Uudella metsälailla on yllättäviäkin vaikutuksia

Uusi metsälaki antaa mahdollisuuden kasvattaa metsikkökuvioiden eli metsän käsittelyalojen kokoa.. Kuva: Krista Kimmo

Viime vuoden alussa voimaan astunut uusi metsälaki toi lukuisia uusia mahdollisuuksia metsien käsittelyyn. Vaikutukset ovat vielä pienet, mutta osittain yllättävät.

Jo lainvalmistelun yhteydessä suurinta huomiota sai osakseen eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen helpottaminen. Se ei kuitenkaan ole lisääntynyt kovinkaan paljon. Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuut lasketaan kasvatushakkuiksi, ja kaikista kasvatushakkuista niiden osuus on viime vuonna ollut noin prosentti.

Myös pinta-alat ovat suhteellisen pieniä: pienaukkohakkuita tehtiin 1602 ja poimintahakkuita 3539 hehtaaria. Esimerkiksi vuonna 2012 Suomessa tehtiin kasvatushakkuita kaikkiaan noin 190 000 hehtaaria.

Yläharvennukset lisääntynevät

Metsätalouden kannattavuutta pyrittiin nostamaan helpottamalla yläharvennuksia, mikä tarkoittaa suurimpien puiden poistoa. Tietyntyyppisissä metsiköissä yläharvennus saattaa olla kannattavampi kuin alaharvennus, eli pienten ja huonokuntoisten puiden poisto.

Syy on siinä, että yläharvennuksen jälkeen kasvamaan jää lähes tukkikokoisia puita, jotka saavuttavat tukkikoon hyvinkin nopeasti. Yläharvennuksella saadaan siis kaksi tukkisatoa lyhyin väliajoin.
Näin hakkuutulot saattavat kasvaa männiköissä jopa yli 80 ja kuusikoissakin lähes 70 prosenttia alaharvennukseen verrattuna. Samalla kiertoaika kuitenkin pidentyy.

Yläharvennukset eivät kuitenkaan ole lisääntyneet merkittävästi. Yksittäiset sahojen osalta määrä on saattanut nousta ‒ eräskin saha ilmoittaa, että niiden osuus sahan puunhankinnan kasvatushakkuista on noussut 20‒25 prosenttiin.

Esimerkiksi Koskitukin metsäpäällikkö Jussi Joensuu sanoo, että ”hallittu yläharvennus” on sekä puun ostajan että metsänomistajan intresseissä. Menettely oli mahdollinen aiemminkin, mutta uusi laki on helpottanut hakkuutavan käyttöä.

Joensuun mukaan ”ortodoksinen alaharvennuskulttuuri” on metsäväessä turhan tiukassa. Menetelmän käyttö edellyttäisi kuitenkin lisäkoulutusta.

Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu. Kuva: Koskisen Oy
Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu kiittelee uutta metsälakia muun muassa siitä, että se helpottaa ”hallittus yläharvennusta”. Kuva: Koskisen Oy

Kuviokokoja päästään viimein kasvattamaan

Edellisen metsälain mukaan metsässä ei saanut tehdä päätehakkuuta ennen kuin puut olivat riittävän suuria, tukkikokoisia. Uusi metsälaki poisti tällaiset rajoitteet: nyt avohakkuun saa tehdä minkä ikäisessä metsässä hyvänsä.

Tavoitteena oli lisätä joustoa puukauppaan: metsänomistaja voisi myydä enemmän nuorempaakin puuta, jos katsoo hinnan riittävän. Yllättävä tulos on ollut, että tätä kautta on tullut mahdollisuus kasvattaa metsänkäsittelykuvioiden kokoa.

Metsikkökuvion koko määräytyy metsän ominaisuuksien ja tehtyjen metsätöiden mukaisesti. Kuviot ovat niin pieniä, että se alkaa haitata erityisesti puunkorjuun kannattavuutta.

Pienimmillään kuviot ovat Etelä-Suomen yksityismailla, keskimäärin 1,2 hehtaaria. Koko maan keskiarvokaan ei ole kuin 1,5 hehtaaria (lue lisää täältä).

Aiemmin kuvioiden rajoja on ollut perin hankala muuttaa, mutta uusi laki on tehnyt sen mahdolliseksi esimerkiksi siten, että perinteistä päätehakkuualaa on voinut laajentaa viereiseen, mahdollisesti nuorempaa metsää kasvavaan kuvioon.

Kaikkiaan päätehakkuita tehtiin viime vuonna nuoriin, entisen lain mukaisesti ali-ikäisiin metsiin 16 315 kohteella, joiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 16 688 hehtaaria. Näistä 5802 kohdetta oli yhteydessä viereisen, vanhemman metsän päätehakkuuseen.

Suoluontoa turvataan

Myös luontaista uudistamista helpotettiin erityisesti Pohjois-Suomessa pidentämällä sitä aikaa, jonka kuluessa päätehakkuun jälkeiselle kuviolle on saatava aikaan taimikko. Lisäksi kuusikon luontaisessa uudistamisessa helpotettiin vaatimuksia maanmuokkauksen suhteen.

Uusi metsälaki tukee luonnon monimuotoisuutta helpottamalla vähätuottoisten soiden siirtämistä kokonaan metsätalouden ulkopuolelle. Käytännössä tämä tehtiin poistamalla päätehakkuun jälkeinen uudistamisvelvoite tällaisilta kohteilta. Näin suoluonto pääsee palautumaan hakkuun jälkeen kohti luonnontilaa.

Soita, joita tämä voisi jossakin vaiheessa koskea, on paljon: kaikkiaan 736 849 kohdetta yhteispinta-alaltaan yli 1,4 miljoonaa hehtaaria.

Näitä soita on myös hakattu kaikkiaan 6612 kohteella yhteispinta-alaltaan 10 164. Kuinka moni näistä kohteista jää palautumaan luonnontilaan, ei kuitenkaan ole tiedossa.


Maa- ja metsätalousministeriön seminaari metsälain vaikutuksista.


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Liitetyt tiedostot

  • ff_graafi_suo_Teollisuuspuun_hakkuut_2015

    Teollisuuspuun hakkuut vuonna 2013

  • Avohakkuupinta-alat vuosina 2007‒13

    Hakkuupinta-alat vuosina 2007-13

Kirjoita kommentti