Metsätalous ja metsänhoito

Tälle sivulle on koottu lista graafeista, joiden aihepiiri on metsätalous ja metsänhoito. Graafi avautuu pikkukuvasta pdf-muodossa.

Liitetyt tiedostot

  • ff_graafi_2017_23_Metsanhoito-_ja_parannustoiden_tyomaaria_1970_2015

    Eräiden metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmääriä vuosina 1970–2015

    Kuvasta näkee, että paljon puhuttu metsänlannoitus on ollut Suomessa 1970-luvun jälkeen hyvin vähäistä: kaikkiaan 85 prosenttia talousmetsistä on sellaisia, ettei niitä ole lannoitettu koskaan. Uudet metsäojitukset ovat pudonneet lähes nollaan eikä vanhojakaan ojituksia kunnosteta kovin paljon. Taimikonhoito on suorastaan romahtanut huippuvuosista. Päivitetty 11.10.2017.
  • ff_graafi_2017_25_Teollisuuspuun_hakkuut_2015

    Teollisuuspuun hakkuut vuonna 2015

    Kuvasta näkee, että valtaosa hakkuista koostuu selluteollisuuden käyttöön menevästä kuitupuusta. Metsänomistajan puun myyntituloista kuitenkin 70 prosenttia tulee arvokkaamman tukin myynnistä. Päivitetty 21.4.2017.
  • ff_graafi_2017_096_Hakkuupinta-alat_Suomessa_1996_2014

    Hakkuupinta-alat Suomessa 1996–2014

    Graafi päivitetty 18.10.2017.
  • ff_graafi_2017_26_Hakkuutavat_ja_uudistaminen

    Hakkuutavat ja uudistaminen

    Valtaosa hakkuista on harvennushakkuita. Se, tehdäänkö metsässä kiertoajan päätteeksi päätehakkuu vai luontaisen uudistamisen hakkuu, päätetään metsän ominaisuuksien perusteella, samoin kuin se, istutetaanko päätehakkuualalle hakkuun jälkeen taimia vai kylvetäänkö sinne siemeniä. Uuden metsän perustaminen on Suomessa päätehakkuun jälkeen pakollista. Muu hakkuu tarkoittaa esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Päivitetty 1.4.2016.
  • ff_graafi_2017_27_Arvokkaiden_elinymparistojen_ominaispiirteiden_sailyminen_hakkuiden_yhteydessa

    Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen hakkuiden yhteydessä 2000–2016

    Metsälaissa määritellään metsien arvokkaat elinympäristöt ja laki kieltää niiden ominaispiirteiden tuhoamisen hakkuun yhteydessä. Käytännössä kielto myös toteutuu hyvin. Päivitetty 18.4.2017.
  • ff_graafi_2017_028_Ihmisen_aiheuttama_vesistokuormitus_2016

    Ihmisen aiheuttaman vesistökuormituksen jakautuminen 2016

    Kuvasta näkee, että metsätalouden aiheuttama typpi- ja fosforikuorma vesistöihin on suhteellisen pieni, 4,2 ja 7,3 prosenttia vastaavasti koko kuormasta. Päivitetty 11.10.2017.
  • Puun hyödyntäminen

    Puun hyödyntäminen

    Kuvassa kerrotaan, kuinka talousmetsästä kaadettu puu käytetään kokonaan hyödyksi eikä jätteitä tule. Päivitetty 1.7.2016.
  • ff_graafi_eng_Kuolleen_kayttokelpoisen_puun_maara_2011

    Kuolleen käyttökelpoisen puun määrä hehtaaria kohti

    Kuolleen käyttökelpoisen puun määrä hehtaaria kohti on pitkän laskun jälkeen kääntynyt kasvuun. Määrä korreloi lahopuun määrän kanssa, mutta koska sitä ei ole inventoitu ennen 1980-lukua, lahopuun määrän pitkän aikavälin kehitystä voidaan arvioida kuolleen käyttökelpoisen puun määrän avulla. Päivitetty 1.1.2011.
  • ff_graafi_2017_021_Yksityismetsien_tukkipuun_hakkuukertyma_1991_2015

    Yksityismetsien tukkipuun hakkuukertymä 1991–2015

    Tukkipuun hakkuukertymä on merkittävä, koska metsänomistajat saavat 70 prosenttia puun myyntituloistaan tukkipuun myynnistä. Päivitetty 1.7.2017.