Konekitkentä etenee hitaasti mutta varmasti

Pentin Pajan valmistama Naarva-kitkentäkone työssä. Kuva: Hannes Mäntyranta|Metsäpalvelupäällikkö Merja Nieminen, UPM. Kuva: Hannes Mäntyranta

Koneellisen kitkennän osuus on vasta parisen prosenttia, mutta nousussa. Kun siihen yhdistetään boorilannoitus, sekä työteho että metsän kasvu lisääntyvät.

Perinteisistä metsätyön lajeista konekitkentä korvaa raivauksen. Mutta se on paljon enemmän.

Erityisesti lehtipuiden poisto raivaamalla ei ole kovinkaan tehokasta, koska jokainen kanto vesoo ainakin 2‒3 uutta vesaa. Konekitkennässä taimi kuitenkin otetaan juurineen maasta, niin että vesoittuminen on paljon vähäisempää: 70 prosentilla kohteista uudelleenkitkentää ei tarvitse tehdä.

Lopuillakin kohteilla vesominen on vähäistä ja työ vaivatonta. Uusia lehtipuun taimia alkaa olla kuviolla vasta 3‒4 vuotta konekitkennän jälkeen.

Konekitkentään voidaan myös yhdistää boorilannoitus, jolla on merkitystä erityisesti Keski- ja Itä-Suomen kuusikoiden kasvulle, joista jopa puolet kärsii boorin puutteesta. Boorin puute aiheuttaa toistuvia latvanvaihtoja, joiden seurauksena kuusi haaroittuu ja sen pituuskasvu saattaa jopa pysähtyä kokonaan.

Konekitkennän yhteydessä booriliuosta, jossa on 15 osaa booria ja 35 osaa vettä, suihkautetaan maastoon yksi senttilitra jokaiselle kitkentäkoneen nostolla. Kun nostoja on noin 5000 hehtaarille, kaikkiaan liuosta ruiskutetaan 50 litraa hehtaarille.

”Boorilannoituksen vaikutus näkyy jo saman kasvukauden aikana ja säilyy koko kiertoajan. Neljän kasvukauden jälkeen puu on kasvanut 20 prosenttia paksummaksi ja kuutisen prosenttia pidemmäksi kuin ilman lannoitusta”, sanoo metsäpalvelupäällikkö Merja Nieminen UPM:ltä.

Metsäpalvelupäällikkö Merja Nieminen, UPM. Kuva: Hannes Mäntyranta
”Konekitkentää parempaa metsänparannusmenetelmää lisäämiseen ei oikein tahdo löytyä”, sanoo metsäpalvelupäällikkö Merja Nieminen UPM:stä. Kuva: Hannes Mäntyranta

Kannattavuuden tekee hyvä tulos

UPM:n järjestämässä kitkentänäytöksessä Hirvensalmella työ tehtiin Pentin Pajan kehittämällä Naarva-kitkentäkoneella. Siinä on neljä kumipuristinta, jotka puristetaan kitkettävien taimien ympärille, minkä jälkeen ne nostetaan ilmaan ja pudotetaan takaisin maahan.

”Yhden kuusentaimen ympärys puhdistuu kolmella nostolla. Työtahti on sellainen, että yhden vuoron aikana puhdistuu 1,5 hehtaaria”, sanoo koneenkuljettaja Topi Seppälä kitkentätyötä tekevästä Aatsin koneesta. Raivaussahalla tulos olisi alle hehtaarin.

Yhden kitkennän kustannukset, vajaa 600 euroa per hehtaari, eivät eroa paljon raivauksesta. Tuottavuus syntyykin paljon paremmasta tuloksesta. Käsin tehdyn raivauksen hinta on myös kallistunut paljon, mutta siitä huolimatta osaavasta työvoimasta alkaa olla pulaa.

Lisäksi kitkentäkone tasoittaa sesonkia. Vesomisen takia raivaussahaa ei voi käyttää kuin heinäkuusta alkaen, mutta kitkentäkoneella kelpaa työskennellä koko kasvukauden toukokuusta lokakuuhun.

Pentin Pajan valmistama Naarva-kitkentäkone työssä. Kuva: Hannes Mäntyranta
Konekitkentä ei sovi kaikille maille. Esimerkiksi turvemailla koivun juuret levittäytyvät niin, että nostettaessa se ottaa usein mukaan myös viljelykuusen. Kuva: Hannes Mäntyranta

Konekitkentään saa myös kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea 160 euroa hehtaaria kohti. ”Jos tavanomaista metsänlannoitusta ei lasketa, parempaa menetelmää kannattavuuden lisäämiseen ei oikein tahdo löytyä”, sanoo Nieminen.

Ei sovi kaikille maille

Kitkentäkone itsessään ei ole ihan ilmainen, 20 000‒25 000 euroa kappale. Se kytketään joko hakkuukoneeseen tai kaivinkoneeseen ‒ tosin boorilannoitusta ei voi kaivinkoneella järjestää.

Ostohintaa pystyy kuitenkin lyhentämään kahdessa vuorossa ja markkinoilla on kasvunvaraa: raivausta tehdään Suomessa ehkä 150 000 hehtaarilla vuodessa ja konekitkennän osuus siitä on vain kaksi prosenttia, joskin osuus on vakaassa kasvussa.

Kaikkialle konekitkentä ei sovi. Esimerkiksi turvemailla lehtipuiden juuret leviävät niin tehokkaasti, että kun ne nostaa, paakun mukana saattaa tulla viljelytaimikin.

Kitkentä tehdään 4–6 vuotiaassa taimikossa. Kitkettävät pusikot voivat olla jopa 2,5-metrisiä, kun taas viljelytaimen sopivin pituus konekitkentätyömaalla on hiukan alle metrin.


Naarva-koneperkaaja

Hirvensalmen sijainti


 

Kirjoita kommentti