Metsien monikäyttö

Lainsäädäntö ja jokamiehenoikeudet takaavat monikäytön.

Suomen metsälainsäädäntö perustuu kestävän metsätalouden periaatteelle. Tämän periaatteen katsotaan koostuvan kolmesta osa-alueesta, jotka ovat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Näitä elementtejä pidetään keskenään tasa-arvoisina.

Käytännössä metsien monikäyttö tarkoittaa pitkälti samaa kuin metsätalouden sosiaalinen kestävyys. Tämän takaamiseksi Suomessa on käytössä monia keinoja. Yksi tärkeimmistä on laajalle levinnyt metsänomistus: noin joka kahdeksas suomalainen omistaa metsää. Metsät ovat myös kaikkien suomalaisten käytössä, ja sen takaa jokamiehenoikeus.

Metsät ovat päivittäin aiku kaikille

Jokamiehenoikeus on voimassaolevaa tapaoikeutta, jota myös tuomioistuimet noudattavat päätöksissään. Jokamiehenoikeus on sananmukaisesti jokaisella, ei siis vain suomalaisilla, vaan kaikilla jotka Suomessa käyvät. Jokamiehenoikeuden mukaan jokainen saa liikkua metsissä ja luonnossa jalan, hiihtäen, polkupyörällä tai ratsain. Luonnossa saa myös leiriytyä ja kerätä luonnonvaraisia kukkia, marjoja ja sieniä.

Jokamiehenoikeus on voimassa kaikissa suomalaisissa metsissä, lukuun ottamatta eräitä tiukasti suojeltuja luonnonsuojelualueita. Niistä osalla jokamiehenoikeutta on rajoitettu, osalla sitä ei ole ollenkaan.

Jokamiehenoikeuksissa on myös rajoituksia. Maanomistajalle tai luonnolle ei saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa. Moottoriajoneuvoilla liikkuminen ja tulenteko ilman maanomistajan lupaa on kielletty. Oikeus kerätä luonnonvaraisia kukkia, marjoja ja sieniä ei luonnollisestikaan kata rauhoitettujen kasvien – eikä esimerkiksi hakkutähteiden – keräilyä. Jokamiehenoikeus, kuten oikeus leiriytyä, ei ole voimassa asumusten pihamailla tai läheisyydessä eikä se myöskään salli pitkäaikaista leiriytymistä.

Suomi eroaa useimmista metsämaista siinä, että suomalaiset arvostavat metsien kestävää käyttöä myös metsäteollisuuden tarpeisiin. Tämä perustuu osittain jokamiehenoikeuteen: yhtäältä metsätaloutta harjoitetaan kaikkialla Suomessa, toisaalta jokamiehenoikeus antaa kaikille mahdollisuuden nähdä omin silmin, mitä se merkitsee käytännössä. Lisäksi, laajalle levinneen metsänomistuksen ansiosta jokainen suomalainen vähintäänkin tuntee jonkun, joka joko omistaa metsää tai työskentelee metsäsektorilla.

Lähimetsä on tärkeä ulkoilupaikka

Jokamiehenoikeus takaa, että kuka hyvänsä voi mennä kenen tahansa metsään. Ja niin suomalaiset tekevätkin: kolme neljästä harrastaa metsäisiä harrastuksia jokamiehenoikeuden nojalla. Kaksi kolmesta suomalaisesta ulkoilee luonnossa viikoittain. Matka marja- ja sienimetsiin on kotoa keskimäärin neljän kilometrin mittainen. Puolet suomalaisista asuu noin kilometrin päässä marja- ja sienimailta.

Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia, joista 16:a poimitaan ravinnoksi. Vuosittain poimitaan noin 40 miljoonaa kiloa marjoja, josta 75 prosenttia omaan käyttöön. Taloudellisesti tärkeimmät marjat ovat puolukka, mustikka ja lakka.

Metsissä kasvavista sienistä noin 200 on syötäviä ruokasieniä. Niistä 23 on hyväksytty kauppasieniksi.

Ruokasienisato yltää hyvinä satovuosina noin 360 miljoonaan kiloon, josta kolme neljäsosaa on riittävän hyväkuntoista kerättäväksi. Ruokasieniä kerätään vuosittain yleensä 5–9 miljoonaa kiloa. Tästä lähes kaikki menee kotitalouskäyttöön, vain noin puoli miljoonaa kiloa päätyy kauppasieniksi eli poimitaan myyntiin.

Huippuvuonna 2003 ruokasieniä kerättiin kaikkiaan yli 13 miljoonaa kiloa.

Suomalaisten suosituimpia ulkoiluharrastuksia ovat kävely, uinti luonnon vesissä, mökkeily, marjastus, pyöräily, kalastus, veneily, hiihto, sienestys ja auringonotto rannalla. Metsästys on Suomessa hyvin laajalle levinnyt harrastus, koska metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen.

Suomessa on 300 000 metsästäjää, joista kaksi kolmasosaa käy vähintään kerran vuodessa metsällä. Iso osa metsästäjistä on naisia.

Pääosa Suomen 60 riistalajista elää metsässä. Taloudellisesti tärkein riistaeläin on hirvi.

Päivitetty 8.1.2016.


Metsien monikäyttöön liittyviä graafeja forest.fi:ssä