Sata syytä mennä metsään

puupinoMetsäyhdistys haastaa sinut pohtimaan metsäsuhdettasi. Julkaisemme Suomen juhlavuoden kunniaksi 100 syytä mennä metsään – kerro meille omasi ja vie haastetta eteenpäin!

Lähetä meille oma, lyhyt tarinasi sekä halutessasi siihen liittyvä vaakakuva sähköpostitse: info@smy.fi. Julkaisemme tarinat nimellä.

Jaa kokemuksesi metsästä myös Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa: #onnimetsässä, #foreststateofmind.


Suomi 100 vuotta – Suomalainen onni asuu metsässä

Metsässä tapahtuu 2017


 

Rauha ja hiljaisuus

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #1: Rauha ja hiljaisuus

Kysyimme marraskuussa Metsämessujen kävijöiltä, mikä heidän onnensa on metsässä. Sadoista Helsingin messukeskuksen vieraista suurin osa koki metsässä tärkeimmäiksi rauhan ja hiljaisuuden. Tässä osa vastauksista:

”Metsä on kaunis ja rauhaisa.”

”Kaikkea! Kun menee metsään, verenpaine laskee ja stressi häviää. Olo on taivaallinen.”

”Luonnon rauhaa!”

”Metsä on paikka, jossa on aikaa ajatella ja ajatus selkeää.”

”Kiva tehdä majoja ja rauhoittua.”

”Rauhaa, hiljaisuutta. Metsän tuoksu ja lintujen laulu.”

”Henkistä ja fyysistä hyvinvointia, siis laatuaikaa!”

”Metsään pääsen rauhoittumaan <3.”

 

 

 

Jäljet hangessa

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #2: Jäljet hangessa

Suomen Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnästä vastaava Sirpa Kärkkäinen etsii metsässä jälkiä.

”Suorittajana on vaikea vain käveleskellä metsässä, mutta kun samalla bongailee asioita, retkeen saa enemmän sisältöä.”

Talvisin Kärkkäinen bongailee eläinten jälkiä. Parhaat bongaukset ovat kuvan ilveksen jäljet ja karhun jätökset.

Tarkkaile lintuja

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #3: Tarkkaile lintuja

Suomen Metsäyhdistyksen projektipäällikkö Annamari Heikkinen bongailee lähimetsissä lintuja. Bongailuun hän virittäytyy omalla parvekkeella, jossa Annamari seuraa linnunpöntössä elävän sinitiaisperheen elämää.

Tammikuussa lintuja bongailtiin pihoilla ja lähimetsissä BirdLifen järjestämässä pihabongaus -tapahtumassa.  Samalla kerättiin tärkeää tietoa talvisesta linnustosta.

#pihabongaus

Suomen luonnon päivät

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #4: Suomen luonnon päivät

Partiolippukunta Tavastien sudenpennut menevät metsään teemalla Sukella talveen, toivoen sukelteluun paljon pehmeitä kinoksia ja vähemmän loskaisia lätäköitä. Retkeä ja eväspulkkaa vetää Suomen Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän suunnittelija Anne Turunen.

Suomen luonnon päiviä järjestetään juhlavuonna 2017 neljä:

  • 4.2.2017 Sukella talveen
  • 20.5.2017 Villiinny keväästä
  • 17.6.2017 Rakastu kesäyöhön
  • 26.8. Juhli luontoa

#luonnonpäivät #suomi100

 

Retki marjaparatiisiin

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #5: Retki marjaparatiisiin

PEFC Suomen tiedottajan Emmi Kauhasen parhaimmat puolukka, mustikka ja kantarelli apajat löytyvät mökkimaisemista Puulan rannoilta ja saarista.

Kunnon marjaretki vaatii tietysti myös kunnon eväät, jotka nautitaan kannonnokassa hyvässä seurassa.

Mistä tietää, että metsäretki on onnistunut? No tietysti sinisistä sormenpäistä.

Metsän ja syksyn tunnelmiin Emmi palaa talven aikana saalista kotona maistellessaan.

”Koska siellä on kivaa!”

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #5: Koska siellä on kivaa!

Ylöjärvellä sijaitsevassa Kurun vuoropäiväkodissa metsäretkeillään viikoittain ympäri vuoden. Lasten mielestä metsään kannattaa mennä, koska se on hauskaa ja kivaa.

Metsässä on kiva leikkiä, siellä saa katsella eläimiä ja voi nähdä eläinten jälkiä ja kuulla niiden ääniä. Lasten mukaan metsässä voi tehdä mitä haluaa: voi kerätä keppejä, nähdä kettuja ja pupuja, tehdä majoja ja rakennuksia.

Ja tietenkin siellä voi syödä eväitä. Tämänkin lapset totesivat, kun heiltä kysyttiin, miksi mennä metsään: koska siellä on puita.

Inspiraation lähde

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #7: Inspiraation lähde

”Parasta elämässä on retket ja hiljaiset hetket. Metsä on minun paikka heijastaa omaa mielenmaisemaa ympäröivään luontoon, paikka inspiraatiolle ja elämän energialle.” Kertoo tuottaja, sosiaalisen median monitaituri Joonas Linkola.

Linkola jakaa retkillä tallentamiaan kuvia muun muassa Instagram-tilillään @joonaslinkola.

Parasta koirakaverille

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #8: Parasta koirakaverille

Metsäpoluilla on mukava liikkua koiran kanssa sekä kesällä että talvella.  Oma Iita-koirani nauttii metsäretkistä. Iita hyppii kiville ja kallioille, nuuhkii jälkiä ja toiveikkaana tutkii koloja. Josko sieltä löytyisi syötävää. Ja tietenkin Iita syö marjoja – varsinkin mustikoita. Mieluisinta on keppien etsintä ja järsiminen. Jos Iita saa juosta vapaana, on emännälle tiedossa rauhaisa hetki kotona.
-Sirpa Hirvilammi, it-koordinaattori

Kalevalan maisemat

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #9: Kalevalan maisemat

Helmikuun 28. päivänä juhlistetaan Kalevalaa ja suomalaista kulttuuria. Metsällä on yksi isoimmista rooleista kummassakin Kolin huipulta maisemaa katsellessaan voi hyvin kuvitella kuinka Väinämöinen on  laittanut Sampsa Pellervoisen töihin herättämään mäet, kummut, kankaat ja notkot eloon kylväen ne eri puulajeilla.

Lue Kalevalan toinen runo jossa metsämme saavat alkunsa. Metsään voi astua kotisohvalla rentoutuen kotimaisen kirjallisuuden tai vaikka taitavien luontokuvaajiemme otosten kautta.

Perheelle hyvinvointia

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #10: Perheelle hyvinvointia

Jämsän Kuorevedellä asuvalla Tiistolan perheellä on varmasti sata syytä mennä metsään, mutta Topi Tiistolan mukaan yksi tärkeimmistä on perheen hyvinvointi. Metsässä perheen viiden lapsen silmät ”kirkastuvat” ja heistä tulee entistä hyväntuulisempia. Lisäksi lapset ovat alkaneet kiinnostua monista, vain metsästä löytyvistä asioista.

Täysillä huutamaan

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #11: Täysillä huutamaan

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Sananlaskussa on perää sen vertauskuvallisessa merkityksessä. Metsään huutaminen ei ole ollenkaan huono idea ihan oikeasti kiukun puuskassa.

Suomalaispsykologit Nina Lyytinen ja Kirsti Palonen ovat kehittäneet metsään huutamisesta stressinlievitysmenetelmän. Helsingin sanomat kirjoitti stressihuudosta ja -nyrkkeilystä 10.6.2016 otsikolla ”Stressi lähtee karjumalla – suomalaispsykologien kehittämässä menetelmässä huudetaan metsässä

Helsingin Sanomissa ilmestyvä Joonas Rinta-Kanton piirtämä Fok_It sarjakuva käsitteli aihetta Suomi100 teemalla perjantaina 10.3.2017. Lue sarjakuva tästä.

Metsässä vain kaiku vastaa, eikä kukaan loukkaannu.

Kahvia nuotiolla

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #12: Kahvia nuotiolla

Suomen Partiolaisten metsäkoordinaattori Jaakko Niippalalla on monta hyvää syytä mennä metsään.

”Siellä on harrastukset ja kahvia. Tänäkin vuonna lukuisat partioretket ympäri Suomen sekä erilaiset tapahtumat niin Evon maastossa kuin Hangon Syndalenissakin (http://www.säihke2017.fi). Metsässä voi siis rauhoittua aivan yksin tai viettää kesäviikko tuhansien muiden kanssa.Metsäretken kohokohta on aina nuotiokahvit, unohtamatta tietenkään makkaraa.

Mistä tietää, että metsäretki on onnistunut? Vaatteet haisevat savulta ja kotona uni maittaa.”

Mikrobien lumo

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #13: Mikrobien lumo

Suomen ympäristökeskuksessa rajat ylittävää vihreän vyöhykkeen yhteistyötä koordinoiva tutkija Aino Rekola innostuu metsän ja luonnon mikrobeista. Tutkimustulokset siitä, että monimuotoinen luonto ja luonnon mikrobeille altistuminen voivat ehkäistä erilaisia tulehdusperäisiä sairauksia ovat hurjan kiinnostavia ja houkuttelevat entisestään etsiytymään monimuotoiseen metsään.

Sammalta saappaani alla olen myös mukavampi ihminen! 🙂

 

Mielikuvitus valloilleen

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #14: Mielikuvitus valloilleen

Mielikuvitus laukkaa metsässä eikä retkelle tarvitse pakata leikkikaluja mukaan. Luonto tarjoaa kaiken leikkiin tarvittavan. Alkuun pääsee ihan vain tarkkailemalla ympäristöä. Mielikuvitus, kekseliäisyys ja luovuus pääsevät vauhtiin luonnon materiaaleista majoja, erilaisia hahmoja ja leluja rakennellessa.

Aika kuluu kuin siivillä, eikä metsä tunnukaan pelottavalta paikalta edes hämärän laskeutuessa!

Ihan paras leikkipaikka

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #15: Ihan paras leikkipaikka

Westendinpuiston koulun 1.-3.-luokkalaiset pohtivat syitä mennä metsään. Tässä koostettuna oppilaiden ajatuksia.

Metsä on ainutlaatuinen. Metsässä voi kuulla metsän ääniä, lintujen laulua ja voi rauhoittua! Siellä on kaunista, rauhallista ja hiljaista, saa raikasta ilmaa ja on hyvä tuoksu, ei ole paljon saasteita. On hienoja paikkoja, kauniita näköaloja, kasveja, piiloja, hippapaikkoja ja parkourrata. Metsässä voi leikkiä, rakentaa majoja, retkeillä, telttailla, ratsastaa kaviourissa, hiihtää, kalastaa, uida, maalata, kiipeillä, ulkoiluttaa lemmikkiä, mennä lenkille tai piknikille ja voi maastoutua! Metsässä voi tutkia ötököitä, katsella muurahaispesää ja löytää eläimiä, joita ei kotona näe, voi bongata lintuja.  Metsässä voi poimia marjoja ja sieniä. Metsästä saa myös puuta paperitehtaita varten. Metsässä voi tehdä käpypossuja, kaarnaveneitä tai puolukkakransseja, voi koota keppikokoelman, kerätä lehtiä ja löytää aarteita.  Luvalla voi tehdä nuotion ja paistaa makkaraa.  Tärkeintä metsässä on metsän tuoksu ja siellä voi virkistää mieltä.

Korvasienisaalistus

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #16: Korvasienisaalistus

Toukokuussa saappaat kannattaa suunnata kohti avohakkuualueita. Hitaasti pitkin ajouria edeten, katse maahan luotuna. Korvasienet nousevat, kun koivuun tulee hiirenkorvat ja käki availee ääntään.

Kun hakkuusta ja maanpinnan käsittelystä on kulunut vuosi, kaksi, on oikea ajankohta etsiä näitä herkkuja. Kasvupaikallakin on merkitystä, sillä kovin reheviltä mailta sieniä löytyy harvemmin.

Metsä on keväällä parhaimmillaan, kun itikat, paarmat ja hirvikärpäset eivät vielä pörrää keräilijän ympärillä.

Lisää korvasienistä

 

Ihanat kesätuoksut

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #17: Ihanat kesätuoksut

Helteisen kesäpäivän metsän tuoksu tuo mieleeni muiston kuumasta männikkörinteestä, jossa oli kesänavettamme. Leikin usein sen ulkopuolella odottaen, että äiti saisi lehmät lypsetyksi. Rinteessä kasvoi runsaasti valkokukkaisia ruohokanukoita. Syksymmällä ammuin aikani kuluksi niiden oransseja marjoja karhunputkipyssyllä.

Tämä muisto on kukaa 60-luvulta, mutta sen tunnelma palautuu kirkkaana tuoksun myötä.  Hajut jättävät voimakkaita muistijälkiä aivoihimme. Voimme palauttaa niiden avulla erilaisia mielikuvia ja tapahtumia mieleemme.

Mennään metsään keräämään tuoksuvia muistijälkiä.

 

 Täynnä yllätyksiä

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #18: Täynnä yllätyksiä

Metsä tarjoaa aina jotain uutta. Metsä tarjoaa kulkijalle ainutlaatuisia hetkiä – oli kyseessä esimerkiksi odottamaton kohtaaminen jonkin luontokappaleen kanssa tai vaikka inspiroivan näkymän laukaisema ajatus –, sillä on kyky yllättää.

Aina avoin kuntosali

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #19: Aina avoin kuntosali

Metsä on liikkujalle aina avoin ja ilmainen kuntosali. Monipuolisia liikuntamahdollisuuksia on laidasta laitaan: patikointi, polkujuoksu, hiihto, mastopyöräily, suunnistus, jne. kaverin kanssa tai ilman.

Tässä Luonnon päivien videossa luontolähettiläs Bruce J. Oreck antaa ohjeet kymmenen liikkeen forest fitness -treeniin.

 

 

Aarteenetsintää

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #20: Arteenetsintää

Geokätköily tekee metsäretkestä erilaisen seikkailun. Uusia kätköjä etsiessä tutustuu sivussa aina myös uusiin alueisiin. Kätköjä löytyy niin metsistä, muualta luonnosta kuin kulttuurikohteistakin. Geokätköjä on ympäri maailmaa jo miljoonia.

Geokätköilyn alkuun pääset helposti. Jos puhelimessasi on GPS-paikannus, voit etsiä kätköjä puhelimeen ladattavan sovelluksen avulla.

Lue kaikki geokätköilystä täältä.

Neljä vuodenaikaa

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #21: Neljä vuodenaikaa

Helsinkiläinen abiturientti Jaana Heiskanen menee metsään kaikkina neljänä vuodenaikana: ”Metsässä näkee, kuinka erilaiselta Suomen luonto näyttää eri vuodenaikoina. Syksyllä metsän valtaa ihastuttava värien loisto, ruska – talvella taas voi vaeltaa syvissä lumihangissa ja nauttia häikäisevän valkoisista maisemista, joita katsellessa mieli lepää. Keväällä metsä herää henkiin, kun puihin ilmestyy silmuja, eläimet heräilevät talviuniltaan ja purot solisevat. Kesällä kaikki vihertää ja metsässä voi havaita monia eläinlajeja: niin kettuja, kiuruja kuin koppakuoriaisiakin. Jokainen vuodenaika on täysin omanlaisensa. Kun sen huomaa, tajuaa, kuinka monipuolinen luontomme oikeasti onkaan ja mitä kaikkea annettavaa sillä voi olla jokaiselle.”

 

 

Kävelypalaveri metsässä

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #22: Kävelypalaveri metsässä

Metsässä liikkuessa mieli virkistyy ja ajatukset lähtevät lentämään. Metsä on rauhallinen ympäristö keskustella työkaverin tai ystävän kanssa. Miksi et pitäisi kokousta kävellen tai kalliolla istuen metsässä?

 

Metsä muusana

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #23: Metsä muusana

Mene metsään maalaus- tai piirustusvälineiden kanssa. Koita ikuistaa todellisuus paperille tai inspiroidu väreistä ja muodoista.

Metsä on mitä mainioin tarinoiden näyttämö. Vaeltele lähimetsässä kuvitellen se kertomuksen miljööksi. Mitä tapahtuu? Miksi? Mitä tästä seuraa? – näihin ja moniin muihin kysymyksiin voit keksiä vastauksia ja kirjoittaa niiden pohjalta oman iltasadun tai vaikka kokonaisen tarinoiden sarjan.

Inspiraatiota ja materiaaleja askarteluun

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #24: Inspiraatiota ja materiaaleja askarteluun

Metsä on ehtymätön inspiraation ja askartelumateriaalien lähde käsitöitä harrastavalle. Lehdistä voi tehdä esim. kauniita kollaaseja. Oksat ja varvut ovat mainio materiaali ovikranssien tai korien punomiseen. Kukapa ei olisi tehnyt lapsena kaarnalaivoja ja käpylehmiä. Vain mielikuvitus on rajana kun käytössä on metsän antimien lisäksi vähän työkaluja, narua, liimaa ja niin edelleen.

Metsän äänet

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #25: Metsän äänet

Keväinen linnunlaulu, aaltojen liplatus rannalla, oksien rasahtelu askelten alla: metsä on täynnä elämää ja ääniä. Hiljenny kuuntelemaan puita. Eri kokoiset ja lajiset puut humisevat tuulessa eri tavoin.

Opettele tunnistamaan lajeja

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #26: Opettele tunnistamaan lajeja

Kuinka monta lintulajia tunnistat? Entä kasveja tai sieniä? Tunnetko kaikki kotimaiset puulajit?

Järjestä perheelle tai kavereille lajintunnistuskisa metsässä, tai osallistu Birdlife Suomen vuoden 2017 kestävään Tunnista 100 lintulajia -kampanjaan.

Esimerkiksi LuontoPortti on hyvä apu lajintunnistusharjoituksiin.

Aikamatka menneisyyteen

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #26: Aikamatka menneisyyteen

Metsä on ajaton paikka. Se on luultavasti sata ja tuhat vuotta sitten ollut hyvinkin samankaltainen kuin nykyään. Metsän pysyvyyttä on vaikeaa käsittää. Kuvittele metsässä tarpoessasi olevasi 1800-luvulla tai kivikaudella. Mistä olet tulossa, minne menossa ja mitä haet metsästä?

Tähdet

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #28: Tähdet

Mitä kauemmas valaistuista teistä ja asutuksesta menet sitä vähemmän ympärilläsi on valosaastetta. Metsässä tähdet näkyvät paremmin.

Kiipeä puuhun

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #29: Kiipeä puuhun

Kiipeily voimistaa käsiä ja jalkoja, sekä on hyväksi selkärangalle. Puita ei kuitenkaan saa kiipeillessään vahingoittaa. Oksien katkominen ei ole jokamiehenoikeus.

Bongaa muinaismuistoja

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #30: Bongaa muinaismuistoja

Luonnosta löytyy jäänteitä esihistoriallisilta ja historiallisilta ajoilta. Niitä kutsutaan muinaismuistoiksi. Monet muinaismuistot ovat aikojen saatossa metsittyneet tai peittyneet maalla ja niitä on vaikea havaita. Esimerkiksi kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty koko maasta. Kiviröykkiö metsässä voikin olla pronssi- tai rautakautinen hauta.

Museoviraston verkkosivuilta löytyy ohjeet kuinka tulee toimia löytäessään muinaisjäännöksen.

Tunnista jääkauden jälkiä

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #31: Tunnista jääkauden jälkiä

Viimeisin jääkausi oli kylmimmillään 18 000 vuotta sitten. Suomi metsineen on täynnä merkkejä jäämassojen liikkeistä aikojen saatossa.

Keskellä metsää voi vastaan tulla esimerkiksi yllättävän suuri kivenlohkare joka saattaa olla jään kalliosta irti repimä ja uudelle paikalleen kuljettama siirtolohkare.

Jäämassat hioivat kallioita siloisiksi ja sulamisvedet pyörittelivät niihin hiidenkirnuja.

Sulavat jäämassat muodostivat myös hiekasta ja sorasta harju- ja reunamuodostelmia.

Maaperään hautautuneet jäälohkareet puolestaan jättivät paikoilleen sulaessaan jyrkkäreunaisia suppakuoppia.

Löydä oikopolku

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #32: Löydä oikopolku

Poiketessa kadulta metsään laajenee lähiympäristö ja voit huomata löytäneesi vaikkapa oikopolun kauppaan tai bussipysäkille. Kun uskaltaudut asfaltilta pois ja lasket metsän mukaan kotikaupunkiisi, näet kaupunkisi ja sen mittasuhteet uudella tavalla.

Ripusta linnunpönttö

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #33: Ripusta linnunpönttö

Metsissämme elää useita vanhoissa tikan koloissa ja muissa puiden onkaloissa pesiviä lintulajeja. Pesimäkauden ulkopuolella kolot suojaavat sateelta ja tuulelta. Seinät pitävät myös lämpöä talven pakkasilla.

Rakenna linnunpönttö pihapiirin linnuille tai vie pönttö metsään, rannalle tai pellonreunaan. Se millainen pönttö milloinkin kannattaa rakentaa ja puuhun ripustaa riipuu elinympäristöstä. Paljon tietoa liittyen erilaisiin linnunpönttöihin löytyy Ylen Miljoona linnunpönttöä kampanjan kotisivulta.

 

 

Herätä kipinä lapsissa

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #34 Herätä kipinä lapsissa

Eväät mukaan ja mars metsään perheen pienintä myöten. Retket alkavat lähimaastosta ja iän karttuessa matkat pitenevät. Jos väsy yllättää pienimmän, voi matka jatkua hetken kantorepussa kunnes pienet jalat taas itse kantavat. Pienenä herännyt metsäkipinä kantaa läpi elämän. Pian jo aloite mustikkaan tai kantarelliin lähtemisestä tulee lapsilta itseltään. Siitä tietää, että metsässä on viihdytty. On uskomatonta, miten metsäpolut houkuttelevat pienimmänkin talsijan taittamaan pitkiä matkoja. Metsäpolut ovat niin paljon mielenkiintoisempia kuin rakennetut jalkakäytävät!

Törmää harvinaisuuksiin

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #35 Törmää harvinaisuuksiin

Metsässä voi tulla eteen mitä vain! Mielenkiintoisen näköisestä ja itselle uudesta kasvista kannattaa ottaa kuva ja perehtyä kotisohvalla tarkemmin lajimääritykseen. Kuvassa on rauhoitettu neidonkenkä, joka kuuluu orkideoihin eli kämmekkäkasveihin. Lajiin voi törmätä erityisesti Keski-Lapissa ja Oulangan kansal­lis­puis­tossa Kuusamossa.

Vihta tai vasta

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #36 Vihta tai vasta

Oi sitä saunan täyttävää koivuntuoksua, kun vihta tai vasta viuhuu! Oikeaoppinen vihta tehdään rauduskoivun oksista. Metsässä sopivia vihdan oksia valitessa keskittyy vain itse tekemiseen, sopivien oksien löytämiseen. Ennen kuin lähtee metsään vihdan hakuun, on kuitenkin muistettava, että vihdan hakeminen, oksien taittaminen elävistä tai kuolleista puista, ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Aina on oltava maanomistajalta lupa tai suunnattava omaan metsään.

Vanhusten metsäryhmä

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #37 Vanhusten metsäryhmä

Suomen Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän suunnittelija Suvi Pessala vetää vapaaehtoistyönä palvelutalossa asuville vanhuksille metsäryhmää. Moni vanhus on ikänsä liikkunut metsässä, osa työskennellytkin metsässä. Liikkumisen hankaloiduttua he eivät enää pääse metsään. Metsän kaipuu on suuri.

Metsäryhmää varten Pessala kiertelee metsässä etsien erilaisia mielenkiintoisia asioita, joita hän kuvaa tai kerää mukaan. Usein ryhmässä esittellyt metsäiset aiheet ja löydöt herättävät osallistujissa monia muistoja. Tavoitteena on tuoda ryhmään metsä kaikin aistein, niin tuoksujen, makujen, äänien kuin kosketuksenkin kautta. Näin tehdään yhdessä matkaa muistojen metsään.

Leivo mustikkapiirakka

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #38 Leivo mustikkapiirakka

Mikä olisi parempi syy mennä metsään, kuin kansallinen mustikkapiirakkapäivä, jota vieteään 6.8.

Mustikkasato on nyt parhaimmillaan ja piirakka-ainekset käden ulottuvilla vaikka lähimetsässä.

Suomen Metsäyhdistyksen projektipäällikkö Annamari Heikkinen pyöräytti mustikka-kaurapaistoksen piirakkapäivän kunniaksi.

Nam ja suut sinisiksi!

Työmatkan varrella

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #39 Työmatkan varrella

Kuljen metsän läpi monta kertaa viikossa ihan jo päästäkseni töihin. Samalla kun heräilen pyörän selässä aamuun tai irrottaudun työpäivästä, saan havainnoida vuodenaikojen vaihtumista lähimetsissä. Parasta on seurata keväisin valon lisääntymistä ja maasta puskevia kasveja. Kaupan päälle tulee annos helppoa kuntoilua.

-Elina

Kansallispuistossa kajahtaa

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #40 Kansallispuistossa kajahtaa

Suomen luonnon päivänä 26.8.2017 laulettiin luonnon helmassa.  Kansallispuistoissa ympäri Suomen konsertoi koko kuorojen kirjo mieskuoroista lapsikuoroihin ja pienempiin lauluyhtyeisiin. Annamari Heikkisen kuvassa Sipoonkorven kansallispuistossa nautitaan laulusta ja metsän akustiikasta pienestä sateesta huolimatta.

Metsästä keppi keppijumppaan

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #41 Metsästä keppi keppijumppaan

Toimistotyöläisellä on ainaisena vaivana tietokoneen edessä istumisessa kipeytyneet hartiat. Helpotusta löytyy keppijumpasta. Maksuton väline jumppaan löytyy metsästä. Muista kuitenkin ettei vesaikon raivaaminen kuulu jokamiehenoikeuksiin. Maanomistajalta on aina oltava lupa. Edes kaatuneesta kuolleesta puusta ei saa ilman lupaa taittaa oksia.

Mukavia keppijumppahetkiä!

Kouluretki

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #42 Kouluretki

Aina metsään meneminen ei ole oma valinta. Ainakin jos tarkastelee koulun pakollista retkeä oppilaan näkökulmasta, mutta kokemus voi olla sitäkin antoisampi. Metsäretki voi suuntautua opettajan johdolla koulun lähimetsään tai pidemmälle esimerkiksi metsäisten toimijoiden järjestämään metsäpäivään, jossa päivän aikana vierailee useita luokkia. Metsä on oiva oppimisympäristö eri oppiaineisiin. Asiat nivoutuvat luontaisesti isommiksi ilmiöiksi. Missäpä muualla kuin mäntytaimikossa, olisi luontevampaa opetella laskemaan männyn ikää oksakiehkuroista!

Wiilubike, puinen polkupyörä

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #43 Wiilubike, puinen polkupyörä

Wiilubike on kokemäkeläisen Wood Innovations Finland Oy:n kunnianosoitus suomalaiselle koivulle. Lähtökohtana polkupyörän suunnittelussa oli tuoda esiin puun käytön mahdollisuuksia tuotteessa, jossa sitä perinteisesti ei ole totuttu näkemään. Wiilubiken runko on hiilivarasto ja tähtäimessä onkin hiilineutraali kulkuneuvo. Metsästä siis löytyy materiaali vaikka tulevaisuuden polkupyörälle.

Tutustu Wiilubikeen.

Oppitunti metsässä

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #44 Oppitunti lähimetsässä

Maailmanlaajuista Ulkoluokkapäivää vietettiin 12.10. Kampanjan tavoitteena on  edistää ulkona tapahtuvaa oppimista ja leikkiä.

Ulkoluokkapäivää voi toki viettää muulloinkin. Hertsikan ala-asteen koulu tutustui lähimetsässä metsän lajeihin,  puun iän laskemiseen ja metsäisiin leikkeihin Suomen Metsäyhdistyksen viestinnän asiantuntijoiden Suvi Pessalan ja Annamari Heikkisen johdolla.

Metsän pienet yksityiskohdat

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #45 Pienet yksityiskohdat

Astu lähimetsään tai patikoi pidemmälle. Teroita katseesi, katso lähelle. Näe puut metsältä ja yksityiskohdat kokonaisuudesta. Kumarru sammalikkoon, kurkista koloihin. Uppoudu pienoismaailman maisemiin, seuraa pikkueliöiden elämää. Tallenna näkemääsi muistin sopukoihin, valokuviin ja videoihin.

Puron solina ja konkelon narina

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #46 Puron solina ja konkelon narina

Mene metsään kuuntelemaan puron solinaa. Samalla kuulet muutakin. Jos puro solisee, millaista ääntä noro pitää? Haapa havisee, havupuut humisevat ja kovalla tuulella koko metsä kohisee. Konkelon narina pystypuuta vasten vienossa tuulessa tuntuu turvalliselta, mutta myrskyn ryskyessä ei kannata oleilla metsässä. Erotatko käpytikan ja pohjantikan naputuksen toisistaan? Entä tunnistatko eri tiaisten sirputuksen? Tiedätkö, kuinka suuri ääni on pienimmällä hippiäisellä? Havaitsetko muita eläimiä vai kuulevatko ne sinut ensin ja pötkivät pois tieltäsi? Ihmisiäkin voit kuulla, sahan soinnin metsätöissä. Jos on tyyni sää ja olet kaukana asutuksesta ja liikenteestä, kannattaa pysähtyä, saatat kuulla korvia koskevan hiljaisuuden.

Kääpäseikkailu!

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #47 Kääpäseikkailu!

Lähellä kotia, Helsingin lähimetsässä on jätetty kaatuneet puiden rungot maahan. Mikä aarre. Aina kun on mahdollista Kaija Broberg käy tarkistamassa käävät tyttären pojan kanssa, jokaisen yksitellen.

Myrskyn jälkeen

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #48 Myrskyn jälkeen

on syytä mennä katsomaan, millaista jälkeä luonto on tehnyt. Näin tuumasi moni metsänomistaja Metsämessuilla. Selasin listaa nimetyistä myrskyistä. Ensimmäinen mysky, jonka itse nimeltä muistin on Mauri. Se tuhosi metsää Pohjois-Suomessa 21.-22.9.1982 kolmen miljoonan kuution verran. Janika ja Pyry kaatoivat puuta kahden päivän aikana (15.-16.11.2001) peräti 7,3 miljoonaa kuutiota. Viimeisin Kiira-myrsky aiheutti arviolta 0,1 miljoonan kuution vahingon. Kiira näyttikin taivaan merkit eteläisen rannikon kaupunkilaisille.

Viimeinen marjaretki

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #49 Viimeinen marjaretki

tai aivan vuoden ensimmäinen. Karpaloita voi mennä poimimaan  kun lumet sulavat suolta tai  ennen lumen tuloa. Etelä-Suomessa myös siinä välissä, lumet kun tulevat ja menevät joinakin vuosina. Talvi mehustaa marjat herkullisiksi. Lenkki metsän poikki suolle rapsakassa loppusyksyn kelissä tai  juuri alkavassa keväässä virkistää. Palkinnoksi kävelystä saa vielä kirpeän karpalokiisselin kermavaahdolla pehmennettynä vaikkapa joulupöytään.

Luonnon huurteiset taideteokset

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #50 Luonnon huurteiset taideteokset

Ennen lumen tuloa löytää metsästä taideteoksia. Kuulaana loppusyksyn aamuna pakkasyön jälkeen metsän pohjassa on kuuraa poluilla ja maahan pudonneilla lehdillä. Erityisen kauniita ovat saniaisten lehdet.

Hirvijahti

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #51 Hirvijahti

Passissa oleminen on leppoisaa touhua ja rauhoittaa. Syksyisessä kauniissa metsässä yksin ollessa vaipuu helposti syvälle omiin ajatuksiinsa. Joskus sitä unohtaa, mitä varten metsässä onkaan, eikä ole lainkaan ennen kuulumatonta, että hirvi pääsee huomaamatta jolkottelemaan uinuvan passimiehen tai -naisen ohitse. Hirvijahdissa saalis ei ole itsestäänselvyys, mutta aimo annos raitista ulkoilmaa ja luontoliikuuntaa on taattu.

Suppilovahverokeittoon ainekset

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #52 Suppilovahverokeittoon ainekset

Suppilovahveron satokausi jatkuu pitkälle syksyyn, onneksi. Tuoreita keittoaineksia on tänä syksynä riittänyt yllin kyllin. Useimmiten niitä löytää niin paljon, että voi ilahduttaa ystäviä ja läheisiä perheitä antamalla tuoreita suppilovahveroita heille.

Pihka

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #53 Pihka

Pihka on luonnontuote, josta on hyötyä ihmiskunnalle. Jo satojen vuosien ajan on pihka estänyt haavojen tulehtumista ja bakteerien kasvua. Nykyisin asiasta on jo tutkittuakin tietoa ja pihkasalva on käytössä useissa yliopisto- ja keskussairaaloissakin. Pihkan keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, mutta vaikka omaa metsää ei olisikaan, voi pihkaa kerätä Metsähallituksen monikäyttömetsistä lunastamalla luonnontuoteluvan.

Lue lisää luonnontuoteluvista.

Jäkäläpallerojen ihailu

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #54 Jäkäläpallerojen ihailu

Syksyisessä metsässä aurinkoisella säällä jäkäläkalliot loistavat valkoisina. Muu aluskasvillisuus on pudottanut kuihtuneet lehtensä, mutta erilaiset jäkälät erottuvat hyvin. Pallerojäkälät ovat erityisen somaa katseltavaa.

Metsäruno

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #55 Metsäruno

Metsä on kuin vihreä arkku.
Kun menet syvemmälle metsään saatat huomata metsän henget.
Keväällä kasvit lähtee taimesta, kesällä ne kukkii jo ilosta.
SYksyllä kasvit saavat väriä, kun taas talvella ne haluaa levätä.

Hyvää loppu vuotta. Muistakaa käydä joskus metsässä. 🙂

4M luokalle
t:Noora

Puiden istuttaminen

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #56 Puiden istuttaminen

Kun metsäomistaja päättää myydä metsäänsä ja metsässä tehdään uudistushakkuu, on hän velvollinen huolehtimaan, että paikalle syntyy uusi puusukupolvi. Metsää voidaan uudistaa puulajista ja kasvupaikasta riippuen luontaisesti, istuttamalla tai kylvämällä siemeniä. Istutus tehdään yleensä pottiputkella. Hehtaarin (=  noin urheilukentän) alueelle istutetaan maaperästä ja puulajista riippuen 1 800 – 2 500 tainta.

Hiihto ensilumella

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #57 Hiihto ensilumella

Valkoisen ensilumen peittäessä metsän on aika kaivaa sukset esiin ja lähteä sivakoimaan neitseelliselle hangelle. Latuja ei tarvita. Oman ladun hiihtäjä saa ylhäisessä yksinäisyydessä nautiskella taipaleesta lumen valaistessa maiseman. Lumi hiljentää metsän äänimaailman eikä pyllähtelytkään haittaa lumen pehmentäessä laskeutumista.

Toimeentulo

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #58 Toimeentulo

Metsästä saa toimeentuloa monella eri tapaa. Metsät ovat leipätyö monelle joko fyysisen metsätyön kautta tai toimintaympäristönä esimerkiksi luontomatkailussa. Metsänomistaja voi myydä puuta omasta metsästään, mutta sen lisäksi voi kuka vain jokamiehenoikeuksien nojalla kerätä metsästä marjoja ja sieniä ja myydä yli oman tarpeen olevan saaliinsa vaikkapa torikauppiaille veroitta. Mikäli poiminta tehdään tilauksesta, on tällöin kuitenkin kyseessä verotettava tulo.

Huvikseen

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #59 Huvikseen

Miksi minä menen metsään? Nuori naishenkilö pyörittelee kysymystä suussaan. Rauhoittumaan, marjastamaan, sieneen…Mikään yksittäinen syy ei tunnu kolahtavan, kunnes hänen ilmeensä kirkastuu. ”Minä menen kyllä metsään huvikseni. Niin se on, ihan vain huvikseni.”

Ihania muistoja metsästä

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #60 Ihania muistoja metsästä

Sydämen syvää tunnetta,
sammalen vihreää väriä,
suopursun tuoksua,
kurkien huutoa,
veden välkettä ja
lumen tuoksua.
Iloa ja lämpöä.
Kaikkea tätä tuo metsä. Muistoja.

– Arja Kaasinen, Yliopistonlehtori, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin Yliopisto

 

Suomen lasten metsäretkipäivä

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #61 Suomen lasten metsäretkipäivä

Suomen lasten metsäretkipäivä kannustaa kaikkia metsäretkistä kiinnostuneita viemään lapsia metsäretkille. Metsäretkipäivä muistuttaa metsissä liikkumisen tärkeydestä ja on kunnianosoitus suomalaiselle metsäluonnolle. Suomessa jokaisen lapsen tulisi päästä edes kerran lapsuudessaan metsäretkelle!

Suomen lasten metsäretkipäivä kotisivut
facebookissa

Ihanaa yhdessäoloa

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #62 Ihanaa yhdessäoloa

Keltavahveroiden kulta-aarre odottaa retkeilijöitä! Metsässä retkeily on lapsille aarteen etsintää ja koko perheelle ihanaa yhdessäoloa. Metsässä niin kiukkuiset lapset kuin aikuisetkin rauhoittuvat, mieli lepää ja huono päivä kääntyy hyväksi. Metsä voimaannuttaa kaikkia.

-Johanna Sahila

Kasvio

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #63 Kasvio

Oletko kerännyt omana kouluaikanasi kasvion? Monet sukupolvet ovat tähän puuhaan kesälomapuhteena perehtyneet. Vuonna 2016 uudistetussa opetussuunnitelmassa kasvio mainitaan esimerkkinä eliökokoelman keräämisestä. Toteutustapa on vapaa, eikä kasvien lukumäärä niinkään ole merkityksellistä. Nykyaikaisesti yläkoululaiset voivat tehdä kasvion myös digitaalisena. Edu.fi sivustolla kerrotaan, että kasvion keräämisen päätavoitteet ovat luonnossa liikkuminen, sekä oppia luonnon monimuotoisuutta ja luonnontieteellistä työskentelyä. Aiheena voivat olla esimerkiksi piennarkasvit, metsän ekosysteemi, lähiympäristön puuvartiset, kasvupaikkojen vertailu tai taideprojektit.

Yle Elävä Arkisto: Kasvio, koululaisten kesäurakka 

Kuusifarmilla työskentely

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #64 Kuusifarmilla työskentely

Talvisin kuusifarmilla työskentely tarjoaa perinnettä ja yhdessäoloa. Kotimaisten joulukuustenkasvattajien yhdistyksen, Joulupuuseuran, arvion mukaan kotimaisia kasvattajia on noin 500. Vuosittain suomalaisia koteja ja julkisia tiloja koristaa noin puolitoistamiljoonaa kuusta, joista yli miljoona tulee suomalaisten joulupuunkasvattajien tiloilta. Noin 300 000 kuusta haetaan vuosittain omasta tai suvun metsästä ja noin 150 000 kuusta (pihtoja), tuodaan ulkomailta, lähinnä Tanskasta, kerrotaan Joulupuuseuran sivuilla.

Lue lisää joulupuuseura.fi

Punaiset posket

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #65 Punaiset posket

On pakkaspäivä ja takana muutaman tunnin ulkoilu lasten kanssa. Oltiin lähimetsässä. Tarvottiin umpihangessa peräkanaa. Muksahdeltiin ja naurettiin. Etsittiin kallioista roikkuvia jääpuikkoja. Laskettiin mäkeä liukkailla kallioilla. Rikottiin pienten lammikoiden pintaan kehittynyttä hentoa jääkerrosta. Vietiin pähkinöitä oraville. Oltiin yhdessä ja unohdettiin kaikki muu. Kotiin viemisinä on kaikilla punaiset posket. Kyllä taas kannatti lähteä talviseen lähimetsään!

 

Metsätöiden puuhastelu

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #66 Metsätöiden puuhastelu

Yksi kutsuu sitä metsätöiksi, toinen puuhasteluksi. Jollekin se on energiapuun keruuta, toiselle istuttamista, taimikonraivausta tai metsän harventamista. Moni metsänomistaja tai tuleva metsänomistaja suuntaa tuttuun metsään töihin. Puuhastelu metsätöissä on useille rentoutumisen muoto vailla vertaa. Silloin keskitytään itse tekemiseen ja tuleepa samalla kuntoiltuakin. Metsätöiden lomassa on mukava pitää tauko nuotion äärellä makkaraa paistellen.

Metsänhoidon jälkien tarkastelu

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #67 Metsänhoidon jälkien tarkastelu

Metsänomistajalla on monia syitä käydä omassa metsässään. Erityistä mielihyvää tuottaa nähdä oman työn kädenjälki ja seurata metsän muutosta. Metsänhoidon tulosten tarkasteluun velvoittaa ihan lakikin uudistamisen osalta. Jos metsässä on tehty uudistushakkuu, on metsänomistajan velvollisuus huolehtia tavalla tai toisella, että määräajan kuluessa on paikalla kasvamassa uusi puusukupolvi.

Katajanmarjat

 

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #68 Katajanmarjat

Katajanmarjat ovat erinomainen mauste erityisesti riistaruuille. Parasta keruuaikaa on syksy ja kätevimmin homma hoituu karistamalla. Katajanmarjojen kypsyminen pölytyksestä ja hedelmöityksestä katsoen kestää kolme vuotta. Ensimmäisenä kesänä ne ovat kellertäviä, sitten vihreitä ja vasta kolmantena kesänä sinisiä, vahapeitteisiä ja kypsiä kerättäväksi. Katajanmarjat ovat biologisesti käpyjä, mutta niitä saa poimia kuten muita marjoja jokamiehenoikeuden nojalla. Myös pihlajanmarjoja saa poimia puuta vahingoittamatta. Jokamiehenoikeus ei katso kasvavatko marjat puussa, varvussa vai pensaassa.

 

Suurpetojen tarkkailu

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #69 Suurpetojen tarkkailu

Suomen suurpedot ovat karhu, ahma, susi ja ilves. Useimmat meistä eivät ole tavanneet luonnonhelmassa ainuttakaan näistä yleensä aroista ja ihmistä karttavista pedoista. Nykyään puhutaan Wildlife-matkailusta, johon kuuluu petojen tarkkailu ja kuvaaminen niille luontaisessa ympäristössä. Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Koillismaalla on useita matkailuyrittäjiä, jotka järjestävät täyden paketin tarkkailumatkoja piilokojuille, eläinten ruokintapaikkojen lähettyville.

Riistalaskennat

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #70 Riistalaskennat

Vuosittain lähes kymmenentuhatta metsästäjää suuntaa vapaaehtoisvoimin metsään riistalaskentoihin tuottamaan tietoa riistatutkimukselle. Jälkilaskentoja tarvitaan riistakantojen koon ja kehityksen määrittämiseen, joka on pohja riistakantojen kestävälle käytölle ja metsästyksen oikealle mitoitukselle.

Metsäntutkimus

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #71 Metsäntutkimus

Metsä on loputon aarreaitta ja uutta tietoa siitä saadaan jatkuvasti erilaisista tutkimuksista, aina neulastason fotosynteesiin liittyvistä tutkimuksista ekosysteemitason tutkimuksiin. Osan tutkimuksista aikajänne on pitkä, jopa vuosikymmeniä. Metsäntutkimusta tekevät monet eri tahot, esimerkiksi Helsingin ja Joensuun yliopistot, joissa molemmissa on Metsätieteellinen tiedekunta sekä Metsäntutkimuslaitos (Metla), joka on nykyisin osa Luonnonvarakeskusta (Luke).

Metsien inventointi

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #72 Metsien inventointi

Valtakunnan metsien inventoinnilla tuotetaan tietoa alueittaisista ja koko maan metsävaroista – puuston määrästä, kasvusta ja laadusta, maankäytöstä ja metsien omistussuhteista, metsien terveydentilasta, metsien monimuotoisuudesta ja metsien hiilivaroista ja niiden muutoksista. Ensimmäinen inventointi tehtiin jo 1920-luvulla. Siitä lähtien inventoinnit ovat toistuneet 5–10 vuoden välein. Uusimmat metsävaratiedot perustuvat 11. valtakunnan metsien inventointiin, jonka maastotyöt toteutettiin vuosina 2009–2013.

Resepti metsäsuhteen hoitamiseen

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #73 Resepti metsäsuhteen hoitamiseen

Suomen Metsämuseo Lustolla on kiertävä Metsäsuhdeklinikka, jonka voi myös tilata omaan tapahtumaansa. Klinikalla odottaa metsäsuhdehoitajat, jotka kuuntelevat, ymmärtävät ja tarjoavat apua metsäsuhdeasioiden pohdintaan. Pääset puhumaan oman metsäsuhteesi tilasta ja pohtimaan, miten toimiva metsäsuhde voisi mahdollisesti lisätä hyvinvointiasi. Vastaanoton päätteeksi saat metsäsuhdettasi vahvistavan reseptin, joka tietenkin kannustaa lähtemään metsään!

Lue lisää metsäsuhteita.fi.

Stressitaso laskee

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #74 Stressitaso laskee

Metsään menemisen terveysvaikutukset, niin psyykkiset kuin fyysisetkin, on todistettu tutkimuksin. Jo viiden minuutin oleskelu metsässä kohentaa mielialaa ja 20 minuutin metsässä oleilun on osoitettu laskevan verenpainetta. Huomattava vaikutus henkiseen hyvinvointiin on viiden tunnin kuukausittaisella metsäannoksella. Eikä metsään tarvitse lähteä aina jonnekin kauas vaan oma lähiluonto tarjoaa hyvät puitteet päivittäisiin metsähetkiin.

Suunnistus

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #75 Suunnistus

Suunnistus on Suomessa suosittu laji ja sen muotoja on monia. Perinteisen suunnistuksen rinnalla Suomen mestaruuksista kilpaillaan hiihtosuunnistuksessa, pyöräsuunnistuksessa ja tarkkuussuunnistuksessa. Kansainvälisestikin tunnetuin suunnistuskilpailumme on Jukolan viesti, joka on maailman suurin suunnistuskilpailu.

Polkujuoksu

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #76 Polkujuoksu

Polkujuoksu on nykyisin jo erittäin suosittu harrastus. Luontoon.fi sivustolla kuvataan lajia seuraavasti: ”Polkujuoksussa vauhti, rasitus ja maisemat vaihtelevat mukavasti korkeuserojen ja polun mukaan. Ylämäessä nautiskellaan maitohapoista jaloissa, alamäessä annetaan askeleen rullata kevyesti havunneulasten pehmentämällä polulla ja juurakot haastavat tasapainon. Vaihtuvat maisemat sekä metsän tuoksut ja värit pakottavat juoksijan välillä pysähtymään ja ihastelemaan ainutlaatuista tunnelmaa.”

Lue lisää polkujuoksusta.

Majan rakentaminen

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #77 Majan rakentaminen

Pudonneet oksat ja risut ovat mitä parhaimpia majanrakennusmateriaaleja. Majan ei tarvitse olla kerralla valmis, vaan sitä voi rakentaa ja kunnostaa monta kertaa. Rakentaminen on tässäkin hommassa yleensä paras vaihe.

Sateinen metsä

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #78 Sateinen metsä

Sateisessa metsässä yksityiskohdat, kuten vihreä ja keltainen erottuvat hyvin. Pue kumisaappaat jalkaan, sadetakki päälle ja sukella sateen värittämään metsään. Yllätyt varmasti!

Metsän Black Friday – ensi lumi

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #79 Metsän Black Friday – ensi lumi

Jos väenpaljous ei kiinnosta, kannattaa suunnata metsään ihastelemaan mustavalkoista luontoa. On hämmästyttävää, miten pelkistetyksi lumihuntu maiseman tekee. Myös äänimaailma on vaimennettu. Luminen metsä kietoo kulkijan huomaansa ja aika pysähtyy.

Joulukuusen haku

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #80 Joulukuusen haku

”Kuusen kotiin tuoda saamme, terve, terve, joulu armahin…” kuuluu tutun joululaulun sanat. Monen perheen joulun vietto alkaa kuusen hakemisella. Suomen noin puolestatoista miljoonasta joulukuusesta noin 300 000 haetaan omasta tai suvun metsästä. Jos omaa metsää ei ole, mutta kuusenhakuun haluaisi metsään suunnata, voi lähteä vierailemaan kuusenkasvattajan luona. Pohjois-Suomessa Lapin ja Pohjanmaa-Kainuun alueilla voi myös lunastaa joulukuusiluvan Metsähallituksen talouskäytössä olevaan monikäyttömetsään.

Suomalaisuus

 

Lue lisää

Sata syytä mennä metsään #100 Suomalaisuus

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Maapinta-alastamme metsää on jopa 75 prosenttia. Jokaista suomalaista kohti metsää noin 4,2 hehtaaria. Matka marja- ja sienimetsiin on kotoa keskimäärin neljän kilometrin mittainen. Puolet suomalaisista asuu noin kilometrin päässä marja- ja sienimailta. Siksi siis on hyvin todennäköistä, että jokainen suomalainen enemmin tai myöhemmin elämässään päätyy metsään, halusipa sitä tai ei.

Lisää tietoa Suomen metsävaroista löytyy forest.fi metsätietopaketista