Puurakentamisen professori haluaa yhteistyötä teollisuuden kanssa

Itävaltalainen Gerhard Fink kertoo olevansa avoin suomalaisasiantuntijoiden ja teollisuuden ajatuksille. Kuva: Anna Kauppi

Itävaltalainen Gerhard Fink aloittaa tammikuussa 2016 Aalto-yliopiston uutena puurakentamisen professorina. Professuurin tavoitteena on lisätä suurimittakaavaista puurakentamista, kuten kerrostaloja tai urheiluhalleja.

Diplomi-insinööri ja tohtori Gerhard Fink on puurakenteiden ja niiden luotettavuuden asiantuntija. Hän toteaa päässeensä mukaan puurakentamisen murrosvaiheeseen.

Suuria ja monikerroksisia puurakennuksia rajoittaneita palomääräyksiä on höllennetty vasta viime vuosina sekä Suomessa että muualla Euroopassa ja nyt alalle tarvitaan osaajia.

Finkin työstä Aalto-yliopistossa kaksi kolmasosaa on tutkimusta ja kolmasosa uusien insinöörien kouluttamista puurakentamisen käytännön osaajiksi. Ensimmäiseksi Fink aikoo ottaa selvää suomalaisen puurakentamisen tavoitteista.

”Haluan etsiä ja koota yhteen suomalaiset alan asiantuntijat niin Aalto-yliopistosta kuin muistakin organisaatioista. Saan mahdollisuuden koota ympärilleni oman tutkimusryhmän, mikä on harvinaista minun iässäni”, Fink, 33, sanoo.

Finkin mukaan on erityisen tärkeää kuunnella teollisuuden tarpeita. Hän uskoo niiden kohtaavan tutkimuksen painopisteiden kanssa.

Yhteistyöstä teollisuuden kanssa hänellä on hyviä kokemuksia yliopistostaan Grazissa ja nykyisestä työpaikastaan sveitsiläisessä materiaalitieteiden ja teknologian tutkimuslaitoksessa Empassa, joissa on muun muassa testattu teollisuuden kehittämiä rakenteita.

Puu tasa-arvoiseksi betonin ja teräksen rinnalle

Fink tuntee pohjoismaisen puun laatumaineen, mutta suomalainen puurakentaminen ja alan tutkimus ovat hänelle uutta. Hänen mukaansa puu tarvitsee arvonnostoa usein myös akateemisessa maailmassa.

”Grazin teknillisessä yliopistossa puuta, betonia ja terästä kohdeltiin samanarvoisina. Minulle on ollut yllätys, ettei näin ole kaikkialla”, Fink sanoo. ”Viestiä puusta materiaalina on vietävä jo suunnitteluvaiheeseen, jotta se huomataan valita sille sopiviin kohteisiin.”

Finkin mukaan puu sopii erinomaisesti esimerkiksi elementtirakentamiseen, jota myös suomalainen teollisuus kehittää. Hän mainitsee puuelementtien tärkeäksi eduksi keveyden, minkä ansiosta rakentaminen nopeutuu ja kustannukset laskevat.

Lisäksi puu on tietenkin ekologinen vaihtoehto. Materiaali pienentää rakentamisen ja rakennusten hiilijalanjälkeä, ja sen voi kierrättää. Uudisrakentamisen lisäksi se sopii vanhan korjaamiseen – myös esimerkiksi vanhoissa betonielementtilähiöissä.

”Aion opetella hiihtämään”

Finkin oppituolin rahoittavat Suomen Metsäsäätiö, Kouvolan kaupunki sekä Maa-ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n säätiö. Ne lahjoittavat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa puurakennetekniikan professuurin perustamiseen Aalto-yliopiston alaiseen insinööritieteiden korkeakouluun, rakennustekniikan laitokselle.

Kouvola toivoo puurakentamisen korvaavan sellu- ja paperiteollisuudessa menetettyjä työpaikkoja. Professuurista halutaan potkua myös kaupungin asuntomessuille vuonna 2019.

Finkin työpaikka sijaitsee tammikuun alusta lähtien Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella.

Suomi on Finkille ennestään tuntematon maa. Hän epäilee kaipaavansa kotiseudultaan sen alppimaisemaa. ”Mutta odotan jo vaelluksia ja melontaretkiä suomalaismaisemissa. Aion myös opetella hiihtämään.”


Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu

Sveitsiläinen Empa-tutkimuslaitos (englanniksi, saksaksi ja ranskaksi)

Puuinfo – tietoa Suomen puukerrostalohankkeista


 

 

Kirjoittaja

Anna Kauppi

Kirjoita kommentti