Metsävarat

Tälle sivulle on koottu lista graafeista, joiden aihepiiri on metsävarat. Graafi avautuu pikkukuvasta pdf-muodossa.

Liitetyt tiedostot

  • ff_graafi_2017_Suomi_metsien_maa_01.ai

    Suomi – metsien maa

    Kuva kertoo metsien suuresta merkityksestä Suomelle: maapinta-alasta 86 prosenttia on metsätalouden maata. Päivitetty 1.8.2017.
  • ff_graafi_2017_Suomi_ja_sen_metsat_pahkinankuoressa_02.ai

    Suomi ja sen metsät pähkinänkuoressa

    Kuvassa kerrotaan muutamia keskeisiä tunnuslukuja Suomen metsistä. Päivitetty 31.7.2017.
  • ff_graafi_2017_003_Suomen_vuotuinen_puuvirta

    Suomen vuotuinen puuvirta

    Kuva kertoo, mihin metsistä vuosittain poistuva puu menee, mikä osuus siitä päätyy metsäteollisuuden raaka-aineeksi, mistä muualta teollisuus saa puuraaka-ainetta ja miten yhden metsäteollisuuden alan sivutuote on toisen metsäteollisuuden alan raaka-ainetta. Graafi päivitetty 24.4.2017.
  • ff_graafi_2017_004_Suomen_metsat_1850

    Suomen metsät vuonna 1850

    Kuva kertoo, miten huonossa tilanteessa Suomen metsät olivat vuonna 1850 esimerkiksi kaskenpolton takia. Metsien puumäärä alkoi kasvaa vasta sitä mukaa kuin nykyaikainen metsänhoito asteittain otettiin käyttöön 1900-luvulla. Päivitetty 1.4.2016.
  • ff_graafi_2017_005_Puuvarannon_kehitys

    Puuvarannon kehitys vuosina 1800–2013

    Kuva kertoo, kuinka metsien puumäärä on saatu kasvamaan systemaattisella metsänhoidolla, joka otettiin käyttöön asteittain 1900-luvulla. Päivitetty 1.4.2016.
  • ff_graafi_suo_Puuston_kasvu_ja_poistuma_2015

    Puuston kasvu ja poistuma vuosina 1920–2013

    Suomen metsävarojen huiman kasvun lisäksi kuva kertoo siitä, että hakkuut ovat jo pitkään olleet Suomessa pienemmät kuin kasvu, mistä johtuen metsien puumäärä ja myös hiilivarasto ovat kasvaneet jo kauan. Päivitetty 1.4.2016.
  • ff_graafi_2017_007_Puuston_tilavuus_1920_luvulta_lahtien

    Puuston tilavuus 1920-luvulta lähtien

    Kuvasta näkee, että vaikka metsäpinta-ala on pysynyt kaiken aikaa samana, metsissä kasvavan puuston määrä on kasvanut. Hehtaaria kohti puuta on siis yhä enemmän, puulajista riippumatta. Päivitetty 1.7.2016.
  • ff_graafi_2017_008_Metsien_ikarakenne_vuosina_1951_2013

    Metsien ikärakenne vuosina 1951–2013

    Kuvasta näkee, että metsätalousmielessä yli-ikäisten, siis hakkuukypsyyden ohittaneiden, yli 70-vuotiaiden metsien määrä on kasvanut Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa hakkuukypsyys saavutetaan paljon myöhemmin ja siellä metsien ikärakenne on muutenkin toisenlainen lähinnä hitaan kasvun takia. Päivitetty 1.7.2016.
  • ff_graafi_2017_009_Puuston_maara_ja_poistuma_1951_2015

    Puuston määrä ja poistuma vuosina 1951–2013

    Vaikka Suomen metsien puuston määrä on 1950-luvun jälkeen kasvanut rajusti, sitäkin enemmän metsistä on viety tänä aikana puuta teollisuuden käyttöön. Puun teollinen käyttö ei siis ole este metsävarojen kasvattamiselle, vaan asia voi olla jopa päinvastoin, jos metsätalouden menetelmät perustuvat kestävyyteen. Päivitetty 1.4.2016.
  • ff_graafi_2017_010_Jarean_puuston_maara_1951_2013

    Järeän puuston määrä 1951–2013

    Usein sanotaan, että kyllähän Suomessa puuta on, mutta nykyaikaisen metsänhoidon takia se on pienikokoista risukkoa. Todellisuudessa asia on päinvastoin: nykyaikainen metsänhoito tuottaa metsiin jatkubasti järeämpää puuta, puulajista riippumatta. Se on myös metsänhoitotoimien tavoite, sillä metsänomistaja saa eniten puun myyntituloa juuri hyvänlaatuisesta tukista, jota saa nimenomaan isoista puista. Päivitetty 1.4.2016.
  • ff_graafi_2017_011_Puulajien_vallitsevuus

    Puulajisuhteet vuonna 2013

    Suomen metsien yleisin puu on mänty, mutta lehtipuidenkin osuus on merkittävä. Päivitetty 1.7.2016.
  • ff_graafi_2017_012_Euroopan_metsavarat

    Euroopan metsävarat

    Euroopan metsävarat eivät suhteellisesti ottaen ole läheskään niin suuret kuin Suomen eivätkä metsät ole muille Euroopan maille läheskään niin tärkeitä kuin Suomelle, eivät taloudellisessa eivätkä muussakaan mielessä. Päivitetty 1.7.2016.
  • ff_graafi_2017_013_Maailman_metsaalan_muutos_2005_2015

    Maailman metsäalan muutos 2000-2010

    Kuvasta voi päätellä, että maailmalla metsäpinta-ala vähenee rajuimmin siellä, missä metsien käyttö ei ole teollista. Teollinen metsänkäyttö sen sijaan pyrkii säilyttämään metsävarat. Yli puolet maailmassa kaadetusta puusta meneekin polttopuuksi. Päivitetty 1/2011.
  • Kuolleen käyttökelpoisen puun määrä hehtaaria kohti

    Kuolleen käyttökelpoisen puun määrä hehtaaria kohti

    Kuolleen käyttökelpoisen puun määrä hehtaaria kohti on pitkän laskun jälkeen kääntynyt kasvuun. Määrä korreloi lahopuun määrän kanssa, mutta koska sitä ei ole inventoitu ennen 1980-lukua, lahopuun määrän pitkän aikavälin kehitystä voidaan arvioida kuolleen käyttökelpoisen puun määrän avulla. Graafi päivitetty 1/2011.