Uusi puu kertoo, mitä biotalous on jo nyt

Tänään lanseerattava kilpailu etsii uudesta biotaloudesta puukuitua käyttäviä esimerkkejä, jotka ovat jo toiminnassa. Tavoitteena on uudenlainen yhteistyö.

Uusi puu -hankkeen lanseeraaman kilpailun tavoitteena on näyttää, millaisia ratkaisuja metsäpohjainen biotalous voisi nykyajan ongelmiin tuottaa. Kilpailuehdotuksia arvioidaan resurssien niukkuuden, kaupungistumisen, väestörakenteen muutosten, digitalisoitumisen ja tiedostavan kuluttajan kannalta.

Kaikki metsäpohjainen ei kuitenkaan ole Uudessa puussa mukana. ”Painopapereiden tuotannolle, puurakentamiselle ja bioenergialle on jo saatu paljon tunnettuutta. Uusi puu keskittyykin muuhun metsäpohjaiseen biotalouteen, joka on toistaiseksi jäänyt katveeseen”, sanoo Stora Ensolla työskentelevä pakkausasiantuntija Ohto Nuottamo, Uusi puu -hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja.

Mitä se muu sitten on? Merkittävässä määrin pakkaamista, mutta myös liukosellupohjaisia tekstiilejä, lääkkeitä ja muita biokemian tuotteita.

Se on myös uudenlaista yhteistyötä, jossa arvoketjujen sijaan puhutaan arvoverkostoista. Niille, jotka toivovat parempaa maailmaa, biotalous vastaa pyrkimyksellä kiertotalouteen, jossa toisen jäte on toisen raaka-aine.

Entistä paremmalla, kustannustehokkaammalla ja ekologisemmalla pakkaamisella vastataan lisääntyvien sinkkutalouksien tarpeisiin ja ruoan hävikkiin. Biotalouden alkutuotanto tarjoaa työmahdollisuuksia maaseudulle ja pitää näin osaltaan maaseudun asuttuna sekä lieventää erästä aikamme suurinta ongelmaa, kaupungistumista ‒ sekä ylipäätään tarjoaa kestävää ja uusiutuvaa hyvinvointia.

Hankkeen laaja-alaisuutta kuvaavat esimerkiksi sen 20 perustajatahoa, joiden joukosta löytyy perinteisen metsäalan lisäksi pakkausteollisuutta, tutkimusyhteisöjä ja elintarviketeollisuutta. Pidemmän päälle hankkeesta on tarkoitus tehdä jatkuvaa toimintaa biotalouden etujen esittelemiseksi.

Ohto Nuottamo. Kuva: Erkki Oksanen
Uusi puu -hankkeen johtoryhmän puheenjohtajan, pakkausasiantuntija Ohto Nuottamon mukaan meillä ei tiedetä juurikaan maailmalla käytävästä, erittäin kovasta materiaalien välisestä taistelusta. ”Siksi meillä ei myöskään ole mietitty, millä ehdoin meidän tuotteemme voisivat pärjätä ja mitä se meiltä vaatii”, sanoo Nuottamo. Kuva: Erkki Oksanen

Nykybiotalouttakaan ei tunneta

Kun puhutaan biotaloudesta, keskitytään useimmiten tulevaisuuden lupauksiin. Haluttu tulevaisuus ei kuitenkaan tule itsestään. Biotalouteen ei ”siirrytä”, se on rakennettava.

Rakentaminen voi tapahtua vain nykyisyydessä olevalle perustalle. Juuri tämän katveeseen jääneen metsäbiotalouden osalta nykyisyys tunnetaan kuitenkin valitettavan huonosti.

Metsäteollisuus on Suomessa perinteisesti osannut ajatella suuresti. ”Mutta päättäjiltä puuttuu käsitys suuruudesta”, sanoo Nuottamo.

”Biokemia esimerkiksi ei kuulu päättäjien sanavarastoon, vaikka biotalous sieltä jo alkaakin löytyä. Mahdollisuuksista puhutaan, mutta edes nykyisyyttä ei tunneta”, sanoo Nuottamo.

Maailmalla käytävästä, erittäin kovasta materiaalien välisestä taistelusta ei meillä tiedetä juuri mitään. Meillä ajatellaan, että kaikki pitävät puukuitupakkauksia itsestään selvästi hyvänä. ”Siksi meillä ei myöskään ole mietitty, millä ehdoin meidän tuotteemme voisivat pärjätä ja mitä se meiltä vaatii”, sanoo Nuottamo.

Pienetkin muutoksen maailmanmarkkinoilla ovat suuri mahdollisuus. Jos McDonald’s ja Dunkin Donuts korvaisivat Pohjois-Amerikassa polystyreenipakkaukset kartongilla – niin kuin McDonald’s on tehnyt muualla maailmassa – yksin tämä muutos vaatisi puolen kartonkikoneen kapasiteetin.

Tai jos kartongin maailmanmarkkinaosuus pakkauksissa nousisi vain yhden prosenttiyksikön, siihen tarvittaisiin kartonkia kaksi kertaa Suomen nykykapasiteetin verran.

Toisaalta kotimaisen kysynnän varassa emme tule koskaan pärjäämään. Vaikka rakentaisimme kaikkien maamme uusien asuntojen rungot, julkisivut ja sisäverhoilut puusta, siihen vuodessa tarvittava puumäärä kasvaa metsissämme vajaassa vuorokaudessa. Meidän on siis suuntauduttava vientiin.

Laatu on huippua jo nyt

Kun halutaan arvokas pakkaus, se tehdään kartongista. Suomalainen kartonkiteollisuus tuottaa äärettömän korkeatasoisia pakkauksia arvotuotteisiin, kuten kosmetiikkaan, alkoholijuomiin ja savukkeisiin.

”Tätä kapasiteettiä meillä on miljoonia tonneja. Mutta tuotteiden erittäin korkeaa laatua ei ymmärretä. Kuitenkin esimerkiksi tunnetut alkoholi- ja kosmetiikkabrändit ovat erittäin tarkkoja pakkauksen suhteen”, sanoo Nuottamo.

Näin on hyvä tehdä, koska kartonkipakkaus on muiltakin ominaisuuksiltaan ylivoimainen: se on tehty uusiutuvasta raaka-aineesta, se on biohajoava, kevyt ja kierrätettävä ja se useimmiten myös kierrätetään. Se sopii täydellisesti verkkokaupan mukanaan tuomaan lisääntyvään kuljetustarpeeseen.

uusipuu_logo

Nuottamon havainnon mukaan näitä vahvuuksia ei tunneta tarpeeksi edes omalla alalla. Siksi tärkeä Uusi puu -hankkeen tavoite on tiedotus omalle alalle.

Uusi puu kertoo myös muille aloille, millaisia etuja uusiutuvat ja kierrätettävät raaka-aineet tarjoavat. ”Tavoitteemme on varmistaa, että pystymme kansakuntana hyödyntämään globaalien muutosten tuomat mahdollisuudet kestävällä tavalla”, sanoo Uusi puu –hanketta rahoittavan Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Kilpailulla konkretiaa

Uusi puu –kilpailuun osallistutaan puuraaka-aineeseen perustuvalla ratkaisulla, jossa voi olla mukana useampikin taho. Ratkaisun pitää olla kaupallisesti toteuttamiskelpoinen. Kilpailuehdotusten arvioinnissa korostetaan ratkaisun yhteiskunnallista merkitystä ja innovatiivisuutta.

Varsinaisia palkintoja kilpailussa ei jaeta. Tuomaristona toimii Uusi puu -hankkeen asiantuntijaryhmä, jossa on muun muassa useita poliitikkoja mutta vain yksi edustaja metsäalalta.

Kilpailuehdotuksia voi jättää 6. joulukuuta asti. Voittajat julkistetaan tammi-helmikuun vaihteessa 2015.

 

Uusi puu -hankkeen verkkosivut

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti