Metsätalous ja metsänhoito

Tälle sivulle on koottu lista graafeista, joiden aihepiiri on metsätalous ja metsänhoito. Voit ladata graafin pdf-muodossa klikkaamalla otsikon vasemmalla puolella olevaa pikkukuvaa.

Liitetyt tiedostot

  • ff_graafi_suo_Eraiden_metsanhoito-_ja_parannustoiden_tyomaaria_2015

    Eräiden metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmääriä vuosina 1970–2014

    Kuvasta näkee, että paljon puhuttu metsänlannoitus on ollut Suomessa 1970-luvun jälkeen hyvin vähäistä: kaikkiaan 85 prosenttia talousmetsistä on sellaisia, ettei niitä ole lannoitettu koskaan. Uudet metsäojitukset ovat pudonneet lähes nollaan eikä vanhojakaan ojituksia kunnosteta kovin paljon. Taimikonhoito on suorastaan romahtanut huippuvuosista. Päivitetty 1.7.2016.
  • Hakkaamatta jätetyn puuston osuus päätehakkuualueiden puuston tilavuudesta, %

    Hakkaamatta jätetyn puuston osuus päätehakkuualueiden puuston tilavuudesta

    Kuva kertoo säästöpuiden määrästä, joka on pysynyt jokseenkin ennallaan metsäsertifioinnin käyttöönoton jälkeen vuodesta 1997. Säästöpuun tarkoitus on lisätä lahopuun määrää metsissä. Se tarkoittaa puuta, joka jätetään kaatamatta päätehakkuun yhteydessä, jota ei saa koskaan kaataa eikä luonnollisen kuoleman jälkeen viedä metsästä pois. Uhanalaistutkijoiden mukaan säästöpuut ovat suurin yksittäinen syy sille, että metsien uhanalaisilla lajeilla menee entistä paremmin. Päivitetty 1.1.2011.
  • ff_graafi_suo_Teollisuuspuun_hakkuut_2015

    Teollisuuspuun hakkuut vuonna 2014

    Kuvasta näkee, että valtaosa hakkuista koostuu selluteollisuuden käyttöön menevästä kuitupuusta. Metsänomistajan puun myyntituloista kuitenkin 70 prosenttia tulee arvokkaamman tukin myynnistä. Päivitetty 1.7.2016.
  • ff_graafi_suo_Hakkuutavat_ja_uudistaminen_2015

    Hakkuutavat ja uudistaminen

    Valtaosa hakkuista on harvennushakkuita. Se, tehdäänkö metsässä kiertoajan päätteeksi päätehakkuu vai luontaisen uudistamisen hakkuu, päätetään metsän ominaisuuksien perusteella, samoin kuin se, istutetaanko päätehakkuualalle hakkuun jälkeen taimia vai kylvetäänkö sinne siemeniä. Uuden metsän perustaminen on Suomessa päätehakkuun jälkeen pakollista. Muu hakkuu tarkoittaa esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Päivitetty 1.7.2016.
  • ff_graafi_suo_Arvokkaiden_elinymparistojen_ominaispiirteiden_sailyminen_hakkuiden_yhteydessa_2015

    Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen hakkuiden yhteydessä

    Metsälaissa määritellään metsien arvokkaat elinympäristöt ja laki kieltää niiden ominaispiirteiden tuhoamisen hakkuun yhteydessä. Käytännössä kielto myös toteutuu hyvin. Päivitetty 1.7.2016.
  • Ihmisen aiheuttaman vesistökuormituksen jakautuminen vuonna 2005

    Ihmisen aiheuttaman vesistökuormituksen jakautuminen

    Kuvasta näkee, että metsätalouden aiheuttama typpi- ja fosforikuorma vesistöihin on suhteellisen pieni, 4,2 ja 7,3 prosenttia vastaavasti koko kuormasta. Päivitetty 4.8.2016.
  • Metsätalouden typpi- ja fosforipäästöt vuosina 1993-2000

    Metsätalouden typpi- ja fosforipäästöt

    Päivitetty 1.1.2007.
  • Puun hyödyntäminen

    Puun hyödyntäminen

    Kuvassa kerrotaan, kuinka talousmetsästä kaadettu puu käytetään kokonaan hyödyksi eikä jätteitä tule. Päivitetty 1.7.2016.
  • Kuolleen käyttökelpoisen puun määrä hehtaaria kohti

    Kuolleen käyttökelpoisen puun määrä hehtaaria kohti

    Kuolleen käyttökelpoisen puun määrä hehtaaria kohti on pitkän laskun jälkeen kääntynyt kasvuun. Määrä korreloi lahopuun määrän kanssa, mutta koska sitä ei ole inventoitu ennen 1980-lukua, lahopuun määrän pitkän aikavälin kehitystä voidaan arvioida kuolleen käyttökelpoisen puun määrän avulla. Päivitetty 1.1.2011.
  • Yksityismetsien tukkipuun hakkuukertymä 1991-2011

    Yksityismetsien tukkipuun hakkuukertymä

    Tukkipuun hakkuukertymä on merkittävä, koska metsänomistajat saavat 70 prosenttia puun myyntituloistaan tukkipuun myynnistä. Päivitetty 1.1.2013.
  • Suurmetsänomistajien osuus markkinahakkuista

    Suurmetsänomistajien osuus markkinahakkuista

    Päivitetty 1.1.2013.