Tornator teki ennusteen lumituhoista – tavoitteena parempi jälkihoito

Kuusi kestää riippuvien oksiensa ansiosta paremmin lumen painoa kuin mänty. Kuva: Anna Kauppi

Metsien lumituhoja ei voi nykymenetelmin estää, mutta niitä voidaan oppia ennustamaan. Silloin tuhoista kärsineet puut voidaan löytää ja korjata turvallisemmin ja tehokkaammin.

Metsäyhtiö Tornator teki alkutalvesta lumituhoennusteen metsiinsä melko yksinkertaisin pohjatiedoin. ”Käytimme kahta aineistoa, metsävaratietoja ja maaston korkeustietoja”, sanoo Kimmo Kortelainen Tornatorista, joka on Suomen suurimpia metsänomistajia.

”Meitä kiinnostivat tietyn korkeuden yläpuolella kasvavat varttuneet kasvatusmänniköt ja sitä vanhemmat männiköt. Toki kuusikoissakin saattaa olla tuhoja, jos korkeuskäyrän lukema alkaa olla 240 metriä tai enemmän”, Kortelainen sanoo.

Ennustettavana on ollut nimenomaan lumisateen, ei tykkylumen aiheuttama tuho. Tykkylunta kerääntyy korkeudeltaan erilaisille alueille ja kaikkiin puulajeihin.

Kuinka hyvin Tornatorin lumituhoennuste on toteutunut, ei vielä tiedetä. Tuhoja saattaa tänä talvena tulla vielä lisääkin ja ennusteen toteutuminen selviää keväämmällä.

Nyt lumituhometsiin ei voi mennä. Lumen painamat puut saattavat käyttäytyä arvaamattomasti ja loukkaantumisten vaara on suuri.

”Jos osaamme ennustaa, missä tuhoja on, saamme tuhoutuneet puut korjattua silloin kun niillä on vielä jotakin taloudellista arvoa”, sanoo Kimmo Kortelainen Tornatorista.

Tuhojen todentamiseen on monia välineitä

Toteutuneita tuhoja voi selvittää kaukokartoituksella. Parhaillaan Tornator kaukokartoituksen menetelmiä ja niiden käyttökelpoisuutta.

Esimerkiksi kauko-ohjattava pienoiskopteri ei Tornatorille sovi. ”Sen lentoaika on vajaa puoli tuntia yhdellä akulla. Päivässä saa kartoitettua ehkä 150 hehtaaria. Meillä kartoitettavaa pinta-alaa saattaa olla jopa 30 000 hehtaaria”, sanoo Kortelainen.

Laajan alueen kaukokartoitus pitää tehdä korkeammalta kuin pienoiskopterin tasalta. Silloin sopivia menetelmiä ovat satelliittikuvaus ja lentokoneesta tehtävä laserkeilaus. Kumpikaan ei täysin sovellu pohjoisen talveen.

”Pilvisellä ilmalla on aivan liian vähän valoa. Kirkkaammalla ilmalla taas aurinko on tähän vuodenaikaan korkeimmillaankin hyvin matalalla, jolloin valo tulee liian viistoon ja puissa oleva lumi ja sen varjot tuhoavat näkyvyyden”, sanoo Kortelainen.

Metsähallitus arvioi lumituhoja helikopterista käsin silmämääräisesti. ”Mutta se on kallista, ellei yhtenäisiä pinta-aloja ole niin paljon kuin Metsähallituksella”, Kortelainen sanoo.

Tornator alkanee kartoittaa tuhoja aikaisintaan maalis-huhtikuussa.

Hyödyt ovat taloutta ja turvallisuutta

Lumituhoja ei pystytä ennustamalla estämään, mutta niiden jälkihoito helpottuu ennusteiden avulla. ”Jos osaamme ennustaa, missä tuhoja on, me todennäköisemmin löydämme kaikki tuhoalueet ja saamme tuhoutuneet puut korjattua silloin kun niillä on vielä jotakin taloudellista arvoa”, sanoo Kortelainen.

Toinen hyöty liittyy metsänhoitoon. Kun tuhoutuneet puut on löydetty ja poistettu, metsä saadaan Kortelaisen mukaan nopeammin taas tuottokuntoon.

Myös työturvallisuus paranee. ”Jos tiedämme, missä tuhot ovat, ketään ei tarvitse lähettää turhaan vaarallisille alueille tuhoja etsimään”, Kortelainen sanoo.

Hyödyn suuruutta Kortelainen ei uskalla lähteä arvioimaan. ”Mutta onhan se selvää, että jos saamme muutama tuhatkin kuutiota puuta metsästä pois ennen kuin se pilaantuu, järjestelmästä kannattaa jotakin maksaa”, Kortelainen sanoo.


forest.fi : Lumituhoja on syntymässä erityisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla

Tornatorin verkkosivu


 

Lumituhoja on monenlaisia

Tänä vuonna suurimmat lumituhot ovat erityisesti Itä-Suomessa aiheutuneet puihin lumisateen myötä kertyneestä märästä ja raskaasta lumesta, joka on jäätynyt puihin kiinni. Lumen paino on niin suuri, että puut eivät aina kestä painoa vaan katkeavat.

Toisenlainen lumituho aiheutuu tykkylumesta. Huurretykky syntyy, kun kostean ilman sisältämä vesihöyry huurtuu puun latvukseen ja oksille enimmäkseen vesipisaroista, joiden halkaisija on alle 0,1 millimetriä, mutta siihen kertyy myös lumihiutaleita ja jääkiteitä.

Puhutaan myös nuoskatykystä, joka kertyy satavasta lumesta tai vedestä, mutta se edellyttää sadetta, jossa vesipisaran halkaisija on yli 0,1 millimetriä. Sitä syntyy tehokkaimmin, kun lämpötila on nollan ja puolen plusasteen välillä. Lyhyet pakkasjaksot voimistavat kertymää.

Vaimea tuuli lisää tykyn kertymistä, mutta kovempi taas pudottaa tykyn oksilta. Myös sään lämpeneminen plussan puolelle pudottaa lumen alas.

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti