Turvapaikanhakijat kotoutuivat metsätöissä

Turvapaikanhakijat opettelivat hyvässä yhteishengessä metsätöihin viime talvena Vihdissä. Kuva: Vihdin seurakunta

Vihdin seurakunta kotoutti turvapaikanhakijoita metsänraivauksella. Suomen Metsäyhdistys jakoi seurakunnalle tänään huomionosoituksen metsäalan vuotuisessa Metsäpäivät-tapahtumassa.

Syksyllä 2015 kaikki tapahtui nopeasti. Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi yhtäkkiä moninkertaiseksi myös Suomessa.

Vihdin seurakunta reagoi ripeästi ja perusti kolmessa viikossa vastaanottokeskuksen Riuttarannan leirikeskukseensa. Seurakunnassa alettiin heti myös pohtia, miten turvapaikanhakijoille saataisiin mielekästä tekemistä, mieluiten palkkaa vastaan.

”Halusimme alusta asti auttaa kotoutumisessa ja töiden löytämisessä”, sanoo Vihdin seurakunnan kirkkoherra Pekka Valkeapää.

Idea metsätöistä oli Valkeapään, jolla itsellään on kokemusta metsänhoidosta visakoivuviljelmiltään. Hän tiesi, että seurakunnan parin sadan hehtaarin metsissä oli nuorta taimikkoa, joka kaipasi raivausta.

Vastaanottokeskuksen 60 aikuisesta turvapaikanhakijasta yli puolet ilmoittautui mukaan raivaussahakoulutukseen. Seurakunta osti sahat ja Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksen metsuri Juha Harju ryhtyi opettajaksi. Metsää raivattiin kymmeniä hehtaareja.

”Metsä on suomalaisille erityisen tärkeä. On luontevaa, että myös turvapaikanhakijat oppivat tuntemaan metsän esimerkiksi virkistäytymisen lähteenä”, Vihdin kirkkoherran Pekka Valkeapää toteaa. Kuva: Anna Kauppi
”Metsä on suomalaisille erityisen tärkeä. On luontevaa, että myös turvapaikanhakijat oppivat tuntemaan metsän esimerkiksi virkistäytymisen lähteenä”, Vihdin kirkkoherran Pekka Valkeapää toteaa. Kuva: Anna Kauppi

Valkeapään mukaan oli hienoa, että kurssille ja töihin tuli sekä miehiä että naisia.

”On hienoa, että myös naisilla on mahdollisuus osallistua. Suomessa miehet ja naiset voivat tehdä samoja töitä”, totesi jemeniläinen kirjanpitäjä Fatima al-Ibbi tuolloin Ylelle.

Myös metsä oli uusi kokemus

”Sahan teroittaminen jäi opettamatta”, miettii Valkeapää nyt. Hän oli itsekin kouluttamassa turvapaikanhakijoita.

”Turvapaikanhakijat olivat todella innostuneina mukana. He halusivat hyvässä yhteishengessä näyttää, että pystyvät tähän”, Valkeapää sanoo. ”Työ oli heille myös henkistä latautumista.”

Suuri osa metsänraivaajista oli kotoisin Irakista ja Afganistanista, muut Syyriasta, Somaliasta ja Jemenistä. Uutta heille oli paitsi työ, myös Suomi, sen luminen talvi ja havumetsät.

Valkeapään mukaan joillekin osallistujille edellinen kokemus metsästä oli ollut Unkarista, jossa he olivat yöpyneet kuusen alla poliisin pelossa.

Metsähankkeita halutaan jatkaa

Seurakunnan vastaanottokeskus päätti toimintansa sovitusti keväällä 2016, koska leirikeskusta tarvittiin kesällä rippikouluihin.

Turvapaikanhakijoiden työllistämistä haluttiin kuitenkin jatkaa. Vielä kesällä kunnassa oli toiminnassa Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä vastaanottokeskus ja osa turvapaikanhakijoista oli jäänyt asumaan seudulle saatuaan oleskeluluvan.

Työtä löytyi jälleen metsästä: turvapaikanhakijat poimivat kesän aikana 700 kiloa mustikkaa. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan työllistäminä he istuttivat kuusentaimia.

Parhaillaan Vihdin kunta on aloittelemassa Kotona metsässä -hanketta, jossa myös seurakunta on mukana ja jossa maahanmuuttajia halutaan tutustuttaa metsiin ja niiden tarjoamiin virkistysmahdollisuuksiin.

Valkeapää toivoo, että hankkeiden pohjalta voisi vielä syntyä turvapaikanhakijoiden oma osuuskunta. Hän tietää joidenkin metsurioppilaidensa päässeen muualla Suomessa metsätöihin.

Suomen Metsäyhdistys myönsi tänään Metsäpäivillä Vihdin seurakunnalle ja Riuttarannan vastaanottokeskukselle ansioplaketin turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta metsien avulla.

Metsäpäivät kokosi sadat metsäalan ammattilaiset ja asiantuntijat jo 88. kerran Helsingin Messukeskukseen. Huomionosoituksella Metsäyhdistys muistaa henkilöitä ja yhteisöjä, jotka ovat toiminnallaan tukeneet sen tehtävää vastuullisen tiedon tarjoamisesta metsien käytöstä. Metsäyhdistys on myös forest.fi:n julkaisija.


Suomen Metsäyhdistys jakoi Metsäpäivillä kuusi ansiomerkkiä

Metsäpäivät 2016 – Suomalainen onni asuu metsässä

Vihdin seurakunta

Yle 9.1.2016: Turvapaikanhakijat turhautuvat toimettomuuteen – kirjanpitäjä, toimittaja ja fysioterapeutti valmiina metsätöihin


Kirjoittaja

Anna Kauppi

2 kommenttia “Turvapaikanhakijat kotoutuivat metsätöissä” artikkeliin

Petri Keto-Tokoi sanoo:

Taimikon ”raivaaminen” kuullostaa aina yhtä pahalta. Kaikki taimetko raivasitte pois? Oikea termi on taimikon perkaus tai taimikon harvennus, riippuen siitä mitä tehdään. Kaikki työ mitä raivaussahalla tehdään ei ole raivausta, eikä taimikoita raivata.

Anna Kauppi sanoo:

Kiitos huomiosta. Pistän tämän muistiin seuraavia juttuja varten.

Kirjoita kommentti