, myös korjuuta, kuljetusta ja puun hinnoittelua.

Kehityksen avainasemassa on digitalisaatio. Se ei kuitenkaan ole puuhuollossa mitenkään uutta: metsäteollisuuden tietojärjestelmien ympärille rakennettu puunkorjuu on jo pitkään ollut edelläkävijä tämän maan mobiiliteknologiassa.

Kaikki tieto puun ostajan, metsässä työskentelevien hakkuukoneiden ja puutavara-autojen välillä on jo pitkään siirtynyt langattomia verkkoja pitkin: hakkuualueiden kartat, hakkuusuunnitteet, hakattujen puutavaralajien määrä, välivarastojen paikat, puutavara-autojen kulkureitit.

Puuhuollon uusi digitalisaatio syntyy kasvavasta tietomäärästä. Paitsi että metsätietoa kerätään yhä enemmän, aletaan kerätä tietoa myös säästä, maaperästä, metsänomistuksesta, puumarkkinoista ja kaikista vapaista, julkisista tietovarannoista. Käyttöön otetaan myös tutkimuksen tietovarannot, metsänkäsittelyn tuottama tieto sekä muiden metsien käyttäjien, kuten virkistyskäyttäjien tuottama tieto.

Kuvio korvautuu hilalla

Puuhuollolle asetettu 30 prosentin tehostamistavoite näyttäisi toteutuvan. ”Vieläpä viisi vuotta etuajassa”, sanoo Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuoja.

Tulevaisuuden puuhuoltoa suunnitellaan Metsätehon vetämässä Tehokas puuhuolto 2025 –visiossa. Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuojan mukaan se ei ole ohjelma, vaan olosuhteiden mukaan muuttuva strategia.

Tavoitteena on tehostaa kaikkea sitä, mitä tapahtuu metsän ja tehtaan välillä. Se taas on elintärkeää Suomelle, joka on pitkien kuljetusyhteyksien laaja maa kaukana metsäteollisuuden päämarkkinoista. Työssä ovat mukana metsäteollisuus, metsänomistajat sekä korjuu- ja kuljetusyrittäjät.

Näihin asti Suomen metsien hoito on suunniteltu metsikkökuvioittain. Metsikkökuvio tarkoittaa yhtenäistä aluetta, jolla kasvuolosuhteet, kuten maaperä ja pienilmasto, ovat samanlaiset.

Jatkossa metsätiedon perusyksikkö on hila, joka on sivuiltaan 16-metrinen neliö. Metsätieto liitetään hiloihin, mutta niihin liitetään myös säätietoja – esimerkiksi hetkittäin vaihtuvia ilman kosteustietoja. Niistä päätellään esimerkiksi se, missä maa on riittävän kuivaa kantaakseen metsäkoneet.

Myös metsätieto täsmentyy. Jatkossa jokaiselta hilalta tiedetään esimerkiksi puuston järeys.

Tiedon käsittelyllä ei kuitenkaan vaivata ihmistä. Sen sijaan kaikenlaisten metsissä käytettävien koneiden tietojenkäsittelykapasiteetti kasvaa huimasti.

Digitalisaatio laajentuu jopa johtamiseen

Digitalisaatio laajentuu logistiikkaan, rakenteisiin, johtamiseen, puuntuotantoon ja puumarkkinoihin. Kovin yksityiskohtaista strategiaa ei kuitenkaan haluta. ”Tärkeintä on muuttaa ajattelutapoja. Muutoksia ei määrittele strategia, vaan sitä toteuttavat tahot”, sanoo Pajuoja.

Jatkossa puun hinnoittelu ottaa paremmin huomioon puun eri osien tehokkaan käytön ja logistisen tehokkuuden. Kasvua tehostetaan jalostetulla siemen- ja taimimateriaalilla ja lannoituksella.

Metsien käsittely tehostuu tarkemmalla olosuhdetiedolla ja hakkuualojen kasvattamisella. Metsän istutukseen kehitetään jatkuvatoiminen istutuskone.

Yrittäjien ei enää tarvitse siirrellä koneitaan kauempana oleville ”oman ostofirman” kohteille, vaan ne voivat tarjota palveluitaan kenelle vain.

Puukaupassa ostaja ostaa kaiken sen puun, mikä on metsänhoidollisesti tai metsänomistajan mielestä järkevää hakkuualueelta hakata – tarvitsi ostaja sitä kaikkea tai ei. Esimerkiksi päätehakkuusta tulee yleensä kaikenkokoisia puita, joista ostaja tarvitsee vain osan.

Esimerkiksi sellun tekijä tarvitsee vain pieniläpimittaisen kuitupuun ja tukkien pintapuun – siis sen, mikä jää jäljelle, kun tukista on tehty sahatavaraa. Hän myy isot puut esimerkiksi sahalle, mutta saattaa samalla sopia, että sahauksesta yli jäävästä pintapuusta tehtävä hake toimitetaan hänelle takaisin.

Suomessa käydään siis valtavasti puukauppaa metsäteollisuusyritysten välillä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että itse puutavara kulkisi varastolta toiselle vaan mieluummin mahdollisimman tehokkaasti käyttöpaikalle. Tehokkuutta on vara nostaa tässä paljon.

Kustannustehoa haetaan myös energiapuun korjuuseen ja kuljetukseen. Tavoitteena ovat esimerkiksi terminaalit, joissa energiapuu tiivistetään ennen kaukokuljetusta. Samoin parannetaan energiasisällön ja laadun mittaamista. Kuva: Hannes Mäntyranta

Teholoikasta saadaan aiottua pidempi

Suomessa metsänomistajien puukaupoista valtaosa tehdään pystykauppana. Se tarkoittaa, että puun ostanut teollisuus vastaa puun korjuusta.

Käytännössä korjuun tekevät alihankkijayritykset, joiden metsäkoneet ovat yhteydessä teollisuuden tietojärjestelmiin. Koska jokaisen yritysten tietojärjestelmät ovat erilaiset, on se käytännössä tarkoittanut, että korjuuyritykset ovat voineet tehdä työtä vain yhdelle yritykselle.

Tästä päästään eroon, kun tietojärjestelmät siirretään niihin erikoistuneisiin yrityksiin, pois teollisuusyrityksistä. Sen jälkeen kaikki osapuolet ostavat puuhuollon tietotekniikkapalvelut näiltä yrityksiltä.

Korjuuyrittäjien ei enää tarvitse siirrellä koneitaan kauempana oleville ”oman ostofirman” kohteille, vaan ne voivat tarjota palveluitaan kenelle vain. Se vähentää korjuukoneiden kuljettelua pitkin metsiä.

”Yhteisen standardin ja rajapintojen määrittely tiedon omistajien välille on vaatinut ison työn. Lopputuloksena esimerkiksi koneyrittäjien rooli muuttuu valtavasti”, sanoo Pajuoja.

Pääministeri Juha Sipilä on edellyttänyt Suomen kansantaloudelta viiden prosentin tehostamisloikkaa. Tehokas puuhuolto -vision tavoite on kuusinkertainen vuoteen 2025 mennessä.

”Nyt näyttää, että se saavutetaan, vieläpä vuoteen 2020 mennessä. Eikä mikään osoita, että kehitys pysähtyisi siihen”, Pajuoja sanoo.

Puunhankinnan uusia tapoja ja työkaluja käsitellään Teollisuuden metsänhoitajien, Koneyrittäjien ja Metsätehon seminaarissa Metsäpäivillä Helsingin Messukeskuksessa 5. marraskuuta 2015.


Tehokas puuhuolto 2025 -vision verkkosivu

Metsäpäivät 2015


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Yksi kommentti “Puuhuoltoon kuusinkertainen Sipilä-loikka” artikkeliin

Reijo Pankka sanoo:

Myös metsäalalla ollaan lanseeraamassa geoinformatiivisesta käsitteestä ”grid”, sen täsmällisen käännöksen ”rasteri, ruutu” sijaan käsitettä hila, jolla kuitenkin on mm. optiikassa ja hilaopissa jo vakiintunut kolmiulotteisuuteen viittaava käsite. Metsäalalla ei liene tarpeen astua ilmatieteilijöiden ”virittämään” ansaan!

Kirjoita kommentti